Jump to content
 
Timo13

Vastavalmistuneen nolot kysymykset...

Recommended Posts

{BS}

Miksi lähetteessä lukee "pyydetään kohteliaimmin" sitä ja sitä.. ? Miksi tuollaista sanamuotoa käytetään? Oletteko törmänneet jonkinlaisiin muunnelmiin tuosta "pyydetään kohteliaasti/kohteliaimmin"?

Usein se on p.k. .Vanhoja tapoja, ei sen kummempaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Miksi lähetteessä lukee "pyydetään kohteliaimmin" sitä ja sitä.. ? Miksi tuollaista sanamuotoa käytetään? Oletteko törmänneet jonkinlaisiin muunnelmiin tuosta "pyydetään kohteliaasti/kohteliaimmin"?

BS:n mainitsemaan "P.k." -lyhennykseen törmää usein, joku kirjoittaa eri sijamuodossa "Pyydänkin nyt mitä kohteliaimmin". Joku on tainnut joskus pyytää jotain kunnoittaen/kunnioittavasti.

Samanlainen fraasi on "saa ystävällisesti osastopaikan M3:lta" tai "lupaa ystävällisesti ottaa potilaan hoitoonsa".

Kunpa se kaikki kohteliaisuus ja ystävällisyys näkyis muussakin työssä kuin noissa lähetteissä ja epikriiseissä :D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
ETI

Kunpa se kaikki kohteliaisuus ja ystävällisyys näkyis muussakin työssä kuin noissa lähetteissä ja epikriiseissä :D

Tämä nyt menee offtopic, mutta olen ollut elvytystilanteessa jossa elvytysryhmän lääkäri käytti sanoja: "saisinko", "voisiko joku", "antaisitko" ym. Oli muutenkin NIIN rauhallinen ja ystävällinen, että se tuntui siinä tilanteessa jopa aavistuksen koomiselta. Ei silti, tilanne pysyi miellyttävän rauhallisena ja kertaakaan ei tullut edes paniikin poikasta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Keep the faith

Miksi lähetteessä lukee "pyydetään kohteliaimmin" sitä ja sitä.. ? Miksi tuollaista sanamuotoa käytetään? Oletteko törmänneet jonkinlaisiin muunnelmiin tuosta "pyydetään kohteliaasti/kohteliaimmin"?

Suomen, ellei maailman kuuluisimpiin kuuluva neurokirurgi Juha Hernesniemi vastaa lähetteisiin "kollegiaalisin terveisin" J.H.

Kaveri on vaatimattomasti leikannut yli 12 000 neurokirurgista leikkausta ja hoitanut yli 60 000 neurokirurgista potilasta.

Ja lukenut siinä sivussa muutaman lähetteen?

Silti hän vastaa aina yllämainitusti.

Muokattu - Keep the faith

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Tämä nyt menee offtopic, mutta olen ollut elvytystilanteessa jossa elvytysryhmän lääkäri käytti sanoja: "saisinko", "voisiko joku", "antaisitko" ym. Oli muutenkin NIIN rauhallinen ja ystävällinen, että se tuntui siinä tilanteessa jopa aavistuksen koomiselta. Ei silti, tilanne pysyi miellyttävän rauhallisena ja kertaakaan ei tullut edes paniikin poikasta.

Eikä siinä ole mitään syytäkään alkaa riehumaan ja kiljumaan, vaan ihan normaalisti tehdään töitä. Arvostan ehdottomasti edellämainitun kaltaisia kavereita.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Tuo antaisitko, voisitko jne on ihan arkea meilläkin. Oli tilanne sitten mikä tahansa. Jos joku alkaa tiuskimaan ja hätäilemään, niin se on usein merkki omasta kokemattomuudesta ja tietojen ja taitojen puutteesta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
TKo

Tuo antaisitko, voisitko jne on ihan arkea meilläkin. Oli tilanne sitten mikä tahansa. Jos joku alkaa tiuskimaan ja hätäilemään, niin se on usein merkki omasta kokemattomuudesta ja tietojen ja taitojen puutteesta.

