Reportteri Posted June 11, 2012 Share Posted June 11, 2012 Matkalle lähtiessä tärkeintä on hyvä nestetasapaino. Asentohuimaushoito voi poistaa alttiuden matkapahoinvointiin. Lue koko juttu Link to comment Share on other sites More sharing options...
selena Posted June 12, 2012 Share Posted June 12, 2012 Mihin perustuu se, että lapsilla antihistamiini auttaa matkapahoinvointiin? Miksi olla vaikea kun voi vähällä vaivalla olla täysin mahdoton? Link to comment Share on other sites More sharing options...
-VF- Posted June 12, 2012 Share Posted June 12, 2012 Mihin perustuu se, että lapsilla antihistamiini auttaa matkapahoinvointiin? Laivan keinuminen tai auton heiluminen voi saada hypotalamuksen, aivosillan tai ydinjatkeen tuottamaan histamiinia, joka aiheuttaa matkapahoinvoinnin oireet. Ja siihen vaivaan löytyy apu veri-aivoesteen läpäisevistä antihistamiineista. Failure is always an option Link to comment Share on other sites More sharing options...
{BS} Posted June 12, 2012 Share Posted June 12, 2012 Postafen ja Marzine, nuo käsikaupan matkapahoinvointilääkkeet, ovat antihistamiineja myöskin. Vaikuttavat keskushermostoon antikolinergisesti ja vähentävät tasapainoelimen ärsytystä ja hermoimpulssin kulkua. "If you ain't part of a solution, you are solid or gas." Link to comment Share on other sites More sharing options...
Torlohka Posted June 12, 2012 Share Posted June 12, 2012 Tehoiskohan Ketiapiini kun pöllöttää myös noita histamiinireseptoreita? Ainakin olisi rauhallisempi. Link to comment Share on other sites More sharing options...
selena Posted June 13, 2012 Share Posted June 13, 2012 Mihin perustuu se, että lapsilla antihistamiini auttaa matkapahoinvointiin? Laivan keinuminen tai auton heiluminen voi saada hypotalamuksen, aivosillan tai ydinjatkeen tuottamaan histamiinia, joka aiheuttaa matkapahoinvoinnin oireet. Ja siihen vaivaan löytyy apu veri-aivoesteen läpäisevistä antihistamiineista. Kiitos VF! Taas oppii uutta :) Miksi olla vaikea kun voi vähällä vaivalla olla täysin mahdoton? Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pöllö Posted June 13, 2012 Share Posted June 13, 2012 Matkapahoinvointi-, opiaatti- yms. pahoinvoinnit voidaan hoidella varsin erilaisilla lääkkehillä. Matkapahoinvointia hoidetaan tavallisesti antihistamiineilla (histamiinireseptorin salpaajilla) ja tietyillä antikolinergeillä (asetyliinikoliinireseptorin salpaajilla), joiden pääsevät vaikuttamaan keskushermoston tiettyihin rakenteisiin. Kaikki antihistamiinithan eivät pääse keskushermostoon, ja keskushermostoon päästessään niillä on sitten tyypillisesti myös mm. väsyttävä vaikutus. Ketiapiini salpaa serotoniinijärjestelmän 5HT2:ta ja dopamiinijärjestelmän D2:a, sitoutuu noradrenaliinin kuljetusreseptoriin, kuten adrenergiseen alfa-1:een, histamiinireseptoreihin ja vähemmän alfa-2- ja serotoniinin 5HT1-reseptoreihin. Pahoinvointia voi vähentää mm. salpaamalla serotoniinin 5-HT3-, neurokiniinin NK1-, histamiinin H1- ja dopamiinin D2-reseptoreita ja joskus käyttämällä kortikosteroidia. Eli farmakologisesti, ketiapiini voisi vähentää jonkin tyyppistä pahoinvointia dopamiinin D2-vaikutuksensa kautta ja myös antihistamiinivaikutuksensa kautta matkapahoinvointia. Muista lääkkeistä: Skopolamiinin (yhdessä pahoinvointilaastarissa) vaikutusta