HUS Logistiikka siirtoajossa

[Raivo]

Olin käymässä Helsingissä ja näin, kuinka HUSin sairaalasirtoja tekevä ambulanssi ajoi hälytysajoa Auroran sairaalalle. Voitteko näitä töitä tekevät kertoa, milloin se on tarpeen? Eivätkö sairaalasiirrot ole aina kiireettömiä, eli jos on kiireellinen tehtävä, eikö sille tule muu koodi kuin sairaalasiirto ja se sitten anneta pelastuslaitokselle?

Entä onko niissä ambulansseissa esimerkiksi defibrillaattorit, ja millaisia hoidollisia tilanteita niissä kokemuksenne mukaan tulee? Kyselen suuren maailman meiningistä kiinnostuneena.

[Janne]

Olin käymässä Helsingissä ja näin, kuinka HUSin sairaalasirtoja tekevä ambulanssi ajoi hälytysajoa Auroran sairaalalle. Voitteko näitä töitä tekevät kertoa, milloin se on tarpeen? Eivätkö sairaalasiirrot ole aina kiireettömiä, eli jos on kiireellinen tehtävä, eikö sille tule muu koodi kuin sairaalasiirto ja se sitten anneta pelastuslaitokselle?

Entä onko niissä ambulansseissa esimerkiksi defibrillaattorit, ja millaisia hoidollisia tilanteita niissä kokemuksenne mukaan tulee? Kyselen suuren maailman meiningistä kiinnostuneena.

HUS Logistiikka ajaa nimensä mukaisesti HUS sairaaloiden siirtoja kiireellisyyksien A-D välillä, Helsingissä pelastuslaitos ei aja sairaalasiirtoja, muilla HUS alueilla pelastuslaitokset saattavat ajaa kiireellisiä siirtoa, jos HUSin sopimuksen omaava palveluntuottaja ei ehdi hoitaa kyytiä. HUS alueella käsittääkseni ainoastaan Porvoossa pelastuslaitos on ensisijainen palveluntuottaja kiireellisiin sairaalasiirtoihin. HUS logistiikan ambulansseissa on deffat, yms varusteet, mutta en ole sellaisessa ikinä ollut sisällä, joten en osaa tarkemmin eritellä varustetasoa.

[Pöllö]

Kyllähän HUS ajaa myös kiireellisiä sairaalasiirtojakin - voi hyvin olla, että tuossa on pyritty vaikkapa saamaan lähin yksikkö vapaaksi kiireellistä siirtoa varten tai Aurorasta täytyy siirtää potilas kiireellisenä vaikkapa Meilahteen, ehkä se todennäköisempi vaihtoehto. Ajopeleinähän on myös ns. hoitoon kykeneviä siirtoautoja, joissa myös joitain lääkkeitä. Toki perusvarustus löytyy autoista.

A-varauksella tehtäviä siirtojahan ei välttämättä aina ajeta hälytysajona, jos siellä joku tehopotilas ei vaadi nopeaa siirtoa vaan tasaista ajamista. Ymmärtääkseni suuri osa on erilaista kiireetöntä siirtoa sairaalat - vanhainkoti - palvelutaso -väliä, mutta toki Helsingin sisälläkin siirrellään vaikkapa sairaalasta korkeamman tason sairaalaan. HUSin lanssit ei taida päivystää öisin tai viikonloppuisin. Pelastuslaitos taitaa pyrkiä keskittymään enemmän ensihoidollisiin tehtäviin, yksityisiähän kaupungissa löytyy - toki joskus hoitolaitossiirto saattaa heillekin napsahtaa ja useamman kerran nähnyt pelastuslaitoksen lääkäriyksikköä jopa erään töölöläisen yksityisen sektorin sairaalan luona.

Viisaammat oikaiskoot. Edit: Viisaampi oli myös minuuttia nopeampi. :)

[dino]

A-varauksella tehtäviä siirtojahan ei välttämättä aina ajeta hälytysajona, jos siellä joku tehopotilas ei vaadi nopeaa siirtoa vaan tasaista ajamista.

Tämän tyylin soisi leviävän muuallekin Suomeen; A/B varausasteen kun ei tarvitsisi olla mikään automaatti vilkuille, pilleille ja ylinopeudelle.

[Maaria]

HUS alueella käsittääkseni ainoastaan Porvoossa pelastuslaitos on ensisijainen palveluntuottaja kiireellisiin sairaalasiirtoihin.