Muutenkin kun elvytystilanteessa. Hankalissa asiakastilanteissakin minusta olisi syytä pyrkiä ainakin siihen että oma käytös pysyy mahdollisimman ystävällisenä ja kunnioittavana. Muu vaan pahentaa tilannetta.

Mut siis helpostihan se paniikkireaktio saa tommosta aikaan kun ei enää pysy oma itse hanskassa. Varmaan opeteltava asia tämäkin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nosis

Ja ne muutamat "ylimääräiset" kirjaimet ei vie paljoa aikaa, joten yhtä hyvin niitä voi sitten käyttää. Kohteliaisuudesta tulee muutenkin sellainen olo, että töitä tehdään yhdessä eikä vaan käsketä toista passaamaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Mauno6

Lisää tosinoloja kysymyksiä.

Ateriakanyyli asentonäyttöinen eli siis mitä tarkoitta asentonäyttöinen?

Meillä vanhempi hoitaja sanoi kun ihmettelin potilaan matalaa happiarvoa ja korkeita hiididioksiideja että se johtuu siitä kun arteriakanyyli on asentonäyttöinen. Olin ihan pihalla enkä kehdannut muiltakaan kysellä enkä kyseenalaistamaan tätä kommenttia.

Kysessä oli tällainen "metsien mies" ja sillä toisessa keuhkossa atelektaasia ja toisessa pieni pneumothorax.

 

Kysyy nolona nimimerkillä Untuvikko.

Muokattu - Mauno6

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kunkku

Yleisanestesiaan kuuluu relaksantti, nukutusaine, kipulääke ja vasoaktiivi. Miksi kipulääkitään potilasta joka on nukutusaineella tehty "tiedottomaksi"?

 

Anestesian aikana kipuilu saattaapi nostaa pulssia ja paineita, joihin ratkaisu on fentanyyli. Kaikilla ei tätä kuitenkaan tapahdu. Miksi silti kipulääkitään säännöllisesti esim 30min välein anestesian aikana?

 

Ymmärrän, että jos potilaalta sahataan luita poikki niin sattuuhan se, mutta mikä sillä on käytännössä merkitystä nukutetulla potilaalla?

 

En minä nyt mikään sadisti ole, mutta en ole saanut tähän oikein muuta vastausta kuin että kipulääke kuuluu yleisanestesiaan jne.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tatya

Yleisanestesiaan kuuluu relaksantti, nukutusaine, kipulääke ja vasoaktiivi. Miksi kipulääkitään potilasta joka on nukutusaineella tehty "tiedottomaksi"?

 

Anestesian aikana kipuilu saattaapi nostaa pulssia ja paineita, joihin ratkaisu on fentanyyli. Kaikilla ei tätä kuitenkaan tapahdu. Miksi silti kipulääkitään säännöllisesti esim 30min välein anestesian aikana?

 

Ymmärrän, että jos potilaalta sahataan luita poikki niin sattuuhan se, mutta mikä sillä on käytännössä merkitystä nukutetulla potilaalla?

 

En minä nyt mikään sadisti ole, mutta en ole saanut tähän oikein muuta vastausta kuin että kipulääke kuuluu yleisanestesiaan jne.

 

Mielestäni vastasit ensimmäiseen kysymykseen toisen kappaleesi alussa? Kipu on muutakin kuin tiedostettu tunne. Kun nukutetun potilaan paineet ja pulssi nousevat kivun takia, potilaan keho reagoi kipuun, vaikka potilas ei sitä tiedostaisikaan. Esim. ei ole syytä rasittaa potilaan sydäntä niillä 140 sykkeillä, jos kyse on kipulääkkeen puutteesta? 

Kipuahan ei mekanismina edelleenkään kovin hyvin tunneta ja suht usein tulee uusia tutkimustuloksia, mihin kaikkeen se ehkä kehossa ihan fyysisestikin vaikuttaakaan. 

