Vastavalmistuneen nolot kysymykset...

[Vieras: Zirdante]

Tunti sitten, Opiskelija93 kirjoitti:

Niin kysyisin, että mitenkä kannattaa menetellä, jos jollekin nousee yhtäkkiä kuume? Toki seurataan muutama päivä, annetaan paracetamolia ja pidetään vuodelevossa. Mutta jos ei muita oireita ilmaannu (lähinnä siis selkeitä flunssan oireita tms.)? Missä vaiheessa viimeistään yhteys lääkäriin? Ja entäs lähetteet, lääkärinkö kautta vai suoraan hoitajan (siis esim. PVK, CRP - ja niin entä jos epäillään pissatulehdusta niin stixaatteko ekana/ehkä jopa pelkästeen)? 

 

Riippuu yksiköstä ja toimintaohjeista, mutta kuume (>38 astetta) yleensä hoidetaan parasetamolilla ja buranalla. Kuuntelisin myös keuhkot, jos jotain uutta (esim rohinaa) niin ottaisin yhteyttä lääkäriin. Jos kuume jatkuu pitkään ja yleisvointi on muutenkin heikko, niin tietty hyvä siitä on lääkärille ilmoittaa. Yli 39/40 asteen kuume alkaa olla jo sitä luokkaa, että pitää tarkemmin selvitellä mistä on kyse. 

 

36 minuuttia sitten, Opiskelija93 kirjoitti:

Cystofixistä, et missä tilanteissa (/miksi) tehdäänkin niin, ettei laiteta sitä virtsankeräyspussia, vaan pelkästeen tulppa? Kun siis ymmärtäisin, et esim. siinä tilanteessa et ns. koulutetaan rakkoa tai muuten yritetään hankkiutua katetrista eroon.

Yleensä se cystofix pidetään "varareittinä" jos vaikka virtsaa ei tahdokkaan tulla normaalia reittiä, niin on edes jokin paikka mistä sen saa ulos. Jos siihen laittais virtsankeräyspussin, niin se potilas ei oppis ikinä pidättämään virtsaa/virtsaamaan spontaanisti. 

[Vieras: Zir]

5/18/2016 klo 21.08, Lämäri kirjoitti:

Virallinen ohje on, että yhtään ilmaa ei saa letkussa olla, vaikkakaan sillä ei todennäköisesti ole mitään väliä vaikka tunkisit koko letkullisen ilmaa siihen potilaaseen.

Mulle on taas opetettu, että letkullinen tappaa potilaan. Siinä on kummiski sen verran ilmaa, että se kyllä aika varmasti aiheuttaa ainakin jonkinlaisen embolian, joka viimeistään jää keuhoihin kiinni (tulee hengenahdistusta ja verenpaineet laskee). 

[Kunkku]

Juuri nyt, Opiskelija93 kirjoitti:

Niin kysyisin, että mitenkä kannattaa menetellä, jos jollekin nousee yhtäkkiä kuume? Toki seurataan muutama päivä, annetaan paracetamolia ja pidetään vuodelevossa. Mutta jos ei muita oireita ilmaannu (lähinnä siis selkeitä flunssan oireita tms.)? Missä vaiheessa viimeistään yhteys lääkäriin? Ja entäs lähetteet, lääkärinkö kautta vai suoraan hoitajan (siis esim. PVK, CRP - ja niin entä jos epäillään pissatulehdusta niin stixaatteko ekana/ehkä jopa pelkästeen)? 

Toki sille ei juurikaan mitään voi sitten, jos flunssaa/influenssaa pukkaa, muuta kuin mitä nyt yleensäkin. Kuinka nopeasti yleensäkin lähettelette vuodeosastolle vai tuleeko ennemmin vaikka tehko tiputtelemaan ab:t, jos on esim. keuhkokuume (tiedän kyllä suunnilleen miten tuolla kesätyöpaikassa toimittiin, vaikka ihan keuhkokuumett a nyt ei tainnutkaan olla, mutta eri paikoissa saattaa olla myös erilaisja toimintakuvioita? Varsinkin tietysti silloin, jos paikassa itsessään on yhtenä osastoba vuodeosasto tai muuten tiputellaan ab:t ym. ite.)

