Jump to content
MAINOS

Vastavalmistuneen nolot kysymykset...


Timo13
 Share

Recommended Posts

Jos potilaalle määritetään RR arvoiksi esimerkiksi 160/100 tai 160/110 niin mitä meinaa.

Pitääkö sys-paineen olla noiden välissä eikä saa ylittyä 180 tai laskea alle 100. Vastaavasti ei saa ylittyä 160 ja laskea alle 110? Vai liittyykö näihin myös dias-paineet...?

Tai jos lääkäri määrää RR-yläraja 200/100?

Edited by Juonikas
Link to comment
Share on other sites

Tähän ei tietääkseni ole mitään standardia joka selittäisi merkintätavan. Parasta kysyä lääkäriltä mitä hän tarkoittaa.

Minusta järkevin tulkinta on että tuossa on sys/dia ylärajat.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä minäkin tulkitsisin tuon niin, että siinä on sekä ylä- että alapaine. Tulkinta varmaan riippuu vähän tilanteestakin. 

Esim. avh-potilaalle annetaan joskus joku yläraja (voi olla pelkkä systolinen tai jompikumpi), jonka jälkeen verenpainetta lasketaan lääkkeellä. Sitten voi olla vaikka intoksikaatiopotilas, jonka kohdalla reagoidaan systolisen paineen laskuihin. Vuotavalle potilaalle voidaan määrätä systoliselle paineelle ylä- ja alarajat. Verenpainetaudin seurannassa katsellaan molempia paineita, ja siinä on yleensä vain yläraja molemmille luvuille. 

Akuuttipuolella suositaan jossain päin maailmaa keskipainetta, sen yleensä saa monitorin ruudulla suoraan ulos ja on jopa sairaankuljettajalle ymmärrettävää, kun on vain yksi numero mitä seurataan. En tiedä käytetäänkö suomessa oikein missään sitä. Ehkä leikkurissa ja teholla?

Mutta jos tuo aiheuttaa jonkin välittömän intervention niin kannattaa varmistaa asia lääkäriltä siten, että ohje on annettu ja ymmärretty riittävällä tarkkuudella. Noita juttuja tulee vastaan melko usein, että joku lääkärin määräys on annettu hiukan sinne päin ja sitä tulkitseva hoitaja ei tiedä miten olisi parasta menetellä. 

Link to comment
Share on other sites

Tunti sitten, Julma kirjoitti:

Akuuttipuolella suositaan jossain päin maailmaa keskipainetta, sen yleensä saa monitorin ruudulla suoraan ulos ja on jopa sairaankuljettajalle ymmärrettävää, kun on vain yksi numero mitä seurataan. En tiedä käytetäänkö suomessa oikein missään sitä. Ehkä leikkurissa ja teholla?

Meillä on päivystyksessä sellaiset valvontamonitorit mitkä ilmoittaa keskiverenpaineen. Kyllä hoitajat ja lääkärit meillä seuraa niitä. Mutta ei ne minnekään potilastietojärjestelmään kirjaudu.

EKG NERD

Link to comment
Share on other sites

1 tunti sitten, Julma kirjoitti:

Kyllä minäkin tulkitsisin tuon niin, että siinä on sekä ylä- että alapaine. Tulkinta varmaan riippuu vähän tilanteestakin. 

Esim. avh-potilaalle annetaan joskus joku yläraja (voi olla pelkkä systolinen tai jompikumpi), jonka jälkeen verenpainetta lasketaan lääkkeellä. Sitten voi olla vaikka intoksikaatiopotilas, jonka kohdalla reagoidaan systolisen paineen laskuihin. Vuotavalle potilaalle voidaan määrätä systoliselle paineelle ylä- ja alarajat. Verenpainetaudin seurannassa katsellaan molempia paineita, ja siinä on yleensä vain yläraja molemmille luvuille. 

Akuuttipuolella suositaan jossain päin maailmaa keskipainetta, sen yleensä saa monitorin ruudulla suoraan ulos ja on jopa sairaankuljettajalle ymmärrettävää, kun on vain yksi numero mitä seurataan. En tiedä käytetäänkö suomessa oikein missään sitä. Ehkä leikkurissa ja teholla?