Ja yksi tärkeä syy on myös se, että kun potilas herää, niin kipulääkityksen olisi monesti hyvä olla vaikuttamassa siellä jo hyvin, eli vaatii vähän pohjustusta.  

Näin minä vastaisin?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Mats

Lisää tosinoloja kysymyksiä.

Ateriakanyyli asentonäyttöinen eli siis mitä tarkoitta asentonäyttöinen?

Meillä vanhempi hoitaja sanoi kun ihmettelin potilaan matalaa happiarvoa ja korkeita hiididioksiideja että se johtuu siitä kun arteriakanyyli on asentonäyttöinen. Olin ihan pihalla enkä kehdannut muiltakaan kysellä enkä kyseenalaistamaan tätä kommenttia.

Kysessä oli tällainen "metsien mies" ja sillä toisessa keuhkossa atelektaasia ja toisessa pieni pneumothorax.

 

Kysyy nolona nimimerkillä Untuvikko.

Asentokanyyliksi sanotaan yleensä sellaista, joka esim. ranteen asennosta riippuen toimii tai ei toimi, eli näyttää paineita tai ei. Jos huonosti toimivasta kanyylista otetaan astrup niin se voi näyttää virheellisiä arvoja, jos näytettä ei saa vaivatta ja joutuu esim. vetämään erityisen kovasti männällä. Useimmiten asentokanyyli tosin antaa verinäytteet ihan moitteetta, mutta ei vain näytä verenpaineita kuin tietyssä asennossa.

 

Jos potilas on muutenkin nihkeävointinen niin en luottaisi kollegasi kommenttiin lainkaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kunkku

 

Yleisanestesiaan kuuluu relaksantti, nukutusaine, kipulääke ja vasoaktiivi. Miksi kipulääkitään potilasta joka on nukutusaineella tehty "tiedottomaksi"?

 

Anestesian aikana kipuilu saattaapi nostaa pulssia ja paineita, joihin ratkaisu on fentanyyli. Kaikilla ei tätä kuitenkaan tapahdu. Miksi silti kipulääkitään säännöllisesti esim 30min välein anestesian aikana?

 

Ymmärrän, että jos potilaalta sahataan luita poikki niin sattuuhan se, mutta mikä sillä on käytännössä merkitystä nukutetulla potilaalla?

 

En minä nyt mikään sadisti ole, mutta en ole saanut tähän oikein muuta vastausta kuin että kipulääke kuuluu yleisanestesiaan jne.

 

Mielestäni vastasit ensimmäiseen kysymykseen toisen kappaleesi alussa? Kipu on muutakin kuin tiedostettu tunne. Kun nukutetun potilaan paineet ja pulssi nousevat kivun takia, potilaan keho reagoi kipuun, vaikka potilas ei sitä tiedostaisikaan. Esim. ei ole syytä rasittaa potilaan sydäntä niillä 140 sykkeillä, jos kyse on kipulääkkeen puutteesta? 

Kipuahan ei mekanismina edelleenkään kovin hyvin tunneta ja suht usein tulee uusia tutkimustuloksia, mihin kaikkeen se ehkä kehossa ihan fyysisestikin vaikuttaakaan. 

Ja yksi tärkeä syy on myös se, että kun potilas herää, niin kipulääkityksen olisi monesti hyvä olla vaikuttamassa siellä jo hyvin, eli vaatii vähän pohjustusta.  

Näin minä vastaisin?

 

No tämä oli jo paras vastaus mitä olen tähän mennessä saanut. Kuitenkaan kaikki potilaat ei anestesian aikana tunnu "näyttävän" tuota kipua esimerkiksi pulssin nousulla tai paineilla vaikka kipulääkkeen annosta alkaa olla jo aikaa. Kuitenkin kaiken järjen mukaan leikkauksen yhteydessä kipua varmasti syntyy

 

Tottakai kipulääkettä tulee kokeilla antaa jos pulssi alkaa nousta, toisaalta fentanyyli on niin lyhytvaikutteinen ettei sillä nyt kauheaa merkitystä enää salin ulkopuolella ole?