Tässä oli nyt aika monta, mutta hippasen jännittää eka kesä sh:na ja haluan olla mahdollisimman valmis kaikkiin haasteisiin :).

Ihmiset kuumeilevat milloin mistäkin syystä. Joka tapauksessa kuumeilevalla vanhalla ihmisellä on pidettävä huolta riittävästä nesteytyksestä, eli lämpöilevälle pitäisi aina aloittaa nesteseuranta ja tavoitteet ovat 2500ml ylöspäin.

Perjaatteessa lämpöilevää vanhusta, jos se kuume ei nyt 39-asteeseen asti nouse niin voi hyvin seurailla ja lääkitä muutaman päivän. Tässä pitäisi sitten sitä nenänpäätä, eli niin kauan kuin on hyvän värinen, jalat kantaa ja muut mitattavat arvot on ok, niin miksi pitäisi lähettää mihinkään.

Virtsan voi stixata, keuhkot voi kuunnella, crp:n voi ottaa jne... Aina suhteuttaa siihen miltä nenenpää näyttää.

[Vieras: saiRaanHoiTaja]

19.6.2012 klo 20.08, TKo kirjoitti:

 

En sitä hakenutkaan että tekisi, vaan meinasin että ei kai se ole maallikoltakaan mitenkään laissa kiellettyä antaa panadolia ihmiselle jolla on kipuja niin siksi kysyin että onko se sairaanhoitajalta kiellettyä.

Sairaanhoitajana töissä et saa antaa mitään lääkettä ilman lääkärin määräystä, edes sitä käsikauppalääkettä. Joskus on toimipaikkakohtainen LÄÄKÄRIN ohjeistus jostakin lääkkeestä, mutta silloinkin se on lääkärin määräämä ja lääkäri ottaa vastuun. Kotona ja muualla työpaikan ulkopuolella saat antaa käsikauppa lääkkeitä arviosi mukaan. Töissä sairaanhoitajana varmistetaan lääkkeen antaminen lääkäriltä.

Panado ei lisäksi ole mikään kovin turvallinen särkylääke vaan maksatoksinen. Siittä on vaan mielikuva, et on turvallinen lääke...

[Vieras: zips]

Täältä kans tyhmä kysymys! Teholla ketoasidoosipotilaalle laitetaan perifeerinen kanyyli näytteenottoa varten. Miten tästä kanyylista otetaan näytteet? Meneekö ihan perinteisen kaavan mukaan (hukkaveri pois, verinäyte ruiskuun ja huuhtelu)? Onko tapana käyttää mandriinia, entä vääristääkö NaCl-huuhtelu näytteitä?

[Vieras: zips]

8 tuntia sitten, Vieras: zips kirjoitti:

Täältä kans tyhmä kysymys! Teholla ketoasidoosipotilaalle laitetaan perifeerinen kanyyli näytteenottoa varten. Miten tästä kanyylista otetaan näytteet? Meneekö ihan perinteisen kaavan mukaan (hukkaveri pois, verinäyte ruiskuun ja huuhtelu)? Onko tapana käyttää mandriinia, entä vääristääkö NaCl-huuhtelu näytteitä?

Ja vielä toinen kysymys: jos ennen inubaatiota pitää maha tyhjentää, miten tämä tehdään? Nenämahaletkun kautta vai tavallisella imukatetrilla?

[Vieras: Minä]

Jos potilaalla nenämahaletku, imetään sen kautta mahalaukku tyhjäksi. Jos ei Nml valmiina, esim. Täyden mahan anestesia, anestesian aloitus crushina ja sitten mahalaukun imeminen nenämahaletkulla. Crush- induktio: päädyn kohotus 30astetta, hyvä esihapetus maski tiiviisti kasvoilla usean minuutin ajan, relaksanttina sukolin tai tavallista enemmän rokuronia, sellickin ote ja ei ventilointia oman hengityksen loppumisen jälkeen. Unohtamatta potilaan ohjausta.

