Jump to content
MAINOS

Elvytyskiellon kirjaaminen


Carri

Recommended Posts

Eli miten Teillä kirjataan tuollaiset päätökset? Tuleeko näkyviin perusteluita tms vai vain että päätös on tehty? Ja mitä lyhenteitä on käytössä? DNR? ER?

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Meillä KauSassa osastolääkärin tehdessä ja/tai vahvistaessa jo tehtyä DNR-päätöstä, se kirjataan SAIR-lehdelle. Pysyvä päätös siirtyy sitten riskitietoihin, os.siht. eli minä/muut, merkataan se.

Osa päätösksistähän on vain hoitojaksokohtaisia, silloin eivät tule riskitietoihin vaan ainoastaan hj-dig.-kohtaan.

Pegasos siis järjestelmänä.

Lääkäri kertoo SAIR-lehdellä, kenen kanssa asiaa pohtinut(potilas, omainen, molemmat), perustelee usein myös perussairauden.

carpe diem

Link to comment
Share on other sites

Ja kun potilas saa äkkihoppukohtauksen ja sairaankuljetusta pyydetään paikalle, niin ensimmäisiä kysymyksiä on että mahtaakohan olla DNR-päätöstä olemassa. Normivastaus näissä tilanteissa on se että "ei tietoa kun potilas ei ole meidän tiimin jäsen, mutta voin kyllä mennä avaamaan tietokoneen ja katsoa..." Eli jos näin oleellista infoa ei pystytä siirtämään suusanallisesti, niin pitäisi keksiä keinot millä asia infotaan kaikille hoitajille. Ja keinoja kyllä löytyy jos vaan asia koettaisiin jollakin tasolla tärkeäksi..

Link to comment
Share on other sites

Kuten Julma kirjoittaa niin meillä myös viimeksi vuodeosastolla töissä ollessa punaisella kirjattiin DNR päivittäiseen hoitosuunnitelmakaavakkeen yläreunaan, ja perään päivämäärä ja päätöksen tehnyt lääkäri. KIR-lehdellä sitä sitten muun tekstin muassa avattiin muutamalla lauseella että miksi kyseinen päätös.

Link to comment
Share on other sites

Ja kun potilas saa äkkihoppukohtauksen ja sairaankuljetusta pyydetään paikalle, niin ensimmäisiä kysymyksiä on että mahtaakohan olla DNR-päätöstä olemassa. Normivastaus näissä tilanteissa on se että "ei tietoa kun potilas ei ole meidän tiimin jäsen, mutta voin kyllä mennä avaamaan tietokoneen ja katsoa..." Eli jos näin oleellista infoa ei pystytä siirtämään suusanallisesti, niin pitäisi keksiä keinot millä asia infotaan kaikille hoitajille. Ja keinoja kyllä löytyy jos vaan asia koettaisiin jollakin tasolla tärkeäksi..

Teillä pöndellä on tosiaan eri juttu.

Meillä pks-alueella jos joku henkivaikee saa kohtauksen, katsotaan osaston listasta, seisooko se DNR siinä. Jos ei, soitetaan päivystäjälle/virka-aikaan os.lääkärille.

Työni puolesta taas teen DNR-päätöksen selväksi mm. siirtokuljetuksia varten, katso yst. ylle. Eli tulostan SAIR-lehden ennen pokan siirtämistä pakuun....

carpe diem

Link to comment
Share on other sites

  • 1 month later...

Nykyisessä työpaikassani asia kirjataan kertomukseen tekstillä "potilas ei hyödy tehohoidosta" tjms. Suullisessa raportissa se myös mainitaan, että on elvytyskielto. Minusta harvinaisen epäselvästi sanottu tuo kertomuksen teksti, ja saisi olla selkeämmin.

Isona minusta tulee kasanukkuja.

Link to comment
Share on other sites

Termi "Sallitaan luonnollinen kuolema" on kaytossa myos, lyhenteena potilastiedoissa SLK.

Link to comment
Share on other sites

Meillä pks-alueella jos joku henkivaikee saa kohtauksen, katsotaan osaston listasta, seisooko se DNR siinä. Jos ei, soitetaan päivystäjälle/virka-aikaan os.lääkärille.