Osaako joku sanoa miksi kaikilla ei tuota "tavallista" reaktiota ole kipuun leikkauksen aikana?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Sedaatio, relaksaatio ja analgesia eivät ole sama asia, vaikka vaikkapa moni vahva kipulääke voi suurina annoksina toimia nukutusaineenakin ja relaksanttina. Tajunnan tason laskun lisäksi hoidetaan myös kipurefleksejä ja sen aiheuttamia muutoksia kehossa. Toisaalla helpotetaan mm. potilaan intubaatiota ja kirurgin työskentelyä rentouttamalla lihaksia. Lisäksi eri lääkkeet tukevat toisiaan ts. käytettäessä eri tavoin vaikuttavia lääkkeitä ei tarvitse antaa jättiannosta yhtä lääkettä vaan voi antaa pienempiä määriä eri lääkkeitä.

 

Ihmisillä on aika erilainen vaste kipuun sekä sedatoiviin ja kipulääkkeisiin. Myös operaation tyyppi yms. vaikuttavat reaktioihin, kuten muu lääkitys, vaikka betasalpaaja vähentää sykkeen nousua. Joillain pitkällisesti päihteitä käyttäneillä voi vaikkapa vaste sedatiiveille olla vähäisempi - bentsodiatsepiinejä voi antaa aika reilusti ilman kummoista vaikutusta, jotkut eivät ihan heti nukahda propofolillakaan. Ihmisillä on myös erilainen vaste kipulääkkeille, ja kyllähän ikä, paino, kehon vesi- ja rasvapitoisuus, munuaisten ja maksan toiminta ja ties mitkä muutkin asiat vaikuttavat lääkkeen tuottamiin vasteisiin. Joskus erot ovat huikeita, jollakin hengitys pysähtyy 5 mg diatsepaamia suonessa, joku kestää jopa satoja milligrammoja, kun on tottumusta valtaviin alko- tai bentsoannoksiin ja riittävästi massaa. Lisäksi ihmisillä on hieman erilaisia rakenteita eräissä lääkereseptoreissa, jotka vaikuttavat kehon herkkyyteen lääkkeille. Samoin tottuminen ts. toleranssi voi vaikuttaa lääkkeiden aikaansaamiin vasteisiin, kuten tuo diatsepaamiesimerkki kertoo. Ihmisten kyky poistaa lääkeainetta on myös erilainen, samoin lääkeaine voi jakautua eri tavoin eri ihmisten kehossa riippuen kehon rakenteista.

 

Leikkaussalissahan olisi mukavaa, jos lääkkeiden vaikutus alkaisi nopeasti ja toisaalla vaikutus olisi melko nopeasti ohitse ts. vaikkapa potilaan herääminen tapahtuisi nopeammin anestesian jälkeen. Salissa usein käytettävä remifentanyyli on ultralyhytvaikutteinen opiaatti kipuun. Noita erilaisia lääkkeitä säädetään leikkauksessa tarvittavan unen syvyyden ja kipulääkityksen tarpeen mukaan reagoiden mm. aivojen sähköiseen toimintaan, lihasten rentoutumiseen, verenpaineisiin, sykkeeseen... Ja infuusionopeuksia säädetään vielä leikkauksen vaiheiden mukaan. Tietysti sitten paineiden sun muiden sykkeiden noustessa tai laskiessa annetaan lääkkeitä tarpeen mukaan. Kuka reagoi aina millekin. Hidassykeisyyteen jotkut reagoivat atropiinille, mutta jos signaali ei kulje eräissä sydänrakenteissa, ei siitä ole enää hyötyä, vaan täytyy antaa sitten lääkettä, joka vaikuttaa myös ko. johtoratojen toisellakin puolella.