[Vieras: Jackieboy]

Moikka,

Nyt taas tyhmä kysymys.. Usein monitoriseurannassa olevalta potilaalta otetaan ekg:ta kolmella kytkennällä. 1 oikealla rinnassa, 1 vasemmalla ja 1 vasemmalla rinnan alapuolella. Siis, mitä ihmettä? Miten tuo toimii? Mitä kytkentää se nyt oikein siis kuvaa? En ole ikinä ymmärtänyt. Apua ja anteeksi.

[Vieras: Vieras]

12 tuntia sitten, Vieras: Jackieboy kirjoitti:

Moikka,

Nyt taas tyhmä kysymys.. Usein monitoriseurannassa olevalta potilaalta otetaan ekg:ta kolmella kytkennällä. 1 oikealla rinnassa, 1 vasemmalla ja 1 vasemmalla rinnan alapuolella. Siis, mitä ihmettä? Miten tuo toimii? Mitä kytkentää se nyt oikein siis kuvaa? En ole ikinä ymmärtänyt. Apua ja anteeksi.

Kolmikytkentäisestä pystyt katsomaan kytkentöjä I, II, III, AvF, AvL sekä AvR. Yleensä monitoriseurannassa seurataan kytkentää II, koska se kuvaa yleensä parhaiten sähköistä johtumista sydämessä, ja siten myös eri häiriöiden esiintymistä.

[Vieras: opisk,]

Kysymystä: Nestehoidon aloittaminen eripotilasryhmille, jos lääkäri ei ole määrännyt tietyä iv-nestettä. Millä nesteyttää keuhkopotilas? sydänpotilas? Na09 haittavaikutuksia eripotilasryhmiin? Ringerin vaikutukset? PLK? 

[jupet]

Lääkäri päättää hoidosta. Teoriassa pitää aina olla määräys, joko potilaskohtainen tai pysyväismääräys jonka mukaan toimitaan. Etenkin varsinainen nesteyttäminen vaatii määräyksen ja perustellun syyn! Aukiolotippa hitaalla ei juurikaan vaikuta täysikokoisella aikuisella mihinkään (pl. se että jokainen tippa on infektioportti).

NaCl on kaikkein yhteensopivin lääkkeiden, verituotteiden yms kanssa. Se voi kuitenkin aiheuttaa hypernatremiaa, hyperkloremiaa, asidoosia, pahentaa muita elektrolyyttihäiriöitä. Vastaavasti sillä voi korjata hyponatremiaa, hypokloremiaa ja lievää alkaloottisuutta.

Ringer, plasmalyte yms liuokset jotka pyrkivät emuloimaan plasman elektrolyyttikoostumusta ovat yleensä turvallisempia laittaa tippumaan "sokkona" eli ilman määräyksiä ja/tai ennen labroja. Neste joka sisältää normaaliarvojen mukaisesti elektrolyyttejä ei juurikaan maltillisesti annosteltuna pahenna mitään vaan yksinkertaistetusti ajaa arvoja kohti normaalitilaa. Eivät nämäkään toki täydellisiä ole. Lisäksi mm kalsiumin takia liuokset saattavat olla epäyhteensopivia joidenkin lääkkeiden ja verituotteiden kanssa. Lähtökohtaisesti jos valmisteen ei nimenomaisesti jokin taho (valmistaja, apteekki jne) ilmoita sopivan yhteen esim ringerin kanssa, sitä ei voi ringerin kanssa samaan kanyyliin annostella.

Perusliuos K on sisältää kaliumia suurempana pitoisuutena kuin mitä plasmassa normaalisti on. Lisäksi siinä on muistaakseni ainakin magnesiumia ja glukoosia. Käytetään (todetun) hypokalemian hoitoon ja sen ehkäisyyn ylläpitonesteenä.

