Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

dino

Happirikastin

Recommended Posts

dino

Hyvin monella COPD- yms. hengityssairauspotilaalla alkaa olla happirikastin kotona auttamassa kotonapärjäämistä. Nyt kun näitä pidempiä sähkökatkoja alkaa olla lähes viikottain, olen ihmetellyt sitä mitenkä huonosti on joidenkin potilaiden kohdalla ennakoitu mitä tehdä kun laitteeseen tulee käyttökatkos. Vähintä mitä minun mielestä näiden potilaiden kohdalla on se että laite on akkuvarmennettu tai kotoa löytyisi tarvittaessa pullohappea muutamaksi tunniksi. Yllättävän paljon on vielä näitä vanhanaikaisia varmentamattomia masiinoita liikentessä. Ei ratkaisumallina (tai ei ainakaan kovin järkevänä) voi olla se että ambulanssi vie hyväkuntoisen potilaan teknisen ongelman ja ennakoinnin puutteen takia vuodeosastolle happeen, tämä jos mikä on yhteiskunnan varojen tuhlaamista.

Kenen vastuulle kuuluu näiden asioiden pähkäily? Omaisille, kotihoidolle, omalle lääkärille vai keskusairaalan keuhkopolille? Ei luulisi olevan suurikaan vaiva kartoittaa tilanne tältäkin osin esimerkiksi potilaan ja rikastimen käydessä keskussairaalassa kontrollikäynnillä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
_Silja_

Naulan kantaan, ei ole kerta eikä kaksi kun erikoissairaanhoidon päivystyksessä on maannut COPD potilas haukkaamassa happea teknisen ongelman takia ja kun toiminta on niin tehokasta, pitäähän sitä samalla ottaa vähän labraa...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
pekka

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee kunnissa laatia valmiussuunnitelmansa. Suunnitelmat toteutetaan Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti.

Terveydenhuollon valmiussuunnitteluoppaassa sähkökatkoja sivutaan seuraavasti

”Terveydenhuollon yksikkö määrittelee, mihin toimintoihin on saatava sähköä kaikissa olosuhteissa. Teknisen henkilökunnan tulee varmistaa sähkön toimittajalta, kuinka sähkölaitos on varautunut turvaamaan teknisin ratkaisuin terveydenhuollon yksikön sähkön saannin. Tämän lisäksi on määriteltävä ne toiminnot, joiden sähkönsaantia ei saa missään olosuhteissa säännöstellä. Näiden yksiköiden sähkön saanti varmistetaan laitoksen omalla varavoimajärjestelmällä. Keskeisiä hoito- ja valvontalaitteita hankittaessa on huolehdittava, että niiden toiminta on varmistettu akuin. Akulla toimivia lamppuja sijoitetaan sellaisiin paikkoihin, joihin pitää varmistaa valon saanti

(Terveydenhuollon valmiussuunnitteluopas, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2002:5, 52)."

Sosiaalitoimea ohjeistetaan laatimaan oma valmiussuunnitelma ja siinä ohjeessa taas mainitaan, että

”Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota asiakkaiden kotiin annettavien palveluiden sujumiseen kaikissa tilanteissa. Työntekijöiden liikkuminen voi vaikeutua tai jopa tietyksi ajaksi kokonaan estyä. Tämän voi aiheuttaa esimerkiksi ydinsäteilylaskeuma, pandemia tai voimakas myrsky. Voi myös syntyä tilanteita, joissa asiakkaat eivät voi jatkaa kotonaan asumista esimerkiksi siitä syystä, että kotien lämmitys tai vedensaanti on keskeytynyt (Sosiaalitoimen valmiussuunnitteluopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:12, 56)."

Käsittääkseni asiakaskohtaisissa hoito- ja palvelusuunnitelmissa tulee siis ennalta suunnitella asiakaskohtaisesti se, miten erityistilanteissa (vesi- tai sähkökatko, häiriö lämmön saannissa, tietoliikennekatkon aikana ym.) toimitaan. Se, miten tämä on toteutunut jää arvoitukseksi. Epäilen, että tätä ei ole tehty läheskään joka kunnassa ja jokaisen asiakkaan kohdalla.

Tämä taas osoittaa sen, että valmiussuunnittelua ei moneltakaan osin ole viety loppuun asti. Ehkä myrskyt ja sähkökatkot parantavat suunnitelmia ja niiden toteutusta. Valmiussuunnitelma voi jossakin mapissa olla, mutta sen käyttöönotto on sitten eri juttu.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×