Mutta jos tuo aiheuttaa jonkin välittömän intervention niin kannattaa varmistaa asia lääkäriltä siten, että ohje on annettu ja ymmärretty riittävällä tarkkuudella. Noita juttuja tulee vastaan melko usein, että joku lääkärin määräys on annettu hiukan sinne päin ja sitä tulkitseva hoitaja ei tiedä miten olisi parasta menetellä. 

Leikkurissa tuota keskipainetta käytetään ainakin jossain määrin ja siihen voidaan antaa sitten rajoja.

Link to comment
Share on other sites

1 tunti sitten, Julma kirjoitti:

Akuuttipuolella suositaan jossain päin maailmaa keskipainetta, sen yleensä saa monitorin ruudulla suoraan ulos ja on jopa sairaankuljettajalle ymmärrettävää, kun on vain yksi numero mitä seurataan. En tiedä käytetäänkö suomessa oikein missään sitä. Ehkä leikkurissa ja teholla?

Edellisten esimerkkien lisäksi tevassa seurataan MAP-arvoa, ja rajat ovat nimenomaan MAP-rajoja.

En tiedä perustuuko MAP-arvon vähäinen käyttö ensihoidossa siihen, että vanhat monitorit tai pelkät automaatti rr-mittarit eivät laskeneet MAPpia, vai onko RRs vakiinnuttanut asemansa nopeutensa ja helppoutensa takia. Oli se RRd+RRd+RRs/3 kaava jonnekin ensimmäisen taskuoppaani sivuille kirjoitettuna, mutta en kyllä muista koskaan laskeneeni MAPpia.

Link to comment
Share on other sites

Meilläkin jopa vuodeosastolla olen hoitanut joitain potilaita, joilla ollut MAP-raja (yleensä 60 tai 65). Käytännössä kaikki meillä olevat monitorit näyttää sen suoraan. Joskus myös kirjataan sitten tietojärjestelmään, mutta ainakin vanha kyllä laski sen myös automaattisesti (saattoi muuten erota jonkin verran monitorin näyttämästä). Muuten verenpainerajoista yleisin sitten on varmaan pelkkä systolinen verenpaineraja yleensä lääkkeitä annettaessa, mutta kyllä tuota RR < X/Y myös näkee.

Link to comment
Share on other sites

5 tuntia sitten, Janne kirjoitti:

Edellisten esimerkkien lisäksi tevassa seurataan MAP-arvoa, ja rajat ovat nimenomaan MAP-rajoja.

En tiedä perustuuko MAP-arvon vähäinen käyttö ensihoidossa siihen, että vanhat monitorit tai pelkät automaatti rr-mittarit eivät laskeneet MAPpia, vai onko RRs vakiinnuttanut asemansa nopeutensa ja helppoutensa takia. Oli se RRd+RRd+RRs/3 kaava jonnekin ensimmäisen taskuoppaani sivuille kirjoitettuna, mutta en kyllä muista koskaan laskeneeni MAPpia.

Vanhemmilla vermeillä en ole päässyt leikkimään mutta 90-luvun puolivälin monitorit ainakin pääsääntöisesti laskevat MAP siihen sys/dia lukemien viereen. En siis usko että on varsinaisesti laitteista kiinni.

Link to comment
Share on other sites

3 tuntia sitten, jupet kirjoitti:

Vanhemmilla vermeillä en ole päässyt leikkimään mutta 90-luvun puolivälin monitorit ainakin pääsääntöisesti laskevat MAP siihen sys/dia lukemien viereen. En siis usko että on varsinaisesti laitteista kiinni.