Muokattu elokuun 12, 2016 - jupet

[Petite Infirmieré]

Kysymys. Meillä on asukas, joka joutui osastolle ja olikohan niin että hältä siellä löydettiin VTI. Kotiutui osastolta liian äkkiä, infektio jatkui ja tie vei takaisin osastolle. Hänen siellä ollessa omainen kysyi mahdollisuutta ottaa meillä virtsanäyte, kun asukas kotiutuu ja ab-kuuri loppuu (että näkisi tulehduksen varmasti sitten olevan ohi, ettei kolmatta reissua tule). No juu mikäs siinä, eipä tuo hankala homma ole. Mutta. Nyt löytyi sitten sairaalabakteeri virtsasta. Eli kysymys kuuluu niin, että stixaaminen ei varmaankaan kannata? Eiköös se nyt näytä plussia, kun siellä on ainakin nyt tuo bakteeri? Jotenkin vaan... No, kyllähän minä sen yhtä helposti labraan lähetän sen näytteen ja ymmärrän omaisen huolen, mutta kun se kuitenkin maksaa ja jos minkäänlaisia oireita ei näyttäisi olevan...(kyseessä tosin henkilö, joka ei varmaankaan osaa sanoa, jos vaikka kirvelee) osaston ohjeiden mukaan ei syytä enemmille tutkimuksille ellei nouse kuume tms.)

Muokattu elokuun 22, 2016 - NewBie

[Kunkku]

22.8.2016 klo 20.30, NewBie kirjoitti:

Kysymys. Meillä on asukas, joka joutui osastolle ja olikohan niin että hältä siellä löydettiin VTI. Kotiutui osastolta liian äkkiä, infektio jatkui ja tie vei takaisin osastolle. Hänen siellä ollessa omainen kysyi mahdollisuutta ottaa meillä virtsanäyte, kun asukas kotiutuu ja ab-kuuri loppuu (että näkisi tulehduksen varmasti sitten olevan ohi, ettei kolmatta reissua tule). No juu mikäs siinä, eipä tuo hankala homma ole. Mutta. Nyt löytyi sitten sairaalabakteeri virtsasta. Eli kysymys kuuluu niin, että stixaaminen ei varmaankaan kannata? Eiköös se nyt näytä plussia, kun siellä on ainakin nyt tuo bakteeri? Jotenkin vaan... No, kyllähän minä sen yhtä helposti labraan lähetän sen näytteen ja ymmärrän omaisen huolen, mutta kun se kuitenkin maksaa ja jos minkäänlaisia oireita ei näyttäisi olevan...(kyseessä tosin henkilö, joka ei varmaankaan osaa sanoa, jos vaikka kirvelee) osaston ohjeiden mukaan ei syytä enemmille tutkimuksille ellei nouse kuume tms.)

En osaa sanoa mitä stixi näyttää sairaalabakteeri kantajalla... Veikkaan että riippuu tapauksesta, bakteerien määrä ja aktiivisuus? Oireettomalla kantajalla veikkaan että stixi voi olla puhdas? Joku vois valaista...

Mitä sitten jos otat sen plv:n ja lähetät labraan... Vastaus viljelystä on se sairaalabakteeri, mitä siitä hyödyttiiin? Jos muita oireita ilmenee niin asia on tietysti eri.

[Petite Infirmieré]

26. elokuuta 2016 klo 01.01, Kunkku kirjoitti:

En osaa sanoa mitä stixi näyttää sairaalabakteeri kantajalla... Veikkaan että riippuu tapauksesta, bakteerien määrä ja aktiivisuus? Oireettomalla kantajalla veikkaan että stixi voi olla puhdas? Joku vois valaista...

Mitä sitten jos otat sen plv:n ja lähetät labraan... Vastaus viljelystä on se sairaalabakteeri, mitä siitä hyödyttiiin? Jos muita oireita ilmenee niin asia on tietysti eri.

Mmm. Rakkaiden lähihoitaja-kollegoideni kanssa keskustelun jälkeen tulimme kanssa lopputulokseen että ei oteta näytettä (tosin ihan mielenkiinnosta ja vastaisuuden varalle haluaisin minäkin tietää että mitähän tuo stixaus näyttäisi?). Eihän me muutenkaan joka asiaa aina kontrolloida, koska miksi jos ei kerran oireita ole. Okei ymmärrän omaisen huolen, koska kyseessä muistisairas vanhus, jolla muutenkin sekavuutta ja väsymystä, joten voi olla hankalaa erottaa mikä on normaalia ja mikä ei. Mutta myöskään sairaalan lääkärin mukaan ei tarvetta tulehdusarvojen kontrollille ellei oireita ole. Käskin sitten vedota siihen, jos omainen kyselee jotain (vaikka tuossa nyt puvuttiin crp:stä, ei virtsanäytteestä - sama ajatus kuitenkin).