 

Riippuen leikkauksesta, salissa annetaan pitkävaikutteisempia kipulääkkeitä suoneen ja/tai lihakseen. Sielläkin voi olla joskus erilaisia cocktaileja, joskus laitetaan vaikkapa tulehduskipulääke suoneen, vahva opiaatti lihakseen ja voipa mennä vielä parasetamoli suoneen. Periaatteessa kolmea erilaista ja eri tavoin vaikuttavaa lääkettä, jolloin vahvan opiaatin määrää voidaan vähentää ja mm. pahoinvoinnin ja hengityslaman riski vähenee. Toki myös tulehduskipulääkkeillä ja parasetamolilla on haittansa ja vasta-aiheensakin.

Muokattu - Pöllö

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

 

Lisää tosinoloja kysymyksiä.

Ateriakanyyli asentonäyttöinen eli siis mitä tarkoitta asentonäyttöinen?

Meillä vanhempi hoitaja sanoi kun ihmettelin potilaan matalaa happiarvoa ja korkeita hiididioksiideja että se johtuu siitä kun arteriakanyyli on asentonäyttöinen. Olin ihan pihalla enkä kehdannut muiltakaan kysellä enkä kyseenalaistamaan tätä kommenttia.

Kysessä oli tällainen "metsien mies" ja sillä toisessa keuhkossa atelektaasia ja toisessa pieni pneumothorax.

 

Kysyy nolona nimimerkillä Untuvikko.

Asentokanyyliksi sanotaan yleensä sellaista, joka esim. ranteen asennosta riippuen toimii tai ei toimi, eli näyttää paineita tai ei. Jos huonosti toimivasta kanyylista otetaan astrup niin se voi näyttää virheellisiä arvoja, jos näytettä ei saa vaivatta ja joutuu esim. vetämään erityisen kovasti männällä. Useimmiten asentokanyyli tosin antaa verinäytteet ihan moitteetta, mutta ei vain näytä verenpaineita kuin tietyssä asennossa.

 

Jos potilas on muutenkin nihkeävointinen niin en luottaisi kollegasi kommenttiin lainkaan.

 

 

Näinpä näin, myös toisen keuhkon atelektaasi ja toisen pheumothorax voi vaikuttaa siihen, että potilas saa happea ja poistaa hiilidioksidia heikommin... Ei vain ns. asentokanyyli. Toki siitä painekäyrästä sun muusta potilaan voinnista voi vähän veikkailla, onko asentoartsikka ts. asennosta riippuvainen arteriaverenpaine vai ei, ja pohtia sen vaikutusta verinäytteeseen. Jos vaikka potilaalla on keuhkohämminki ja arteriaverinäytteessä viitteitä kaasujen huonoon vaihtoon, niin yleensä kannattaa pelata varman päälle ja varmistaa asia hankkimalla lisätietoa muilla mittareilla tai havainnoilla, ottamalla uusi arterianäyte tms. Kyllähän metsien miehen tilaa selittää usein pelkkä päihtymys, mutta kyllähän alan herrat ja ladyt myös oikeasti sairaita saattavat olla. "Postinumerodiagnooseja" ts. "löydetty Kallion kadulta makaamasta" ei kannata yksiselitteisesti tehdä. Pelkkä päihtymystila voi selittää kaiken ja olla todennäköistäkin, mutta joskus sitten tulee se oikeastikin kipeä kohdille. Hitu inhimillisyyttä joskus ja oman takamuksen turvaaminen aina...

 

Niin, jos potilas on hyvävointinen ja arteriaverenpaine näyttää liki nollaa, niin varmaan artsikassa on vikaa. Samoin jos mansetilla mittaa paineen ja artsikka näyttää aivan eri tason lukemia, niin jompi kumpi mittaus on jollain tavoin virheellinen. Painekäyrän korkeusvaihtelut vs. toinen mittari/yleistila/sykkeiden tunnustelu voi myös antaa osviittaa, samoin, miten sen verinäytteen tosiaan sai vedettyä. Joskus voi potilaan vaikka käden asentoa vaihtaa (jos arteria esim. ranteessa ja kanyyli on päässyt vähän painumaan suonen seinää vasten), mutta tälläkin viikolla on joku viggo pompannut suonesta ulos ihonalaiskudokseen, joskus arteria lakkaa totaalisesti toimimasta. Joskus myös kuulee tarinaa, että arteriakanyyli on irronnut kokonaan ja onpa sitten potilas vuotanut valtimosta kudoksiin reilustikin. Kesällä taisi meillä joku artsikka lakata toimimasta potilaan siirron jälkeen. Hieman harmitti, potilas hengityskoneessa, onneksi melko stabiili. Muu toiminta tosin pysähtyi, kunnes anestesialääkäri sai uuden arteriayhteyden toimimaan.