Äijä on ollut piireissä, mä aloitin yksityisellä 2000-luvun alussa ja paineet mitattiin käsin :)

Link to comment
Share on other sites

En mä oo noita koneita uusina käpistellyt (enkä ollut alalla myöskään tuolta asti, mutta 90-luvulla valmistetulla propaq-monitorilla on kyllä monet verenpaineet tullu mittailtua vielä ihan 2010-luvulla). Lähinnä pointtini on se että pelkkä asian uudenkarheus ei ehkä 20+v aikajänteellä yksin riitä selittämään kaikkea :P

image.png.f446dfee1be406bfbb094865980fa67b.png

Yllättävän näppäriä vehkeitä. Tämmöinen asennettuna niin että ylettyy hoitajan penkiltä hakkaa modernin koneen käden ulottumattomissa lähes 20-0

Link to comment
Share on other sites

Guest Th-opiskelija

 

Vielä niistä insuliineista ja diabeteksen hoidosta.

Pitäisikö sitten soittaa toiselle hoitajalle tai lääkärille jos potilaalla on verensokeri 3 eli hypoglykemia ja kertoa vielä tilanne ja että pistän vähemmän pitkävaikytteista kuin määrätty? Vanhuksillahan hypoglykemia on kai jo alle 4.5 (näin sanottiin harjoittelupaikassa...) eli silloin 3 on jo aika paha hypoglykemia. Kannattaako silloin siis pistää sitä pitkävaikytteista insuliinia pienempi määrä, ja kuinka paljon pienempi siinä tapauksessa? 2 yksikköä pienempi? Mietin vaan kun lääkärinän on asettanut määrän joka insuliinia pistetään milloinkin ja ne löytyy lääkelisyassa, niin voiko hoitaja päättää itse pistää esim. 2 ky vähemmän?

 

Entä mitä eroa on eri insuliineilla muuta kuin vaikutusaika?

T. Th-opiskelija

Link to comment
Share on other sites

3 tuntia sitten, Vieras: Th-opiskelija kirjoitti:

 

Vielä niistä insuliineista ja diabeteksen hoidosta.

Pitäisikö sitten soittaa toiselle hoitajalle tai lääkärille jos potilaalla on verensokeri 3 eli hypoglykemia ja kertoa vielä tilanne ja että pistän vähemmän pitkävaikytteista kuin määrätty? Vanhuksillahan hypoglykemia on kai jo alle 4.5 (näin sanottiin harjoittelupaikassa...) eli silloin 3 on jo aika paha hypoglykemia. Kannattaako silloin siis pistää sitä pitkävaikytteista insuliinia pienempi määrä, ja kuinka paljon pienempi siinä tapauksessa? 2 yksikköä pienempi? Mietin vaan kun lääkärinän on asettanut määrän joka insuliinia pistetään milloinkin ja ne löytyy lääkelisyassa, niin voiko hoitaja päättää itse pistää esim. 2 ky vähemmän?

 

Entä mitä eroa on eri insuliineilla muuta kuin vaikutusaika?

T. Th-opiskelija

Jos on luvat ja osaaminen titrailla niitä insuliineja ominpäin niin sitten tekee niin. Jos se on lääkärin hommaa niin konsultoi häntä että paljonko vähemmän laitetaan.

Pitkävaikutteinen insuliini on hankalampi kun se pyrkii sitten laskemaan niitä sokereita vielä tuntejen kuluttua.

Link to comment
Share on other sites

Guest Tietämätön

Tarvitseeko vastavalmistuneen sairaanhoitajan/terveydenhoitajan suorittaa love-tentti jotta voi toteuttaa lääkehoitoa? Tai jos tekee keikkoja tai kesätöitä ennen valmistumista, pitääkö tehdä love-tentti (perusteet, ei siis i.v.)?

Link to comment
Share on other sites

Juuri nyt, Vieras: Tietämätön kirjoitti:

Tarvitseeko vastavalmistuneen sairaanhoitajan/terveydenhoitajan suorittaa love-tentti jotta voi toteuttaa lääkehoitoa? Tai jos tekee keikkoja tai kesätöitä ennen valmistumista, pitääkö tehdä love-tentti (perusteet, ei siis i.v.)?

Työnantaja päättää millä tavalla lääkehoitoa toteuttavan henkilökunnan osaaminen varmistetaan... Yleensä se keino on ne love/lop tentit. Eli ei voi tietää... kysy työnantajalta mitä se vaatii.

