Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

*BB*

Ihmeellinen akuuttipuoli joka mulle itselle vieras mut kuitenkin kiinnostaa

Recommended Posts

Julma

Käsittääkseni infarktia ei pysty ennustamaan, vaan sen näkee sydänfilmistä vasta sen tapahduttua. Mutta kuitenkin ahtautunut valtimo, jonka läpi ei riittävästi kulje verta, saattaa aiheuttaa iskeemisiä muutoksia sydänfilmiin. Tämä ei kuitenkaan varmista tulevaa infarktia, vaan kertoo siitä, että jonkin sydämen alueen verenkierto on heikentynyt ja saattaa esim rasituksessa aiheuttaa rintakipuilua, joka kuitenkin levossa vielä väistyy (stabiili AP). Tietenkin tällöin on aihetta tutkia tilanne ja selvittää missä kunnossa sepelvaltimot ovat, koska tilanne saattaa tuntemattoman ajan kuluttua johtaa infarktiin kun ahtautuminen tarpeeksi pitkälle menee.

Sydänmerkkiaineethan kertovat käsittääkseni nimenomaan kudostuhosta (=infarktista), mutta en ole tietoinen voiko esimerkiksi ohimenevä rasitusrintakipu aiheuttaa solukuolemaa, jolloinhan sen pitäisi myös näkyä noissa troponiineissä ja kumppaneissa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
bifaasinen

Ennakkoon ei taida näkyä, sillä EKG kuvaa rekisteröinti hetken tilannetta sydänlihaksessa ja samoin esimerkiksi Troponiini arvo, jota käytetään sydäninfarkti diagnoosin tukena on sydänlihaksen vaurion aiheuttaman valkuaisainepäästön vuoksi koholla. Itse olen tainnut saada pisimmillään infarktin filmille joku 40-50min kuluttua siitä, kun potilas oli kuvaillut infarktin kliinisenkuvan. Kertomus oli hyvin oppikirjamainen ja kohtaamishetkellä oli potilas kivuton. Tuon kertomuksen pohjalta protokollanmukainen infarktin hoito ja kolmas, vaiko neljäs filmi vasta paljasti ST tason muutokset.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
_Silja_

Hyviä kysymyksiähän noi on, laittaa miettimään. Nykyään HUS-alueella infarktipotilaat ohjataan pääsääntöisesti Meikkuun, joten vähän on päässyt taidot ruostumaan, mutta vastaanpa kuitenkin. Infarktia epäiltäessä on nimenomaan EKG tärkein ja senhän jo ensihoitajat ottavat paikan päällä. Vakava hapenpuute näkyy jo ensimmäisessä EKG:ssä. Myöhemmin otetaville käyrillä lähinnä seurataan hoidon tehoa. Markkerit, joista yleisin taitaa olla TNT näkyy vasta usean tunnin kuluttua, eli sairaalaan tullessa TNT on yleensä normaali, mutta kontrollilabroissa, jotka otetaan meillä 6 tunnin kuluttua, on TNT jo koholla. Eli minäkin vastaan, ettei ennakkoon tietääkseni näy.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Sen takia tota et näkyykö ennakkoon kyselin et tuntuu et <3 filmi tulee aikas monesti otettua ekana ja sitten labraa... Siks ajattelin et voiko se muka näkyä "ennakkoon" et kohta <3 inf tulee

Sydänfilmiä otetaan sen takia niin paljon, että infarktin oireisto saattaa vaihdella aika paljonkin varsinkin iäkkäillä ja diabeetikoilla. Lisäksi sitten sydänfilmistä voidaan saada viitteitä melko monenlaisista asioista lääkärin osaamisesta riippuen; tietyt lääkkeet aiheuttaa sinne muutoksia, johtumis- ja rytmihäiriöt löytyvät, aivotapahtuma tai vatsakatastrofi saattaa näkyä myös sydänfilmillä, elektrolyyttitasapainon häiriöiden jäljille voi päästä, saattaa löytyä viitteitä kroonisemmistakin sairauksista jne. Ja varmaan lisäksi satoja asioita mistä minä en ole kuullutkaan. Selasin joskus varmaan 1000-sivuisen kirjan nimeltä ekg:n perusteet ja ensimmäinen lause pyysi anteeksi sitä, että kirja on niin suppea teos aiheesta :D