 

OT&Edit: Varsin tarpeellisia kysymyksiä, ja hitsisti arvostan ja nostan hattua mm. nimimerkeille Kunkku, Tatya ja Mats. Hienoa, että löytyy ihmisiä, jotka ehtivät ja jaksavat vastailla. Vähän nyt ehkä tulee toistoa ja päällekkäisyyttä, mutta tarkoitus ei ole mitätöidä hienoja kommenttejanne. Ei kun lisää vastauksia kyselijöille! Kysymykset ja teidän vastauksenne ovat ainakin itselleni tämän palstan suola. :)

Muokattu - Pöllö

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sikuli

Mulla ei ole valmistuminen lähelläkään, kun vasta perushoidon harjoittelu on menossa. Mutta on käynyt vähän mietityttämään muistisairaiden itsemääräämisoikeus ja enemmänkin sen puute. Eli jos on hoitovastainen henkilö joka vastustaa esim. vaipan vaihtoa, niin missä mennään? Jätetäänkö vaippa vaihtamatta, mutta eikö potilaslaki tule jo tässä vastaan? Vai vaihdetaanko vaippa sitten "väkisin", joka taas rikkoo itsemäärämisoikeutta ja kenties luetaan vapaudenriistoksi?

 

Minulla ei ole mitään pohjaa aiemmin alalta, joten tiedän vaan sen miten omassa harjoittelupaikassani toimitaan. Haluaisin tietääkin, että miten pitäisi toimia oikein. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kunkku

Mulla ei ole valmistuminen lähelläkään, kun vasta perushoidon harjoittelu on menossa. Mutta on käynyt vähän mietityttämään muistisairaiden itsemääräämisoikeus ja enemmänkin sen puute. Eli jos on hoitovastainen henkilö joka vastustaa esim. vaipan vaihtoa, niin missä mennään? Jätetäänkö vaippa vaihtamatta, mutta eikö potilaslaki tule jo tässä vastaan? Vai vaihdetaanko vaippa sitten "väkisin", joka taas rikkoo itsemäärämisoikeutta ja kenties luetaan vapaudenriistoksi?

 

Minulla ei ole mitään pohjaa aiemmin alalta, joten tiedän vaan sen miten omassa harjoittelupaikassani toimitaan. Haluaisin tietääkin, että miten pitäisi toimia oikein. 

 

Laki on suoraan sanottuna vain ja ainoastaan perseestä tältä osin. Eli sitä ei suoranaisesti ole.

 

Jos potilas sanoo ettei hänen vaippaansa saa vaihtaa, niin sitä ei saa vaihtaa jos ei olla "mielenterveyslain tarkoittamassa tarkkailussa tai trh:ssa". Perjaatteessa näissä tilanteissa mennään siis pakkokeinolain mukaan, jota voi tulkita että on pienempi paha vaihtaa se vaippa hiukan väkisin, kuin että potilaan pallit sulaa. Ei kestäne kuitenkaan kovin tarkkaa analyysiä oikeudessa. Verrataan esim, että sidotaan sänkyyn yöksi, jotta ei putoa.

 

Tämä ongelma on ollut tiedossa ties miten kauan ja lainsäädäntöön ei ole kenelläkään ollut kiinnostusta puuttua.