Ylipäätänsä ne love-lop tentit tarvii jossain vaiheessa, joten parempi suorittaa heti alta pois.

Link to comment
Share on other sites

Onko esim. Helsingissä ja Vantaalla niin, että jos on opiskelija ja suorittaa Lop-tentin, saa vasta sitten suorittaa siihen liittyvää lääkehoitoa?

 

Link to comment
Share on other sites

Guest pissanlaskija

Mitä pitäisi ajatella siitä, että potilaan diureesi on todella niukkaa, mutta ihan kirkasta? Yleensähän eri syistä huonodiureesi-potilailla se virtsa on konsentroitunutta tummaa. Ja tiedän että kirkas pissa letkussa/pussissa voisi viitata siihen että diur. on parantumassa,Mutta kyseisellä potilaalla oli tuntien ajan todella niukasti virtsaa, alle 300ml/8h melko runsaalla nesteytyksellä, mutta siis väri koko ajan aivan kirkas/normaali. En ole ennen tällaiseen törmännyt, mistä se kertoo? Kyseisellä potilaalla oli kyllä perussairautena mun. vajaatoiminta ja tuossa tilanteessa siis huono hemodynamiikka, matalat paineet ym.

 

Liittyykö se siis munuaisten vajaatoimintaan, että määrällisesti huono diureesi on kirkasta? Missä muissa tilanteissa tuollaista voi olla? Jäi askarruttamaan...

Link to comment
Share on other sites

Ihan omaa spekulaatiota: voisi ajatella että liittyisi munuaisten huonoon perfuusioon yhdistettynä muuten huonoihin munuaisiin. Vaaleus siksi että alkuvirtsa tulee melkeen sellaisenaan läpi eli sitä ei munuaiset onnistu konsentroimaan koska ovat rikki, vähäinen määrä siksi ettei veri oikeen kierrä siellä munuaisissa eikä sitä alkuvirtsaakaan oikein saada aikaan.

Link to comment
Share on other sites

16.12.2017 klo 17.26, Kunkku kirjoitti:

Jos on luvat ja osaaminen titrailla niitä insuliineja ominpäin niin sitten tekee niin. Jos se on lääkärin hommaa niin konsultoi häntä että paljonko vähemmän laitetaan.

Pitkävaikutteinen insuliini on hankalampi kun se pyrkii sitten laskemaan niitä sokereita vielä tuntejen kuluttua.

Tämä. Itse olen titrannut lyhytvaikutteisia insuliineja ja itse diabeetikkona kyllä handlaan sen homman hyvinkin, mutta tuossa tapauksessa soittaisin ehkä kumminkin lääkärille. Pitkävaikutteistakin olen joskus nostellut ja meillä kun on hoitajat 24/7 paikalla niin miksempä voisi kokeilla laskeakin, ainakin jos omalääkäri ei ole tavoitettavissa. Mutta pitkävaikutteinen insuliini on kumminkin elimistössä sen 12-24h, että sen kun kerran pistää niin se oli siinä sitten...

 

 

16.12.2017 klo 14.21, Vieras: Th-opiskelija kirjoitti:

 

Vielä niistä insuliineista ja diabeteksen hoidosta.

Pitäisikö sitten soittaa toiselle hoitajalle tai lääkärille jos potilaalla on verensokeri 3 eli hypoglykemia ja kertoa vielä tilanne ja että pistän vähemmän pitkävaikytteista kuin määrätty? Vanhuksillahan hypoglykemia on kai jo alle 4.5 (näin sanottiin harjoittelupaikassa...) eli silloin 3 on jo aika paha hypoglykemia. Kannattaako silloin siis pistää sitä pitkävaikytteista insuliinia pienempi määrä, ja kuinka paljon pienempi siinä tapauksessa? 2 yksikköä pienempi? Mietin vaan kun lääkärinän on asettanut määrän joka insuliinia pistetään milloinkin ja ne löytyy lääkelisyassa, niin voiko hoitaja päättää itse pistää esim. 2 ky vähemmän?