Porvoossa siirtokyydit (myös kiireelliset) hoitaa edelleen pääsääntöisesti Esperi. Ppkl:n siirtoihin käytetään tapauskohtaisesti pelastuslaitosta jos potilas on tavalla tai toisella epästabiili tai kyseessä on hätätilapotilas. Arvion potilaan tilanteesta tekee lähettävän pään lääkäri ja hoitaja. Käytännössä menettely tarkoittaa sitä, että kun siirtoon pitää päästä nopeasti, saadaan pienellä viiveellä auto jossa on lääkkeet ja rensselit valmiina, ja yleensä vielä iv-luvallinen ensihoitajakin jolle laitteet on tutut, ja joka pystyy osallistumaan potilaan hoitoon muutenkin kuin kädestä pitämään.

[Entinen Esko]

HUS alueella käsittääkseni ainoastaan Porvoossa pelastuslaitos on ensisijainen palveluntuottaja kiireellisiin sairaalasiirtoihin.

Porvoossa siirtokyydit (myös kiireelliset) hoitaa edelleen pääsääntöisesti Esperi. Ppkl:n siirtoihin käytetään tapauskohtaisesti pelastuslaitosta jos potilas on tavalla tai toisella epästabiili tai kyseessä on hätätilapotilas. Arvion potilaan tilanteesta tekee lähettävän pään lääkäri ja hoitaja. Käytännössä menettely tarkoittaa sitä, että kun siirtoon pitää päästä nopeasti, saadaan pienellä viiveellä auto jossa on lääkkeet ja rensselit valmiina, ja yleensä vielä iv-luvallinen ensihoitajakin jolle laitteet on tutut, ja joka pystyy osallistumaan potilaan hoitoon muutenkin kuin kädestä pitämään.

Vähän epäilen että Esperi tuollaista pystyy edes "yleensä" järjestämään. Eikös palokunnan pojat ja tytöt ole käyneet siellä tevassa tutustumassa laitteisiin ja rensseleihin, osatakseen käyttää näitä jos/kun tälläinen siirto tulee, juuri sen takia että näitä siirtoja tulee heidän ajettavakseen nykyään. Palokunnan autoissa on kuitenkin (päiväautoa lukuunottamatta) aina hoitotason ensihoitaja. Arvion potilaan tilasta tekee lähettävä lääkäri ja on tästä potilaasta myös vastuussa siihen asti kun potilas on luovutettu vastaanottavaan hoitolaitokseen.

[Maaria]

HUS alueella käsittääkseni ainoastaan Porvoossa pelastuslaitos on ensisijainen palveluntuottaja kiireellisiin sairaalasiirtoihin.

Porvoossa siirtokyydit (myös kiireelliset) hoitaa edelleen pääsääntöisesti Esperi. Ppkl:n siirtoihin käytetään tapauskohtaisesti pelastuslaitosta jos potilas on tavalla tai toisella epästabiili tai kyseessä on hätätilapotilas. Arvion potilaan tilanteesta tekee lähettävän pään lääkäri ja hoitaja. Käytännössä menettely tarkoittaa sitä, että kun siirtoon pitää päästä nopeasti, saadaan pienellä viiveellä auto jossa on lääkkeet ja rensselit valmiina, ja yleensä vielä iv-luvallinen ensihoitajakin jolle laitteet on tutut, ja joka pystyy osallistumaan potilaan hoitoon muutenkin kuin kädestä pitämään.

Vähän epäilen että Esperi tuollaista pystyy edes "yleensä" järjestämään. Eikös palokunnan pojat ja tytöt ole käyneet siellä tevassa tutustumassa laitteisiin ja rensseleihin, osatakseen käyttää näitä jos/kun tälläinen siirto tulee, juuri sen takia että näitä siirtoja tulee heidän ajettavakseen nykyään. Palokunnan autoissa on kuitenkin (päiväautoa lukuunottamatta) aina hoitotason ensihoitaja.

Tevan ohjeistuksista en osaa sanoa, ppkl:lla on aika tiukka ohje siitä, mihin siirtoihin laitoksen autoja saa pyytää. Ei siis automaattisesti kaikkiin kiiresiirtoihin. Lisäksi ohje sanoo, että L4:n kanssa on erikseen sovittava (puhelimitse) kiiresiirrosta, jotta autojen sijoittelut voidaan miettiä sen mukaan että yksikkö irtoaa omalta alueelta siirron ajaksi. Eli ihan joka ralliin ei varmasti edes kannata kunnan "ykkösautoja" irrottaa, harkinta on tarpeen tässäkin asiassa.