 

Sivuilla 6-7 perehdytään asiaan:

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=aa15305134400481&cmd=download

Muokattu - Kunkku

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

Tämä ongelma on ollut tiedossa ties miten kauan ja lainsäädäntöön ei ole kenelläkään ollut kiinnostusta puuttua.

Ensi vuonna pitäisi tulla laki joka selkeyttää somaattisessa hoidossa olevan potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista. Luonnoksen löytää tuolta: https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Hankkeet/Sosiaali_ja_terveydenhuollon_asiakkaan_itsemaaraamisoikeus

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sikuli

 

Mulla ei ole valmistuminen lähelläkään, kun vasta perushoidon harjoittelu on menossa. Mutta on käynyt vähän mietityttämään muistisairaiden itsemääräämisoikeus ja enemmänkin sen puute. Eli jos on hoitovastainen henkilö joka vastustaa esim. vaipan vaihtoa, niin missä mennään? Jätetäänkö vaippa vaihtamatta, mutta eikö potilaslaki tule jo tässä vastaan? Vai vaihdetaanko vaippa sitten "väkisin", joka taas rikkoo itsemäärämisoikeutta ja kenties luetaan vapaudenriistoksi?

 

Minulla ei ole mitään pohjaa aiemmin alalta, joten tiedän vaan sen miten omassa harjoittelupaikassani toimitaan. Haluaisin tietääkin, että miten pitäisi toimia oikein. 

 

Laki on suoraan sanottuna vain ja ainoastaan perseestä tältä osin. Eli sitä ei suoranaisesti ole.

 

Jos potilas sanoo ettei hänen vaippaansa saa vaihtaa, niin sitä ei saa vaihtaa jos ei olla "mielenterveyslain tarkoittamassa tarkkailussa tai trh:ssa". Perjaatteessa näissä tilanteissa mennään siis pakkokeinolain mukaan, jota voi tulkita että on pienempi paha vaihtaa se vaippa hiukan väkisin, kuin että potilaan pallit sulaa. Ei kestäne kuitenkaan kovin tarkkaa analyysiä oikeudessa. Verrataan esim, että sidotaan sänkyyn yöksi, jotta ei putoa.

 

Tämä ongelma on ollut tiedossa ties miten kauan ja lainsäädäntöön ei ole kenelläkään ollut kiinnostusta puuttua.

 

Sivuilla 6-7 perehdytään asiaan:

http://www.oikeusasiamies.fi/dman/Document.phx?documentId=aa15305134400481&cmd=download

 

Eli tämä on sellaisia asioita, jossa ei voi potilaan kannalta tehdä mitenkään oikein rikkomatta hänen oikeuksiaan? Tuosta jatkona vielä, että missä menee sitten omaisen oikeudet vaikeasti muistisairaiden kohdalla. Eli jos omainen vaatii vaikka tehtävän asian X, mutta potilas ei halua sitä. Periaatteessahan potilas on se jota pitää kuunnella, mutta onko se sitten käytännössä niin?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

Eli tämä on sellaisia asioita, jossa ei voi potilaan kannalta tehdä mitenkään oikein rikkomatta hänen oikeuksiaan? Tuosta jatkona vielä, että missä menee sitten omaisen oikeudet vaikeasti muistisairaiden kohdalla. Eli jos omainen vaatii vaikka tehtävän asian X, mutta potilas ei halua sitä. Periaatteessahan potilas on se jota pitää kuunnella, mutta onko se sitten käytännössä niin?