 

Entä mitä eroa on eri insuliineilla muuta kuin vaikutusaika?

T. Th-opiskelija

 

Niin, siinäpä se onkin... No, meillä tehostetussa voisin periaatteessa lähteä kokeilemaan juurikin vaikka kahta alemmalla, kun pystytään mittailemaan vaikka tunninkin välein halutessamme sokereita, mutta kotona vähän hankalampi juttu (onko 2ky mahdollisesti liikaa/riittävästi/liian vähän?). Kuten ylempänä sanoin, niin aiemmin on kyllä tullut lääkärin luvalla titrattua insuliineja (tosin ylöspäin), mutta tuollaisessa tilanteessa saattaisin kyllä haluta konsultoida lääkäriä (hankalampi juttu toki, jos lääkäriä ei saa langanpäähän juuri silloin, kun on siellä käynnillä). No paitsi jos hypolle löytyy joku hyvä syy (pidempi paasto). Pistämättä ei ihan kokonaan kannata jättää, ettei sitten vuorostaan nouse kovin korkeiksi päivän mittaan (varsinkin, jos käytössä esim. pitkävaikutteinen ja tablettilääke, eikä insuliinia, millä tarv. laskea alaspäin).

 

"Entä mitä eroa on eri insuliineilla muuta kuin vaikutusaika?"

Vaikuttava aine. Ja no siis eri insuliinit vaikuttaa vähän eri tavalla eri ihmisissä, joillekin sopii paremmin toinen kuin taas toiselle toinen. Juurikaan mitään tieteellistä vertailutietoa en ole onnistunut löytämään esim. eri lyhytvaikutteisen (Humalog, Apidra, Novorapid, Actrapid) välillä (tosin en ole kyllä kauheasti jaksanut etsiäkään), mutta jos kiinnostaa niin kannattaa googletella esim. "Humalog kokemuksia" tai "Lantus kokemuksia". Apidrasta ainakin olen lukenut, että pitäisi olla aika ärhäkkä, mutta tiedä sitten... jollain toisella voi toimia ja toisella taas ei. Esim. Novorapidista on taas jotkut sanoneet että ei toimi tarpeeksi nopeasti, itsellä on taas tähän mennessä pelittänyt hyvin.

Fiasp on sitten ns. pikavaikutteinen, eli siinä missä joku on joutunut aiemmin pistämään vaikkapa Novorapidia puolikin tuntia ennen (lyhytvaikutteisen insuliinin paras vaikutus teoriassa pitäisi tulla 2h kuluttua pistämisestä kuten myös ruoan aiheuttama voimakkain verensokerin nousu, ja niinhän esim. koulussa opetetaan että pistetään ennen syömistä/sen aikana/jälkeen. Mutta kuten sanottua niin ihmiskeho on jännä juttu ja aina se ei toimi niin, vaan vaikutus voi jollain tulla hitaamminkin tai vaikka lämmön vaikutuksesta nopeamminkin), niin sen ideana on että sitä voisi oikeasti pistää jopa vasta ruokailun päätyttyä. 

Pitkävaikutteisista joku saattaa aiheuttaa toiselle esim. yöaikaisia hypoja (Lantuksesta ainakin muistelen tällaista joskus lukeneeni) tai vaikkapa verensokerin nousua johonkin tiettyyn aikaan päivästä. 

Parhaiten toimivat insuliinit löytää siis oikeasti vain kokeilemalla. Valitaan alkuun joku tietty ja lähdetään liikkeelle tietyllä annoksella. Vaikka no, kyllähän lääkäreillä varmastikin aina on joku peruste miksi valitaan joku tietty ja miksi juuri se annostus, eihän kukaan nyt ihan sokkona toimi (toivottavasti). 

 

Mmm ja yksi ero toki on myös hinta. Nykyään lääkkeille on kehitteillä myös jonkin verran biosimilaareja, esim. Asabaglar on Lantuksen biosimilaari (biologisista lääkkeistä tehty kopio). Ja näistä siis Asabaglar on sitten Lantusta halvempi...