Ennen kaikkea sydänfilmi ei maksa juuri mitään, on helppo tutkimus, eikä ole potilaalle vaarallinen tai kohtuuttoman epämukava.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Söppe

Yksi syy miksi se otetaan heti kohdattaessa on että se on se vertailufilmi mitä katsotaan muutaman tunnin päästä ja mietitään onko mikään muuttunut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Maaria

Entsyymeistä yleisimmät on varmaan just noi TnT ja CK-MBm joita sitten sairaalan sisällä tuijotetaan. Pääperiaate on se, että kun se mälli sinne sydämeen iskee, niin TnT nousee hitaasti (yleensä4-6h/joskus jopa 9h), mutta pysyy koholla pidempään (voi siis kertoa vanhemmastakin infarktista), CK-MBm sen sijaan nousee nopeasti (3-8h), mutta pysyy koholla lyhyemmän aikaa (huippu 20-24h, poistuminen 50-70h). TnT:tä voi herkästi sydändiagnostiikan kannalta sotkea periaatteessa monetkin asiat, korkea Krea, mustelmat, tällit, infektiot ym. Joku labraihminen varmaan olisi viisaampi kertomaan tästä enemmän, ja varmaan korjaakin jos olen väärässä. :)

Itse pidän pääperiaatteena omassa työssäni, että rutiinisti otan TnT:n, kaikilta vähänkään pumppuoireisilta, ja CK-MBm:n sitten lisäpyyntönä tarvittaessa, esim. poissulkumielessä jos TnT on koholla, mutta kliinisesti muuten epäily ei ole kovin vahva. CK-MBm tarvittaessa tulovaiheessa jo heti alkuun tuoreoireisilta ja niiltä joilla tod.näk TnT on syystä tai toisesta koholla (esim. munuaispotilaat). Lääkärihän noi labrat viimekädessä määrää, mutta eipä niitä viitsi joka väliin vaivata, mieluummin tilaa yhden tutkimuksen liikaa kuin liian vähän. (Ja HUS kiittää taloudellista ajattelua päivystystutkimusten kanssa... 8) )

Ihan mielenkiintoinen aihe, ei ollenkaan tyhmä kysymys. Aloittajalle lohdutuksena siis. :)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
huomen

Eli ittelle toi akuutti puoli ihan outo. En ole siihen kouluttautunut enkä siihen perehtynyt mut utelias ku oon niin mielelläni tietäisin siitäkin jotain....

Elikkä miten paljon näkyy ennakkoon esim sydäninfarkti verikokeissa ja ekg:ssa? Miettii sitä et ekg otetaan "aina" ja siinähän näkyy muutoksia mut näkyykö ne ennen jo sydäninf? Vai noup? Ja nouseeko noissa veriarvoissa jokin arvo koholle ennen ku se <3inf iskee?

Siis eihän sydänfilmissä välttämättä alkuvaiheessa näy edes infarktin merkit, mutta potilas voi oireilla rikillä/painon tunteella /hengenahdistuksella. Ensihoitokirjassa on jokin prosenttiluku kaivettu siitä, kuinka monella sydänfilmissä ei ole muutoksia (ainakaan alkuvaiheessa). En yrityksestä huolimatta nyt kirjasta tuota lukemaa löytänyt.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Barbababa

Mä taasen voisin akuuttipuolesta sen verran kysyä, että mitä teidän mielestä kesäsijaisen pitäisi ennestään tietää ja osata tullessaan töihin osastolle? Siis sh-sijaiseksi? Eritoten akuutit sisätautiosastot kiinnostaa. Itselle toi akuuttipuoli on tosiaan aika vierasta, vaikka valmistunkin pian. Olen ollut ihan erilaisissa paikoissa töissä ja olisi mahdollisuus mennä tällaiselle osastolle. Mietityttää vaan kovasti miten mun osaaminen mahtaa soveltua sinne...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Elikkä miten paljon näkyy ennakkoon esim sydäninfarkti verikokeissa ja ekg:ssa?