Ja lista on ajantasainen ja jokainen hoitaja löytää tiedon nopeasti? Tuosta olis monella osastolla syytä ottaa mallia!
Link to comment
Share on other sites

Meillä pks-alueella jos joku henkivaikee saa kohtauksen, katsotaan osaston listasta, seisooko se DNR siinä. Jos ei, soitetaan päivystäjälle/virka-aikaan os.lääkärille.

Ja lista on ajantasainen ja jokainen hoitaja löytää tiedon nopeasti? Tuosta olis monella osastolla syytä ottaa mallia!

Se hj-diagnoosi-kohtaan laitettu on siinä, kunnes se poistetaan.

Se poistuu automaattisesti, kun hoitojakso päättyy. Niitä putoilee myös pois, kun hoitojakso päätetään ja potilas uudelleen kirjataan sisään esim. odottamaan palvelutalo-paikkaa.

Kun taas pysyvä päätös seuraa potilasta kaikkialle, koska on ensimmäisenä ja erillisenä lehtenä potilaan sairauskertomukseen siirryttäessä. Samasta lootasta löytää mm. allergiat, Marevanit, pöpöt jne.

Mä kun kierrän kaikkialla, ruukaan joskus noiden perään kysellä kun huomaan listan ja Pegasoksen poikkeavan toisistaan.

carpe diem

Link to comment
Share on other sites

Efficassa Tiiv-lehdelle, ponnahtaa aina auki kun hoitotiedot avaa. Päätöksentekijälääkärin nimi ja aika, jolloin päätös on tehty. Joskus vielä suluissa perässä esim. Kats (SIS 8), jossa lisätietoja voi etsiä sisätautilehdeltä numero 8. DNR lyhennettä taidetaan useimmiten käyttää. Joku myös kirjoittaa ihan että "ei hyödy tehohoidosta eikä elvystysyrityksistä".

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

Hoitosuunnitelman ylälaitaan DNR /lääkäri pvm

Tai sitten joskus epämääräisemmin, tyyliin "näkemykseni mukaan potilas tuskin hyötyy tehohoidosta mikäli hemodynaaminen katastrofitilanne syntyisi". Ne on vaan vähän monitulkintaisia joskus enkä itse ainakaan koe tuollaisia kovin hyvänä, ainakaan hoitajan kannalta.

Näin meillä.

Link to comment
Share on other sites

Meillä lääkäri keskustelee potilaan ja omaisen kanssa ja kirjaa keskustelun tauhoi-lehdelle potilaskertomukseen(Pegasos) , sitten lääkäri ilmoittaa lääkärinmääräyksessä, että DNR astuu voimaan ja sitten tuo kirjataan pegasoksen osastonäkymän sarakkeelle "lupa".

"Kyllä on jännittävää elää,ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ylösalaisin-ilman mitään syytä."(Muumipappa ja meri)

Link to comment
Share on other sites

hmm ,monessa hoitokodissa on tullut käytyä katsastamassa löydetty asy, niin lakana päälle ja soitto P-0,VF/VT niin pyydän lisäkäsiä kohteeseen ja saa sitten P-0 tai L-4 tehdä isommat päätökset.Toki yritän kaiken tämän aika kysellä henkilökunnalta että oisko DNR tehty tai mitä pot. sairastaa.

"to ride,shoot straight and speak the truth"

Link to comment
Share on other sites

Meillä hoitosuunnitelmissa lukee aina luvissa jos on DNR, samoin HoSussa ja lääkärin teksteissä. Tuo on mielestäni hyvä tapa, koska se kirjainyhdistelmä harvemmin karkaa omiltakaan silmiltä. Itse yleensä ympyröin punaisella raporttilappuunkin sen DNR:n, ettei varmasti tule mitään väärinkäsityksiä.

Hoitajaoppilas omasta tahdostaan ja Jumal... siis AMK:n armosta.

Link to comment
Share on other sites

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Link to comment
Share on other sites

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Olen samaa mieltä. DNR on se yleisesti käytetyin lyhenne kuitenkin.

Hoitajaoppilas omasta tahdostaan ja Jumal... siis AMK:n armosta.

Link to comment
Share on other sites

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Olen samaa mieltä. DNR on se yleisesti käytetyin lyhenne kuitenkin.

Totta. Joissakin paikoissa käytettävä termi "ER" on sitä paitsi kummallinen; miksi ihmeessä tehdään lyhenne, jonka ensimmäinen kirjain tulee suomenkielisestä sanasta ja toinen englanninkielisestä?!? :w00t:

Link to comment
Share on other sites

Kai tuossakin on joku logiikka, jota tällainen tavallisiin lyhenteisiin tottunut ei vain voi tajuta.