Lähtökohta on se, että kaikilla ihmisillä on itsemääräämisoikeus. Sen rajoittaminen vaatii aina oikeudellisen perustan (MT-laki, tartuntatautilaki ym.). Jos potilas ei halua jotain hoitoa tai toimenpidettä, niin sitä ei saa tehdä vaikka se olisi subjektiivisesti arvioituna potilaan etu. Toisaalta jos jätät jotain tekemättä potilaan toiveesta, niin se voi jonkun mielestä olla heitteillepano. Eli aina voi joutua vaikeuksiin. Toisaalta oikeusasiamies on linjannut, että itsemääräämisoikeus on se mitä pitää kunnioittaa eniten. Tämä tuleva laki ottaa onneksi kantaa siihen miten somaattisessa hoidossa olevan hoitoa voidaan antaa vastentahtoisesti.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kunkku

Sitähän ei kannata koskaan unohtaa, että taitava suunsa käyttäjä puhuu kyllä suuren osan potilaista hoidettavaksi. Geriatristen potilaiden kanssa toimiessa oppii kyllä mistä naruista pitää vedellä ja mallia kun ottaa niiltä kokeneilta kolleegoilta, jotka homman hoitavat nätisti, niin äkkiä se lähtee toimimaan. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Keep the faith

Sitähän ei kannata koskaan unohtaa, että taitava suunsa käyttäjä puhuu kyllä suuren osan potilaista hoidettavaksi. Geriatristen potilaiden kanssa toimiessa oppii kyllä mistä naruista pitää vedellä ja mallia kun ottaa niiltä kokeneilta kolleegoilta, jotka homman hoitavat nätisti, niin äkkiä se lähtee toimimaan. 

Olen aivan samaa mieltä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tikki

Osaisko kokeneemmat antaa vinkkejä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin sängyn työntäminen.

Oon nyt pari kertaa käyny hakemassa potilaan heräämöstä,ohjaajan kanssa toki, mutta siitä sängyn työntämisestä ei tule mitään..Tuntuu että se vain karkaa käsistä enkä hallitse sitä ollenkaan. Salille pitäis varmaan lähteä reenaamaan mutta on sitä ennenkin painavia asioita roudattu, niissä ei vain ole neljää pyörää alla. Missä vika, miten saan sängyn hallintaan?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Satu

Osaisko kokeneemmat antaa vinkkejä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin sängyn työntäminen.

Oon nyt pari kertaa käyny hakemassa potilaan heräämöstä,ohjaajan kanssa toki, mutta siitä sängyn työntämisestä ei tule mitään..Tuntuu että se vain karkaa käsistä enkä hallitse sitä ollenkaan. Salille pitäis varmaan lähteä reenaamaan mutta on sitä ennenkin painavia asioita roudattu, niissä ei vain ole neljää pyörää alla. Missä vika, miten saan sängyn hallintaan?

 

Laittamalla ohjurin päälle? Sängyt missä ite oon potilaita tyyränny (moni paikka) siinä jarrussa mikä on jalkopäässä on sillain että ku sen nostaa ihan ylös niin etupyörät lukkiutuu menemään vaan suoraan jolloin ohjaaminen on helpompaa.

Muokattu - Satu

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

 

Osaisko kokeneemmat antaa vinkkejä niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin sängyn työntäminen.

Oon nyt pari kertaa käyny hakemassa potilaan heräämöstä,ohjaajan kanssa toki, mutta siitä sängyn työntämisestä ei tule mitään..Tuntuu että se vain karkaa käsistä enkä hallitse sitä ollenkaan. Salille pitäis varmaan lähteä reenaamaan mutta on sitä ennenkin painavia asioita roudattu, niissä ei vain ole neljää pyörää alla. Missä vika, miten saan sängyn hallintaan?

 

Laittamalla ohjurin päälle? Sängyt missä ite oon potilaita tyyränny (moni paikka) siinä jarrussa mikä on jalkopäässä on sillain että ku sen nostaa ihan ylös niin etupyörät lukkiutuu menemään vaan suoraan jolloin ohjaaminen on helpompaa.

 

Juu, niissä on yleensä kolme asentoa. Alhaalla jarrut, keskellä kaikki pyörät vapaana ja ylhäällä toisen akselin pyörät lukittu menemään suoraan.

 

Ne voi lukittua menemään joko eteen- tai taaksepäin. Jos sänky vispaa kovin niin pitää vaihtaa menosuuntaa tai sitten vapauttaa pyörät ja lukita ne menemään oikein päin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Vastaa aiheeseen...

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoji are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×