Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Sylvia

työhaastattelu terveysasemalla

Recommended Posts

Sylvia

Hei!

mie valmistun tuossa parin kuukauden päästä terkkariks ja kyselisin vain, että minkälaisia nuo työhaastattelut ovat.. menossa pk-seudulla maanantaina työhaastatteluun eräälle terveysasemalle.. Mitäs pitäis miettiä ja pohtia ennen sitä? entäs jos menee luu kurkkuun? :D omat kehitys ja vahvuuspuolet.. voinko kysyä esimieheltä, mitä hän odottaa työntekijältä, millainen ilmapiiri siellä on, auttavatko hoitajat toisiaan (varsinkin tällaista keltanokkaa) ja tiiättekö kuinka pitkä perehdytysjakso on yleensä?

ja oikeastaan minuu vähän jäskättää se oikea duuni sitte..

kiitos avusta :)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Sistah

Kerropa, millainen kokemus haastattelu oli, nyt kun se on takanapäin! Itseäkin kiinnostaa.

Tähän mennessä olen (puolitoista vuotta sitten valmistuneena) ollut kaksi kertaa työhaastattelussa terveydenhoitajaksi. Ensimmäisellä kerralla haettiin vuorotteluvapaan sijaista ja hakijoita oli niin vähän, että kymmenen minuutin jutustelun jälkeen oli selvää että minut he haluavat (olin siis ilmeisesti ainoa sinne päinkään sopiva ehdokas). Se haastattelu alkoi kysymyksellä kokemuksestani tietyllä erikoisalalla. Minulla ei ollut kokemusta siitä ollenkaan, mutta kiinnostukseni ilmeisesti välittyi ja pitivät ilmeisesti myös asenteestani. Muita vakiomuotoisia kysymyksiä ei sitten tullutkaan.

Toisella kerralla olin hakeutumassa osa-aikaiseksi sijaiseksi, olin itse ottanut yhteyttä ylihoitajaan (neuvolat) ja kysynyt töitä ja kävin sitten esittäytymässä. "Miksi juuri neuvolatyö kiinnostaa", kysyi hän... ja kuunteli vastauksen kohteliaasti mutta olikin sen jälkeen jo kertomassa kuinka paljon palkka on. Eli tarve saada työntekijä oli suuri.

Mitä olen opiskelukavereilta kuullut, niin silloin kun ei hae vakituista paikkaa vaan on menossa sijaiseksi eli yleensä suureen tarpeeseen, eivät haastattelut ole kovin kummoisia olleet.

Ai niin ja ilmapiiristä ja avuliaisuudesta.... perehdytyksestä saatetaan puhua mutta ei sitä oikeasti yleensä osata juuri tehdä. Työtä tekemällä oppii. Mutta ilmapiiri on ainakin siellä missä olen päässyt näkemään (ja mistä olen kuullut muilta) ollut keltanokkaa kohtaan tosi avulias ja ILMAN MUUTA saa kysellä ja varmistella vaikka kuinka paljon ensimmäisinä viikkoina ja kuukausinakin.

Olen itse kokenut, että aloittelevana ammattilaisena on paljon helpompi olla kuin opiskelijana. On jotenkin luvallisempaa, ettei tiedä juuri mitään, ja on ihan ok kysyä kaikesta kerta tai kaksi. Ainakin minulla oli opiskelijana tunne, etten opi jos en itse ensin yritä... mutta työntekijänä taas vastuu painaa ja siksi tuntuu ihan turvalliselta ja mukavalta eikä yhtään "ammattitaidottomalta" varmistaa kysymällä vielä neuvoa. Ihan äskenkin kysyin niinkin perusasioita kuin "millä neulalla te rokotatte, ja katsokaas nyt kun olen ottanut nämä rokotteet kaapista niin ovatko nämä varmasti oikeat 1-vuotiaan satsiin".

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Terveydenhoitajista en tiedä, mutta itse olen kahteen eri tk:een hakenut (Pori ja Ylöjärvi) lähihoitajan toimeen avopuolelle, kumpaankaan ei ole huolittu edes haastatteluun. Kirjallisesti ovat sentään muistaneet ja ilmoittaneet hakijoiden määrän ja valitun henkilön. Molemmissa on hakijoita ollut +50 muistaakseni.

Tuntuvat olevan kysyttyjä paikkoja.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...