Käsittääkseni infarktia ei pysty ennustamaan

Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään uuden verikokeen, jonka avulla voi paljastaa suuren sydänkohtausriskin omaavan henkilön. Verikokeen avulla sydänkohtausriski voi paljastua jopa kahta viikkoa ennen todennäköistä kohtausta. Tutkimus julkaistiin Science Translational Medicine -julkaisussa, ja siitä uutisoi Medicalnewstoday.com -sivusto.

Lähde: http://www.hoitoportaali.fi/?page=9007504&id=7&itemCat=3&itemId=7020338

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tuisku

Mennään sitten toisella <3 puolen kyssärillä etiä päin.... Hei muutkin voi kysellä :)

Tahdistin potilas tulee kammiovärinässä päivystykseen mitäs hoitoja hälle tehdään? (Jossain numero kaks takaperin oli juttua Tehyn lehdessä miten menee mut lehti on joistain syystä paikkaa x ja se onkin mysteeri paikka)

Ja miten vaikuttaisi se et ASA-allergia?

Eiköhän tuota pitäisi elvytystoimet olla kovaa vauhtia käynnissä, jos potilas kammiovärinässä päivystykseen saapuu..:) Tarkoititkohan jotakin muuta rytmiä tms?

ASA-allergiselle ei anneta ASA:aa. Se korvataan esim. klopidogreelilla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
_Silja_

Eteisvärinä eikä kammio.... sanat hiukan sekaisin :o hups...

Oli värinä kuin värinä, normaalisti isketään. Meillä potilaat pidetään monitorissa / telessä kunnes kardiologi on tarkistanut tahdistimen toiminnan. ASA allergisia lähetetään toisinaan Allergiasairaalaan ASA-siedätykseen, tuloksista en osaa kertoa. Mutta aika moni luulee olevansa ASA:lle allerginen, mutta loppujen lopuksi allergiaa ei löydykään.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

Tätä en nyt sitten hiffaa millään...

Eli jos kerran tahdistin on asennettu esim eteiseen niin eikös silloin ku on eteisvärinä niin miten se lähtee menemään kiitolaukkaa? Eikös se tahdistimen tarkoitus juuri ole iskeä ne puuttuvat lyönnit eikä aiheuttaa epätasaisuutta siihen sydämmen toimintaan?

Pelkkiä eteistahdistimia ei taida olla enää käytössä, vaan yleensä tahdistettava lokero on kammio ja eteinen tai pelkkä kammio. Jos ajatellaan ihan "perustahdistinta", eli VVI tahdistinta, niin tahdistava ja tunnistava elektrodi on kammiossa (siitä VV-merkintä). Yksinkertaistettuna tällaiseen tahdistimeen on säädetty tietty alaraja, jonka alle sykkeen laskiessa tahdistin alkaa tahdistamaan kammiota. Mikäli syke on nopeampi (esim. rasituksen vuoksi tai flimmerin), niin tahdistin ei tahdista lainkaan (siitä I-merkintä).

Tällaisia tahdistimia asennetaan mm. vanhukusille ja sellaisissa tilanteissa, jossa fysiologista tahdistusta ei tarvita.

Jos halutaan tahdistaa myös eteistä, niin silloin lähes aina käytetään fysiologista, eli DDD tai DDDR tahdistinta. Tällaisessa tahdistimessa tahdistus ja tunnistus tapahtuu sekä eteisessä, että kammiossa (siitä DD-merkintä) ja sydämen oma toiminta voi joko käynnistää tai pysäyttää tahdistuksen (siitä kolmas D-merkintä). Lisäksi tällaisissa tahdistimissa on yleensä mekanismi, joka nostaa syketaajuutta fyysisen rasituksen mukaan (siitä R-merkintä).

Eri tahdistinvaihtoehtoja on toki monia muitakin, mutta hyvin pitkälle pääsee kun perehtyy VVI ja DDD ja DDDR tahdistimiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×