[G.Focker]

28.5.2016 klo 09.58, Vieras: saiRaanHoiTaja kirjoitti:

Sairaanhoitajana töissä et saa antaa mitään lääkettä ilman lääkärin määräystä, edes sitä käsikauppalääkettä. Töissä sairaanhoitajana varmistetaan lääkkeen antaminen lääkäriltä.

 

Vähän riippuu missä olet töissä. On paikkoja joissa ei kehdata niistää potilaan nenää kysymättä lääkäriltä, kun taas toisaalla työnnetään tarvittaessa Stesolidit sun muut jos tilanne sitä vaatii kysymättä keneltäkään mitään.

[jupet]

9 tuntia sitten, G.Focker kirjoitti:

Vähän riippuu missä olet töissä. On paikkoja joissa ei kehdata niistää potilaan nenää kysymättä lääkäriltä, kun taas toisaalla työnnetään tarvittaessa Stesolidit sun muut jos tilanne sitä vaatii kysymättä keneltäkään mitään.

Tämä on kuitenkin aika yksiselitteisesti vastoin lakeja ja asetuksia. Jos ei ole pysyväismääräyksiä. Mitään ongelmaahan ei ole niin kauan kun ei käy mitään yllättävää ja tai työnantaja seisoo työntekijän takan. Riski kuitenkin on olemassa että käy jotain ja olet yksin vastuussa koko hommasta.

Toisinaan kyllä itsekin tietoisesti valitsen sen vastuun mielummin kuin lääkärin saapumisen odottelun kädet taskussa.

[Julma]

Kyllä se mun mielestä on selkeä virhe, jos koulutettu henkilöstö raapii muniaan kramppaavan potilaan vieressä, eikä hoida potilasta käytettävissään olevilla keinoilla. Lain mukaan voi toki olla toisin. Väitän silti, että jos hoitaja on pyrkinyt pelastamaan potilaan kuolemalta tai pysyvältä terveyshaitalta silläkin uhalla, että lääkäriä ei ole käytettävissä ja toimii edes jollain tavalla sinne päin kuin pitäisi, niin se varmasti pakkotilatekona oikeudessa hyväksyttäneen. 

[Torlohka]

2 tuntia sitten, Julma kirjoitti:

Kyllä se mun mielestä on selkeä virhe, jos koulutettu henkilöstö raapii muniaan kramppaavan potilaan vieressä, eikä hoida potilasta käytettävissään olevilla keinoilla. Lain mukaan voi toki olla toisin. Väitän silti, että jos hoitaja on pyrkinyt pelastamaan potilaan kuolemalta tai pysyvältä terveyshaitalta silläkin uhalla, että lääkäriä ei ole käytettävissä ja toimii edes jollain tavalla sinne päin kuin pitäisi, niin se varmasti pakkotilatekona oikeudessa hyväksyttäneen. 

Monastihan nämä sitten hyväksytetään lääkärillä jälkeenpäin (ellei ole pysyväismääräyksiä).

[jupet]

Ihan mahdollisuuksien rajoissa että se lääkäri ei sitä hommaa hyväksykään niin sitten aika äkkiä ollaan kusessa, varsinkin jos on joku moka vielä sattunut.

[Vieras: miiud]

Heissan! Mä olen juuri valmistunut ja aloittanut teholla työt ja kysymyksiä pyörii päässä niin mahdottoman paljon. Jos joku ehtisi näihin vastailla, olisin kiitollinen!

- Pleuradreeni: mitä hoidossa / joka vuorossa pitää huomioida ja tarkistaa? Mitä pitää varoa ja mitä ei saa ehdottomasti tehdä?

- Ketoainemittarin käyttö, onko yhtä simppeli kuin verensokerimittari? Saako samalla mittari sekä verensokerin että ketoaineet?

- Likvorin otossa bakteeriviljelymaljat, eli pitääkö niitä osata käsitellä jollain tietyllä tavalla?