 

 

(https://www.diabetes.fi/files/1939/Insuliinit_2017_12.pdf)

Edited by Petite Infirmieré
Link to comment
Share on other sites

9.12.2017 klo 17.49, Terveydenhoitajaopiskel kirjoitti:

 

2. Onko aina niin, että jos insuliinikynän sisällä oleva insuliini on kirkasta, sitä ei tarvitse sekoittaa? Vai pitikö silloinkin kääntää hitaasti ylösalaisin muutaman kerran?

 

Periaatteessa. SIis mitä tarvitsee sekoittaa, niin sekoiteinsuliinit. Novomix nyt ainakin tulee tästä heti valmistenimenä mieleen. Lantus, Levemir, Novorapid, Apidra, Toujeo, Humalog.... mitä näitä nyt kaikkia onkaan niin ei tarvitse sekoittaa. Mutta joo tosiaan pakkausseloste kannattaa tsekata kun on vieraampi lääke. Tai harjoittelussa tietty kysytä ohjaajalta. 

Link to comment
Share on other sites

10.12.2017 klo 16.45, Terveydenhoitajaopiskel kirjoitti:

Niin, tuon olen kuullut kokeneemmilta hoitajilta että iäkkäillä potilailla vähän korkeammat verensokeriarvot ei ole niin vaarallisia. Monesti olen huomannut että iäkkäillä on ollut aamulla paastoverensokeri esim. 9. Usein lääkelistassa lukee että korjausinsuliinia annetaan vasta esim. kun vs on yli 14. Pitää sitten uskoa sitä lääkelistaa, vaikka vs 9 on myös jo korkea.

Joo. Lääkelistaa uskotaan, koska usein lääkäri on asettanut henkilökohtaiset tavoitteet, esim. meillä niin asukkaalla on paaston tavoitteena jotain 8 tai alle muistaakseni, aterian jälkeinen alle 10 ja ei yli 3mmol nousuja edellisestä ateriasta (ja no.... esim. omat tavoitteet on 4-10, aamuisin alle 8. jollain muulla taas voi olla muuta). Tai jotain tuonnepäin. Iäkkäillä tavoitteena ei niinkään välttämättä ole enää aktiivisesti pyrkiä "normaaleihin" verensokereihin vaan tärkeämpää on että on hyvä olla. No, toki riippuu vähän myös minkä ikäisestä iäkkäästä on kyse, esim. onko kyseessä 69-vuotias itse omahoidostaan huolehtiva, jonka kohdalla voi olla hyvinkin tärkeää huolehtia lisäsairauksien ehkäisystä vaiko 89-vuotias muutenkin monisairas hoivakodissa asuva (tosin tässäkin kohtaa on ihan hyvä pyrkiä ehkäisemään vähintäänkin esim. jalkahaavoja, toistuvia hiivoja jne. ikäviä seuralaisia, joita jatkuvat korkeat verensokerit voi joillekin aiheuttaa). Myös hypoglykemia lisää valtimotapahtumien riskiä! Ja liian tiukka hoitotasapaino taas lisää riskiä hypoihin, eri. yöllisiin. 

 

 

Hmm ainiin ja toki diabeetikon kohdalla kannattaa kiinnittää huomiota myös syömiseen. Kotona hankalampaa, mutta esim. yöllisistä hypoista kärsivillä yöllinen paasto kannattaa pitää lyhyenä (toki myös vähentää sitä pitkävaikutteista). Joskus saattaa myös auttaa, kun vaihtaa pitkäaikaisen insuliinin pistosajankohtaa, jolloin insuliinin huippuvaikutus sijoittuu eri ajankohtaan. 

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Miksi potilaalle laitetaan se avopaita ennen leikkausta? Ymmärrän silloin, kun leikkausalue on jossakin ylävartalolla, että se on helpompi saada paljaaksi kun on avopaita, mutta entä jos leikkausalue on vaikka jalkaterässä? Tuli vaan mieleen, kun eräs potilas närkästyneenä kysyi, että hiivattiako hän avopaidan laittaa, kun jalkaterää leikataan.