keskushermostossa ei tarkkaan tunneta, mutta antikolinergi se on eli salpaa asetyliinikoliinin (AK) muskariinireseptoreita. Ilmeisesti skopolamiini lamauttaa myös kolinergisiä (asetyliinikoliini välittäjäaineena) hermoreittejä vestibulaarisesta ("tasapaino") keskuksesta keskushermostoon ja ponsin (aivosilta - ydinjatkeen ja keskiaivojen välissä ) rakenteista yrjökeskukseen. Primperanin metoklopramidi on dopamiinin D2- ja suurilla annoksilla 5HT-3-salpaaja. DHBP eli droperidoli vaikuttanee D2:een ja jossain määrin histamiini- ja serotoniinireseptoreihin. Postafenin meklotsiini on antihistamiini, antikolinerginen ja mm. keskushermostoa lamaava, ilmeisesti vähentää (lamaa) tasapainoelimen ärtymistä, impulssin johtumista sisäkorvasta (tasapainoelin...) ylemmäs ja kenties ydinjatkeen kemosensorisella (verenkierrossa kiertäviin aineisiin reagoivalla) alueella voi muodostua myös antiemeettistä (pahoinvointia vähentävää) vaikutusta. Toki sitten jotkut lääkkeistä myös lisäävät suoliston toimintaa ja saattavat esim. kiristää mahalaukun ja ruokatorven välistä lihastakin. Uudehkot setronit (ondansetron yms.) ovat 5-HT3-salpaajia, ja (tarkastamattoman lähteen mukaan) sinne vaikuttaisivat muiden vaikutustensa lisäksi myös mm. mirtatsapiini (Remeron), mianseriini, psyykenlääkkeistä olantsapiini, ketiapiini, klotsapiini ja Alzheimer -lääke memantiini (Reminyl). Vaikkapa mirtatsapiini salpaa 5-HT2:a ja 5-HT3:a, histamiini-1:ä ja adrenergistä alfa-2:a, mutta on 5-HT1-agonisti eli siis toimii vahvistavasti 5-HT1:ssä ts. lisää serotonergista vaikutusta siellä. Riippuu toki tapauksesta ja pahoinvoinnin syystä, mitä lääkettä ensisijaisesti käytetään - ja em. lääkkeillä on myös omia haittavaikutuksiaan. Lisäksi sitten tulee noita lääkeaineyhteisvaikutuksia - kun psyykenlääkkeet ja matkapahoinvointilääkkeet saattavat vaikuttaa samoja reittejä. Joskus muuten on miettinyt, mitä joku psyykepotilas oikeasti tuntee pahoinvoinnissaan ja ahdistuksessaan, kun tosiaan jotkin psyykenlääkkeet vaikuttavat osin myös sellaisiin paikkoihin, mihin joillain pahoinvointilääkkeillä on myös vaikutusta. En tiedä, voiko verrata jotain huonon olon tunnetta sitten edes osin johonkin matkapahoinvointiin - ei ainakaan kuulostaisi kivalta. No, matkapahoinvointi tietysti on mm. sisäkorvasyntyinen tapahtuma, eli vähän huono esimerkki. Lunttasin "vähän" valmisteyhteenvedoista. Ihanaa ja yksinkertaista* tämä reseptoreiden maailma, mutta kun ei aina muuten hahmota, miten lääke oikeasti vaikuttaa kehossa. Jos sitten noita reseptorijuttuja lukemalla vielä vähemmän... :huh: Noita ei muista ulkoa, mikä reseptori on joku postsynaptinen (synapsin jälkeisessä hermosolussa oleva) reseptori, eli sitä aktivoimalla välittäjäainejärjestelmä aktivoituu... Mikä on välittäjäainetta vapauttavassa hermosolussa oleva reseptori, jota aktivoimalla välittäjäaineen vapautuminen vähenee (solu tunnistaa, että synapsissa on vapautettua välittäjäainetta "riittävästi"), mikä reseptori löytyy yhdestä aivon osasta ja mikä taas aivojen toisesta osasta eli yhdessä vaikuttaa johonkin tuntemukseen ja toisessa toiseen... Kaikkea kyllä aina tarviikaan pienen ihmisen tietää. *Sarkasmivaroittimen pitäisi tässä kohdassa piipata. Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.