Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Hoitajat.net

Tehyn selvitys: Pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta pahenee

Recommended Posts

Hoitajat.net

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on selvittänyt pääluottamusmiehille lähetetyn kyselyn avulla kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaa ja henkilöstöjärjestelyjä. Selvityksestä käy ilmi, että pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta pahenee. Sijaisten lisäksi pula vakituisesta henkilökunnasta vaikuttaa monin paikoin toimintaan. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvat organisaatiomuutokset vaikuttavat työpaikkojen vetovoimaisuuteen ja hoitohenkilökunnan saatavuuteen.

- Näyttää siltä, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä joudutaan entistä enemmän kilpailemaan osaavasta työvoimasta. Erikoissairaanhoitoon tarvittaisiin lisää sairaanhoitajia ja kätilöitä. Perusterveydenhuollon puolella on puutetta sairaanhoitajien lisäksi lähihoitajista. Voidaan arvioida, että pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta on jopa yleisempää kuin pula lääkäreistä, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn työvoimapoliittinen asiamies Nina Hahtela.

Pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta ei koske pelkästään kesäaikaa (1.5. – 30.9.), vaan ongelmia työvoiman saatavuudessa on esiintynyt Tehyn selvityksen mukaan koko alkuvuoden 2012.

- Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tehty paljon organisaatiomuutoksia, joissa on yhdistetty esimerkiksi perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tai sosiaali- ja terveystoimi samaan organisaatioon. Tällaisilla organisaatioilla näyttäisi olevan ongelmia saada henkilöstöä vakituisiin työsuhteisiin, sillä noin puolet 49 yhdistettyjen organisaatioiden luottamusmiehistä arvioi, että heidän organisaatioillaan on ollut ongelmia rekrytoida riittävästi työvoimaa.

Tehyn selvityksen mukaan näyttää siltä, että uusista yhdistetyistä organisaatioista on vähennetty hoitotyön johtajia. Johtamisen puute näyttäytyy työntekijälle asti, kun toimintaa ei johdeta hoitotyön näkökulmasta käsin.

- Hoitotyön johtajilla on suuri merkitys paitsi päivittäisten resurssien oikein kohdentamiseen niin myös siihen miten vetovoimaisia työpaikat ovat. On ymmärrettävä, että lääketieteellinen johtaminen on eri asia kuin se miten päivittäistä, potilaiden kanssa tehtävää työtä johdetaan.

Hahtela sanoo, että viimeistään nyt olisi työnantajien herättävä huomaamaan työpaikkojen vetovoimaisuuden merkitys rekrytoinnissa.

- Voimme olla tulevaisuudessa todellisissa vaikeuksissa, kun eläköitymisen myötä alalta poistuu paljon väkeä. Lisäksi noin 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on jättänyt alan ja työskentelee muissa tehtävissä. Jos vielä huonosti toteutetut organisaatiomuutokset vaikuttavat työpaikkojen vetovoimaisuutta heikentävästi, uhkaa palveluita supistuminen, jopa heikentyminen.

http://www.tehy.fi/m...x62398=22745106

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Työkuorma hallintaan, työaikaergonomia paremmaksi, johtaminen kuntoon, palkka paremmaksi, nokittelu vähemmäksi, toisen arvostus suuremmaksi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kpl

Työkuorma hallintaan, työaikaergonomia paremmaksi, johtaminen kuntoon, palkka paremmaksi, nokittelu vähemmäksi, toisen arvostus suuremmaksi.

Näin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lääkärihoitaja

Millä saataisiin kanat lopettamaan nokkimisen..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tunturityttö

Kävin kääntymässä Suomessa muutaman kuukauden, oli tarkoitus kyllä jäädä suomeen mutta vastaanotto oli tyrmistyttävä. Kysyessäni palkasta (erikoissairaanhoitoon) minulle vastattiin ettei sijaisille makseta kuin tavallinen sairaanhoitajan peruspalkka. Olen kouluttanut itseni kahteen pitkään perustutkintoon Suomessa, lisäksi kaksi erikoistumistutkintoa, joista toinen olisi ollut tälle kyseiselle osastolle juuri oikea erikoistuminen=koulutusvuosia yhteensä 7,5 vuotta. lähes 14 vuoden työkokemus ei ainakaan ole heikentänyt taitoja.

Olin niin tyrmistynyt tästä palkkakeskustelusta, etten oikein usko vieläkään.

Lisäksi minulle sanottiin, ettei keikkatyötä oikein ole koska sairastuneiden tilalle ei palkata mielellään säästösyistä sijaisia, vaan töissäolevat paikkaavat tekemällä poissaolijan työt. Saako näin oikeasti tehdä????

Mikä oli lopputulos. Muutin pysyvästi Norjaan missä koulutustani ja työkokemustani arvostetaan, olin sitten sijainen tai vakituinen ja työstä maksetaan se palkka mikä osoittaa arvostusta. Muista työn mukavuuksista, resussiasioista, työajasta yms en edes jaksa tässä alkaa keskustelemaan. Suomi koulutti, Norja sai...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Lisäksi minulle sanottiin, ettei keikkatyötä oikein ole koska sairastuneiden tilalle ei palkata mielellään säästösyistä sijaisia, vaan töissäolevat paikkaavat tekemällä poissaolijan työt. Saako näin oikeasti tehdä????

Hyvä kommentti, kuvaa hyvin monia kipupisteitä.