Onko se avopaita siksi, että helpompi laittaa ylävartalolle esim. EKG-lätkiä tai jotain muuta tarvittaessa? 

Anteeksi näin luokattoman tyhmä kysymys. En vaan ole kehdannut keneltäkään työpaikassani kirurgisella vuodeosastolla tätä kysyä. 

Link to comment
Share on other sites

2/6/2018 klo 10.16, Vieras: Sinja kirjoitti:

Miksi potilaalle laitetaan se avopaita ennen leikkausta? Ymmärrän silloin, kun leikkausalue on jossakin ylävartalolla, että se on helpompi saada paljaaksi kun on avopaita, mutta entä jos leikkausalue on vaikka jalkaterässä? Tuli vaan mieleen, kun eräs potilas närkästyneenä kysyi, että hiivattiako hän avopaidan laittaa, kun jalkaterää leikataan.

Onko se avopaita siksi, että helpompi laittaa ylävartalolle esim. EKG-lätkiä tai jotain muuta tarvittaessa? 

Anteeksi näin luokattoman tyhmä kysymys. En vaan ole kehdannut keneltäkään työpaikassani kirurgisella vuodeosastolla tätä kysyä. 

Juurikin niin. EKG:tä, tippoja käsiin (jos tarvitsee mennä ylemmäs käsivarsiin, paitaa ei voi jättää ryttyyn vaan otetaan koko hihaa pois) jne. Eihän se aina olisi tarpeen, mutta kyllä sen peruspaidan riisuminen sellaisen työn takana siinä leikkaustasolla välillä sitten on, että huomattavasti helpottaa.. 
Ja ei ole tyhmä kysymys, sitä potilaatkin usein tosiaan pohtivat.

Edited by Tatya
Link to comment
Share on other sites

Voiko perifeerisestä laskimokanyylista tai picc:sitä lähteä joku hyytymä verenkiertoon ja siitä edelleen esim.  sydämeen, jos liian rajusti (kovalla paineella) huuhtelee? Kun välillä kuulee jonkun kollegan sanovan, että ei uskaltanut huuhdella kanyylia, kun vaikutti olevan vähän tukossa. 

Link to comment
Share on other sites

Guest Jännittäjä

Valmistun kohta sairaanhoitajaksi ja työpaikkakin on jo tiedossa. Odotan innolla töitä, mutta ainoastaan ne iv-luvat jännittää ja muutenkin laskimonsisäinen lääkehoito. Olisiko teillä antaa jotain hyviä vinkkejä tai "älä ikinä tee tätä" ohjeita? Mikä on tärkein asia muistaa iv-lääkkeissä?  Laskimonsisäinen lääkehoito on tarkkaa ja vaatii huolellisuutta. Pelottaa että möhlin jotain kokemattomuuden vuoksi vaikka ne tentit pitääkin läpäistä ennen kuin saa niitä lääkkeitä antaa.

Link to comment
Share on other sites

Guest Akuutti
9.2.2018 klo 08.47, Vieras: Tiina kirjoitti:

Voiko perifeerisestä laskimokanyylista tai picc:sitä lähteä joku hyytymä verenkiertoon ja siitä edelleen esim.  sydämeen, jos liian rajusti (kovalla paineella) huuhtelee? Kun välillä kuulee jonkun kollegan sanovan, että ei uskaltanut huuhdella kanyylia, kun vaikutti olevan vähän tukossa. 

Perifeeriset laskimokanyylit ovat sen verran pieniä, että sen päähän muodostuvat hyytymät olisivat mikroskooppisia. Suuremmasta hyytymästä olisi oireena esim. kanyylista distaalista turvotusta, viileä periferia tai heikko pulssi. Hyytymä ei ole ainoa syy miksi kanyylia voi olla vaikea huuhdella ja toisinaan kanyyli on vain poistettava toimimattomana. Lisäksi huuhtelussa kannattaa käyttää pulsoivaa tekniikkaa.

Link to comment
Share on other sites

Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now
 Share

×
×
  • Create New...