Arvion potilaan tilasta tekee lähettävä lääkäri ja on tästä potilaasta myös vastuussa siihen asti kun potilas on luovutettu vastaanottavaan hoitolaitokseen.

Arvasinkin että joku tämän korjaa, kun sanoin alunperin että lääkäri ja hoitaja. Lähettävä lääkäri on kuljetuksen ajan vastuussa potilaasta aina vastaanottavaan laitokseen saakka, mutta nyt puhuttiinkin potilaan tilanteen arvioimisesta siinä vaiheessa kun mietitään minkä tasoista siirtoa potilaan tila vaatii. Käytännössä lääkäri ei aina tiedä siirtovaihtoehdoista, ohjeistuksista ja tarvittavista lääkeluvista tai pätevyyksistä tuon taivaallista, sen takia yleensä potilaan tilannetta ja hoidon tarvetta siirron aikana on arvioimassa myös hoitaja, yhdessä kun töitä tehdään. *viilaa pilkkua ihan vähän* ;)

[Telaketju]

johtajan tyhentävä vastaus:

Määttä Teuvo HKI/PEL (2.7.2007 10:19):

>Hei,

>

>1.Ohje hätäkeskukselle kiireellisistä sairaalasiirroista (C-9-3) Helsingissä

(päivitetty 18.7.2003/1.6.2003):

>- avoterveydenhuollon hätätilanteet

>- elvytystilanteet Auroran, Hesperian ja Lapinlahden psykiatrisissa

sairaaloissa

>- terveyskeskussairaaloissa (Koskela, Kivelä...) tilanteet jne... (käytännössä

erittäin poikkeuksellista)

>

>2. Avoterveydenhuollon (terveysasemat, yksityiset lääkäriasemat,

työterveysasemat) toimipisteet voivat pyytää kiireellistä siirtoa ja/tai paikan

päällä aloitettavaa ensihoitoa 112:n kautta seuraavissa tapauksissa: elvytys,

vkava äkillinen hengitysvaikeus, epästabiiliangina pectoris tai äkillinen

sydäninfarkti, henkeä uhkaava rytmihäiriö tai SVT:n kääntö, tajuttomuus,

aivohalvaus, jossa oireisen alusta <5 h, vakava trauma, vakava myrkytys,

massiivi ulkoinen tai mahasuolikanavan verenvuoro, pitkittynyt tai toistuva

kouristelu, vakava anafylaksia, loppuraskauden verenvuoto tai synnytys. Myös

ambulanssilääkärin konsultaatiopalvelut ovat heidän käyettävissään.

>

>3. Käytännössä hätäkeskuspäivystäjä ottaa lyhyesti perustiedot tehtävästä

(missä, mitä, hoitava lääkäri, hänen puh yhteystietonsa) ja välittää tiedot

tiedot välittömästi puhelimitse päivyställe ambulanssilääkärille, joka soittaa

muytaman minuutin (yleensä 2-4 min) sisällä kohteeseen hoitavalle lääkärille,

jonka kanssa yhdessä sovitaan, onko kiireellinen sairaankuljetus/ensihoito (=

pelastuslaitos, tarvittaessa lääkäriyksikkö/lääkintäesimies) tarpeen kohteessa

vai hoituuko asia oman sopimuspalveluntuottajan toimesta (ns. C-9-3 käytäntö,

joka on ollut voimassa Helsingissä ainakin 10 vuotta). Jos kohteessa on selvä

ilmeinen elottomuus/elvytys käynnissä, hätäkeskus hälyttää kohteeseen apua

samalla tavalla kuin jos elvytys olisi kotona jne.

>

>4. Kansainvälisen ensihoitokäytännön mukaisesti Helsingin sairaalan

ulkopuolinen ensihoitojärjestelmä palvelee hätätilanteissa (vrt. edellä

luetellut tilanteet) myös kaikkia sellaisia psykiatrisia sairaaloita/yksiköitä,

jotka sijaitsevat fyysisesti erillään somaattisesta

sairaalasta/toimintayksiköstä. Vrt. kohta 3.

>

>5. Muissa tilanteissa Aurora ja muut psykiatriset sairaalat pyytävät

apua/palvelua numerosta 47180471.

>