- Flexiseal-rektaaliputken käyttö, onko siinä jotain olennaista huomioitavaa?

- ja myös tuo näytteenotto perifeerisestä mandriinillisesta kanyylista jota joku tuolla ylempänä jo kyselikin, onko siinä jotain merkittävää eroa verrattuna esimerkiksi arteria- tai cvk-näytteenottoon?

Yksinkertaisia juttuja jotka ehkä pitäisi jo tässä vaiheessa tietää ja joita päivästä toiseen unohdan töissä kysyä  

[jupet]

Ensisijaisesti kyllä kehottaisin nimenomaan töissä kysymään ja perehtymään nimenomaan oman talon ohjeisiin! Teholla luulisi olevan ihan järjestelmällistä perehdytystäkin?

Ainoa näistä joihin itse uskallan ottaa kantaa on ketoainemittari: kaikki tähän asti näkemäni toimivat ihan yhtä simppelisti kuin sokerimittari. Toki kapillaarinäytteen otossakin on oma tekniikkansa joka tulee hallita mutta se varmaan on koulussa käyty.

Kapillaarinäytteeseenkin on varmaan joka talolla joku virallinen ohje jotka voivat poiketa toisistaan mm. puhdistamisen osalta.

[Kunkku]

9.9.2016 klo 22.50, Vieras: miiud kirjoitti:

Heissan! Mä olen juuri valmistunut ja aloittanut teholla työt ja kysymyksiä pyörii päässä niin mahdottoman paljon. Jos joku ehtisi näihin vastailla, olisin kiitollinen!

- Pleuradreeni: mitä hoidossa / joka vuorossa pitää huomioida ja tarkistaa? Mitä pitää varoa ja mitä ei saa ehdottomasti tehdä?

- Ketoainemittarin käyttö, onko yhtä simppeli kuin verensokerimittari? Saako samalla mittari sekä verensokerin että ketoaineet?

- Likvorin otossa bakteeriviljelymaljat, eli pitääkö niitä osata käsitellä jollain tietyllä tavalla?

- Flexiseal-rektaaliputken käyttö, onko siinä jotain olennaista huomioitavaa?

- ja myös tuo näytteenotto perifeerisestä mandriinillisesta kanyylista jota joku tuolla ylempänä jo kyselikin, onko siinä jotain merkittävää eroa verrattuna esimerkiksi arteria- tai cvk-näytteenottoon?

Yksinkertaisia juttuja jotka ehkä pitäisi jo tässä vaiheessa tietää ja joita päivästä toiseen unohdan töissä kysyä  

Ensisijaisesti noihin on typerä tosiaan täällä edes vastata, koska noihin kysymyksiisi ei ole välttämättä mitään yleispätevää ohjetta, vaan pitäisi ne kyseisen talon ohjeet katsoa. Ajatusmalli, että minun pitäisi jo tietää on vaarallinen, huomioi jos syyllistyt siihen... Silloin ollaan helposti siinä tilanteessa ettei uskalletakkaan kysyä ja kohta on kakka tuulettimessa. Ota siis noista askarruttavista asioista oikeasti selvää ja kysy!

Pleuradreenin hoidosta pitäisi löytyä kyllä talon ohjeet, sitä en tiedä mitä teidän yksikössä nimenomaan pitää vuorossa tehdä. Likvorinäytteen ja verinäyte perifeerisestä kanyylista ottoon ohje löytynee labran sivuilta tai ainakin jonkun toisen labran. Peräputken ohjeita löytyy valmistajan sivuilta.

[Vieras: koulunpenkillä]

Suojainkäyttö eroaa kyllä oikeessa elämässä vs koulun penkkitieto.. käytätkö suojakäsineitä, kun letkutat iv nesteitä tai vaihdat/irrotat letkuja kanyylistä? 

[jupet]

Selvästi eroaa myös koulujen välillä se koulun tieto.

Tai muuttuu nopeasti.

[Vieras: minä vain]

Pisara potilaan verta sormelle. Oma Iho ok. Onko mitään riskiä? Tiedän ohjeen veritapaturmista mutta siltikin vaivaa..