Hoitajaoppilas omasta tahdostaan ja Jumal... siis AMK:n armosta.

Link to comment
Share on other sites

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Olen samaa mieltä. DNR on se yleisesti käytetyin lyhenne kuitenkin.

Totta. Joissakin paikoissa käytettävä termi "ER" on sitä paitsi kummallinen; miksi ihmeessä tehdään lyhenne, jonka ensimmäinen kirjain tulee suomenkielisestä sanasta ja toinen englanninkielisestä?!? :w00t:

Kyllä se ärräkin ihan suomea on, resuskitaatio.

Link to comment
Share on other sites

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Olen samaa mieltä. DNR on se yleisesti käytetyin lyhenne kuitenkin.

Totta. Joissakin paikoissa käytettävä termi "ER" on sitä paitsi kummallinen; miksi ihmeessä tehdään lyhenne, jonka ensimmäinen kirjain tulee suomenkielisestä sanasta ja toinen englanninkielisestä?!? :w00t:

Kyllä se ärräkin ihan suomea on, resuskitaatio.

Tuo "ER" oli aikanaan ihan virallinen lyhenne joka tuli käyttöön sen potilaskansioon piirretyn punaisen sydämen jälkeen..
Link to comment
Share on other sites

Kylla "resuscitation" on englanninkielinen sana. Suomeksi elvytys. Loogista olisi kayttaa lyhenteissa vain yhta kielta.

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Olen samaa mieltä. DNR on se yleisesti käytetyin lyhenne kuitenkin.

Totta. Joissakin paikoissa käytettävä termi "ER" on sitä paitsi kummallinen; miksi ihmeessä tehdään lyhenne, jonka ensimmäinen kirjain tulee suomenkielisestä sanasta ja toinen englanninkielisestä?!? :w00t:

Kyllä se ärräkin ihan suomea on, resuskitaatio.

Tuo "ER" oli aikanaan ihan virallinen lyhenne joka tuli käyttöön sen potilaskansioon piirretyn punaisen sydämen jälkeen..

Kylla "resuscitation" on englanninkielinen sana. Suomeksi elvytys. Loogista olisi kayttaa lyhenteissa vain yhta kielta.

Link to comment
Share on other sites

Ja jos haluttaisiin päästä helpolla ja olla selkeitä, niin potilaspapereihin kirjoitettaisiin ihan selvällä suomen kielellä "Ei elvytetä!" ja unohdettaisiin DNR, ER, SLK tai muut kryptiset lyhenteet.

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Kylla "resuscitation" on englanninkielinen sana. Suomeksi elvytys. Loogista olisi kayttaa lyhenteissa vain yhta kielta.

Kaikkein turvallisinta on käyttää sitä DNR lyhennettä, koska se on kaikille tuttu. Kaikennäköisiä ihmeellisiä suomennoslyhenteitä ja muita näkee mutta en ymmärrä pointtia. Ne ainoastaan sekoittavat.

Olen samaa mieltä. DNR on se yleisesti käytetyin lyhenne kuitenkin.

Totta. Joissakin paikoissa käytettävä termi "ER" on sitä paitsi kummallinen; miksi ihmeessä tehdään lyhenne, jonka ensimmäinen kirjain tulee suomenkielisestä sanasta ja toinen englanninkielisestä?!? :w00t:

Kyllä se ärräkin ihan suomea on, resuskitaatio.

Tuo "ER" oli aikanaan ihan virallinen lyhenne joka tuli käyttöön sen potilaskansioon piirretyn punaisen sydämen jälkeen..

Kylla "resuscitation" on englanninkielinen sana. Suomeksi elvytys. Loogista olisi kayttaa lyhenteissa vain yhta kielta.

Kyllä siinä nyt vaan on ihan kahta suomenkielistä sanaa käytetty, ei mitään resuscitationeja :D :D

Resuskitaatio on ihan suomen kielen sivistyssanakirjasta löytyvä sana, vaikkakin melkoisen kapulakielinen sellainen. Yksi niistä monista englannista lähes suoraan sellaisinaan otetuista. Eihän sitä melkein kukaan käytä puhekielessä ainakaan, mutta olemassa se on silti. Se kuinka järkevä ilmaus se on, voi olla toinen juttu.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...