YLE: Erilaisista potilastietojärjestelmistä monenlaista harmia

[Reportteri]

Lahti ja Päijät-Hämeen keskussairaala hakevat ratkaisuja sähköisten potilastietojärjestelmien yhteensopivuusongelmiin. Erilaiset järjestelmien takia potilaalle saatetaan mm. tehdä päällekkäisiä toimenpiteitä. Sairaanhoitopiirin muissa kunnissa on yhtenäinen järjestelmä erikoissairaanhoidon kanssa.

Lue koko juttu

[dino]

Reilut 20 vuotta sitten kun alkoi potilastietojärjestelmät yleistyä terveyskeskuksissa fiksuimmat terveyspäättäjät ehdottivat että ministeriö asettaisi näille ohjelmille sellaiset standardit ja tekniset rajapintavaatimukset että yhteensopivaisuus olisi tulevaisuudessa taattu. Eivät kuunnelleet ja nyt ollaan tässä..

[Pöllö]

HS uutisoi tänään, että Espoon lisäksi Kerava torjui Apotti -järjestelmän kaupunginhallituksen äänin 6 - 5 (http://www.hs.fi/kaupunki/Kerava+torjui+Apotin++seudun+potilastietoj%C3%A4rjestelm%C3%A4+horjuu/a1376964110052). Yksittäiset poliitikot kommentoivat, että Kerava olisi maksanut kustannukset, mutta ei olisi voinut vaikuttaa riittävästi sopimuksen sisältöön. Rahaa tarvitaan myös tärkeämpiin kohteisiin. Lisäksi pelättiin mm. Vantaan voivan helpommin vaatia kuntaliitosta, kun Keravalla on Apotti käytössään. Toisaalla mm. pelättiin, ettei kunnalla ole mitään varasuunnitelmaa. HS:n mukaan Apotti olisi maksanut Keravalle noin 20 miljoonaa euroa. Apottiin pääsee myöhemminkin, mutta sopimusehdot voivat muuttua.

 

Noh, kohta tulevat sitten uudet sote- ja erva-alueet ja katsotaan, miten hyvin yhteentoimivia järjestelmiä siellä on, tai käveleekö esim. maakuntakeskus omalla järjestelmällään muiden toimijoiden ylitse... Näissä terveydenhuollon potilasjärjestelmissä itseäni kiinnostaisi myös tuottavuusnäkökulma. Eli paljonko tietojen parempi saatavuus ja ohjelmien paremmat käyttöominaisuudet säästäisivät suoraan aikaa, henkilökuntaa ja rahaa ohjelman käyttöiän aikana, ja mikä vaikutus olisi sitten kenties potilaan saaman toivottavasti paremman hoidon taloudellinen merkitys. Terveydenhuollossa mennään enempi sellaisella säästömentaliteetilla, miten hommat voi tehdä näennäisesti halvemmalla. Toisaalla maailmassa pyritään uusiutumaan ja investoimaan, jotta työn tuottavuus itsessään paranisi.

 

No, eipä Suomessa kovin hyvin ole vertailtu perinteisesti erilaisten hoitomuotojen kokonaistaloudellisia vaikutuksia ts. onko halvempaa leikata, lääkitä, pitää sairaslomalla vai olla tekemättä mitään, vaan vastuu on aina vähän kaatunut jonnekin muualle. Toki esim. vanhustenhoidossa on selvitelty, millaisia potilaita kannattaa pitää laitos- ja millaisia esimerkiksi kotihoidossa.

[selena]

On kyllä täysin käsittämätöntä että edelleenkään ei ole yhtenäistä potilastietojärjestelmää. Luulisi että tässä viimeisen 20 vuoden aikana olisi opittu jotain mutta ei.. Vai onko kyse loppupeleissä sittenkin vain rahasta?