Saa, ei meillä lait ja säädökset kiellä. Työt pitää tehdä, kustannukset eivät saa kasvaa, ylhäältä tulee rekrytointikieltoja: ei saa palkata. Terveydenhuollon kriisiytymisen osa on hoitajien kaikkoaminen monista paikoista ja jopa alalta, mikä lisää kuormaa. Mikä taas saa ihmisiä lähtemään. Loma-aikaan toki potilaspaikkamääriä tai toimenpiteitä vähennetään, mutta harva paikka muuten tekee sulkuja, vaikka henkilökuntaa ei olisikaan riittävästi saatavana. Prosesseja kehittämällä toki työtä voi tehostaa, mutta joskus sekin lisää kuormaa, kun tunnistetaan sekunteja, jolloin työntekijä miettii jotain tai hengähtää hetken - tai parantunut prosessi on kahden asian tekemistä samaan aikaan. Ja näinpä, koulutus ja kokemus ei paljoa välttämättä tulotasossa näy. Henkilökohtaiset lisät - ja tulospalkkiot - ovat toki tulleet, mutta niiden taso ja laajuus eivät ehkä ihan aina ole kummoisia.

Toki tämä kommentti hitu ehkä jotain kärjistää, mutta ongelmatiikkaa on vain purettava suorasanaisesti auki.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Guldan

Suomi koulutti, Norja sai...

amen. Suomi koulutti, Sveitsi sai...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Lucia

Suomi koulutti, kuka saa? Ei täällä työntekijöitä kaivata, lh pohja, sh:ksi juuri valmistunut, töitä ei Helsingissä ole. Laitettu n. 15 työhakemusta. Sanoisin rasismia ja ikärasismia ilmenee, kun olen vain tavallinen suomalainen.?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
hamzuli

Suomi koulutti, Norja sai...

amen. Suomi koulutti, Sveitsi sai...

juuri nain.. Suomi koulutti, Australia sai. Ei taloudellisesti vaan kannata palata takasin enaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
noona

Suomi koulutti, Norja sai...

amen. Suomi koulutti, Sveitsi sai...

Suomi koulutti, Australia sai tamankin hoitajan.. ;)

Hamzulin tavoin, ei mua sais enaa suomipalkalla duuniin sairaalaan. Eika elamaan johonkin pikkukaksioon Helsingin laitamille, mihin olis justjust varaa. Ja ennenkaikkea, taalla on toissa hyva olla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Miten siellä ulkomailla nämä määräaikaiset sopimukset?

Suomessahan pääset vakituiseksi julkiselle sektorille kun olet tehnyt pätkätöitä kymmenen vuotta ja naama miellyttää osastonhoitajaa, etkä ole ollut saikulla/raskaana/muuten hankala orja. Saiko moni heti vakipaikan lähdettyään ulkomaille vai onko tälläinen kummallinen käytäntö voimassa muuallakin kuin suomessa?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Guldan

Saiko moni heti vakipaikan lähdettyään ulkomaille vai onko tälläinen kummallinen käytäntö voimassa muuallakin kuin suomessa?

ainakin sveitsissä melkein kaikki olevat työpaikatilmoitukset ovat vakituisia ellei toisin lue esim. raskausajan sijaisuus jne.. joita näkee tosi harvoin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
nighthawk

Meillä Suomessa on hyviä työpaikkoja, joissa henkilökunta pysyy ja sitten on taas paikkoja, joissa työntekijät vaihtuvat koko ajan. Yleensä kaikkiin hoitoalan ongelmiin meillä vieläkin ehdotetaan johtamisen kehittämistä... Hoitoalalla kun korkeimpaan johtoasemaan edenneet ovat usein kauimpana siitä varsinaisesta perustehtävästä, jota varten työpaikka on olemassa.

Oma kokemukseni on kutakuinkin päinvastainen: mitä pienempi organisaatio ja mitä vähemmän johtajia, sitä paremmin työpaikka toimii ja sitä motivoituneempia hoitajat ovat. Monet suuret työnantajat ovat niitä kaikkein huonoimpia työnantajia, muutoksia on vaikea saada aikaan, työntekijöitä ei kuulla eikä palkita millään tavalla. On tietysti poikkeuksia, mutta oman työhistoriani ja kokemukseni perusteella tämän sanon.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
noona

Miten siellä ulkomailla nämä määräaikaiset sopimukset?

Vakipaikan saa taalla kaytannossa heti, kun saa pysyvan viisumin. Mun viisumi on nyt alkuun tyonantajan sponsoroima 4:n vuoden business visa (457) ja yleisena kaytantona on, etta julkisella puolella vuoden-kahden sisalla se muuttuu pysyvaksi oleskeluluvaksi ja samalla tyosuhde vakituiseksi. Yksityisella puolella tuntuu olevan tarjolla noita pysyvia viisumeja hetikin. Ja jos saat itse hankittua skilled migrationin kautta pysyvan oleskeluluvan heti, niin silla irtoaa se pysyva tyosuhdekin aikastalailla heti. Ei taalla oo varaa tai lupaa roikottaa rivihoitajaa ikuisuuksia maara-aikaisputkessa. Johdon hommissa on enemman noita sijaisuuksia just aitityslomien takia jne, ja ne palaa sitten aina takasin vanhoihin toimiinsa.

Duunia on tarjolla, seka sairaalassa, etta lanssissa!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×