Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Piimäenkeli

Töihin pitkän kotona olon jälkeen (hoitovapaa)

Recommended Posts

Piimäenkeli

Heipä hei. Olen valmistunut lähihoitajaksi vuonna 2010 ja jäin suoraan valmistumiseni jälkeen äitiyslomalle ja siitä hoitovapaalle. Nyt olen ollut kohta 2 vuotta kotona ja olen taas raskaana, aikomuksenani hoitaa lastani taas se 2 vuotta kotona. Minua on alkanut valtavasti ahdistamaan se asia, että saanko enää töitä 4 kotona vietetyn vuoden jälkeen ilman pidempää työkokemusta. Keikkatöitä olen tehnyt harvakseltaan, yhteensä ehkä kuukauden verran viimeisen vuoden aikana. Kesätyökokemuksia minulla ei ole opiskeluajoilta, eikä myöskään ennen opintoja (lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi heti lukion jälkeen). Onko palstalla kokemusta moisesta? Oletteko saaneet kuitenkin hyvin töitä? Minua pelottaa jo etukäteen kovasti, että ottaakohan minua enää kukaan töihin noin monen kotivuoden jälkeen ja suurimmassa määrin minua myös huolestuttaa, että "osaankohan enää mitään".

Toivottavasti viestini on oikeassa kategoriassa :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Piimäenkeli

Eikö tosiaan kenelläkään ole kokemusta sos- ja terveysalan työllistymisestä pitkän kotona olon jälkeen? Tokihan työpaikkoja varmasti on paljon, mutta siltikin minua mietityttää, että millaisella tasolla osaamiseni 4 vuoden jälkeen on.

Share this post


Link to post
Share on other sites
dino

Minua on alkanut valtavasti ahdistamaan se asia, että saanko enää töitä 4 kotona vietetyn vuoden jälkeen ilman pidempää työkokemusta. Keikkatöitä olen tehnyt harvakseltaan, yhteensä ehkä kuukauden verran viimeisen vuoden aikana.

Töitä riittää ja tuolla kokemuksella et eroa muista hoitajista jotka aloittaa uudessa paikassa. Ei muuta kuin turha stressi pois ja rohkeasti kohti uusia haasteita!! :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pöllö

Eikö tosiaan kenelläkään ole kokemusta sos- ja terveysalan työllistymisestä pitkän kotona olon jälkeen? Tokihan työpaikkoja varmasti on paljon, mutta siltikin minua mietityttää, että millaisella tasolla osaamiseni 4 vuoden jälkeen on.

Fiilis on varmaan sama kuin kenellä tahansa, joka vaihtaa työpaikkaa. Alku (lue: ensimmäinen päivä tai ensimmäiset päivät) voivat mennä hetkinen-miten-tämä-menikään -fiiliksellä, mutta usein muisti palauttaa kaikenlaista tarpeellista pitkienkin aikojen takaa. Tärkeintä on ehkä mennä tietynlaisella avoimella mielellä ts. sopivalla epävarmuudella. Eli kuunnella, kysellä ja hoksata sitten, mitkä jutut ovat ehkä muuttuneet, ja varmistaa tietysti kannattaa ne asiat, joista voi olla selvää haittaa potilaalle tai muiden työlle. Hoksottimet päällä, korvat auki ja terve järki mukana, niin hyvin moneen asiaan pääsee yllättävänkin nopeasti sisään. Meillä taannoin otettiin käyttöön laaja systeemi, jota käyttänyt viimeksi yli viisi vuotta sitten muutaman kuukauden. Pari kertaa ehti nopeasti omatoimisesti käydä läpi, enempää ei meidän organisaatiossa sitten koulutusta resursoitukaan, ja ei kun tuleen. Ensimmäinen tunti oli kaoottinen, mutta onneksi oli mahdollisuus lähes koko ajan kysyä joltakulta. Toisena päivänä oikeasti hämmästyi, mitä kaikkea vuosien takaa systeemistä oikeasti muistikaan... Toki sitten on viilailtu, miten monista toimintavaihtoehdoista meillä hommat toteutetaan, mutta sitä luovimistahan taas tehdään hissukseen liki kaikkialla jatkuvasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Piimäenkeli

Suurin kiitos vastauksistanne :) Mua vain mietityttää, että kuinka työnantaja suhtautuu siihen, etten ole saanut hankittua juuri ollenkaan työkokemusta heti valmistumisen jälkeen. ETietenkin työllisyystilanne hyvä..onneksi. Toki sanon suoraan, jos en jotakin osaa (tällä hetkellä tuntuu sille etten osaa oikeasti mitään) ja keikkatöissäkin olen aivan suoraan tämän sanonut, jos en ole jonkun asian kanssa tuntenut itseäni varmaksi..ja kaikki ovat aina ymmärtäneet. Mutta kiitos kuitenkin vastauksistanne, tämä oli ehkä hiukan typerä aloitus (hoitoalan työllisyystilannetta katsoen), mutta mitäpä sitä ihminen epävarmuudelleen voi :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pöllö

Suurin kiitos vastauksistanne :) Mua vain mietityttää, että kuinka työnantaja suhtautuu siihen, etten ole saanut hankittua juuri ollenkaan työkokemusta heti valmistumisen jälkeen.

Työnantaja ehkä kiinnittää huomiota syihin, miksi työkokemusta ei ole, ja voi toki arvostella erilaisia syitä eri tavoin. Perhesyyt ovat ehkä yksi luonnollisimmista, ja työnantajaa kiinnostanee lähinnä, tuleeko työsuhteseen jatkossa katkoksia tai pystyykö työntekijä suorittamaan esimerkiksi määräaikaisen työsopimuksen hyvin loppuun. Tilanteessasi kannattaa esitellä kaikki saatu työkokemus ja harjoittelut sekä oma motivaatio, kyky oppia uutta ja ottaa haasteita vastaan. Positiivinen selviämisasenne ja hyvät vuorovaikutustaidot, terve järki ja sopeutuminen työyhtisöön auttavat varmasti.

Jos nyt sitten on vielä tulossa perheenlisäystä, niin itse antaisin plussaa halusta hakea välillä edes jonkin verran kokemusta ja näppituntumaa. Toki pomot ovat erilaisia, äitiyteen suhtaudutaan joskus hyvin, toisinaan erittäin kannustavasti, joskus sitten mikään ihan oikeaan elämään kuuluva ei saa häiritä maksimaalista työsuoritusta tai pomon käsitystä työntekijöistä... Tietty jossain määrin kannattaa miettiä, mihin tähtää ts. hakee sopivalle tasolle, ei liian vaativiin tehtäviin, toki joskus haastettakin voi olla. Ja vastuuta kuuluu myös työhönottajalle, hänenkin kuuluu arvioida, hakeeko työnhakija liian matalalle tai liian korkealle, millaista työntekijää haetaan... Ja tietysti työvoiman kysyntä ja tarjonta myös vaikuttavat asiaan, suuntaan ja toiseen, ja sillehän ei työntekijä sitten taas voi mitään.

Mutta ei kun vaan hommia hakemaan, jos yksi ei tärppää, ei kun kokeilemaan toisesta. Saa vähän touchia taas, helpompi sitten taas seuraavan muksun jälkeen haeskella duunia. Useimmat meistä ovat uusia aika monessakin työpaikassa elämänsä aikana.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...