Tehy: Valtakunnalliset soveltuvuustestit sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin

[Hoitajat.net]

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vaatii valtakunnallisesti yhteneväisiä soveltuvuustestejä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksiin pyrkiville. Vaatimus koskee sekä ammattikorkeakouluja että II asteen oppilaitoksia.

- Tällä hetkellä tilanne eri oppilaitoksissa on aivan liian kirjava. Tämän vuoksi koulutuksen ja myös oppilasvalintojen ympäri Suomen olisi oltava yhtenäiset. Tällä hetkellä 25 % lähihoitajiksi opiskelevista keskeyttää opintonsa. Yhtenäisillä valinta- ja laatukriteereillä voisi olla vaikutusta myös siihen, että opintoja ei keskeytetä näin paljon, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Muutenkin Tehyn näkemyksen mukaan yhtenäiset valtakunnalliset mittarit niin koulutukseen kuin opiskelijavalintoihin edistäisivät potilasturvallisuutta. Koulutuksen pitäisi olla myös enemmän työelämälähtöistä, jolloin osaamista kehitetään työelämän tarpeisiin.

Tänä vuonna sosiaali- ja terveysalalla on II asteen aloituspaikkoja 7 200. Tehyn mielestä koulutusaloituspaikkojen laajamittaisen lisäämisen sijasta olisi houkuteltava takaisin työelämään lähes 30 000 lähihoitajan reservi, joka on siirtynyt töihin muille aloille.

- Työelämä tuottaa monelle pettymyksen, sillä hoitoalalla jaksamisongelmat ovat yleisiä. Aloituspaikkojen lisääminen ei ratkaise ongelmaa, jos työpaikkojen vetovoimaisuus ei lisäänny. Tämä, jos mikä on yhteiskunnan resurssien tuhlaamista jos lähihoitajiakin vain koulutetaan lisää ja samaan aikaan jo alalla työskentelevät siirtyvät joukoittain muihin tehtäviin.

Työpaikkojen vetovoimaisuutta ja alalla pysymistä voitaisiin lisätä palkkauksen parantamisen lisäksi mm. lisäämällä täydennyskoulutusta, antamalla mahdollisuuksia syventää ammattitaitoa, edistämällä joustavien työaikojen käyttöä ja kiinnittämällä huomio parempaan johtamiseen.

Laitinen-Pesola puhui tänään Oulussa Tehyn Lähihoitajapäivässä.

http://www.tehy.fi/tehy/ajankohtaista/?x22250=21402155

[Julma]

Tehyn mielestä koulutusaloituspaikkojen laajamittaisen lisäämisen sijasta olisi houkuteltava takaisin työelämään lähes 30 000 lähihoitajan reservi, joka on siirtynyt töihin muille aloille.

- Työelämä tuottaa monelle pettymyksen, sillä hoitoalalla jaksamisongelmat ovat yleisiä. Aloituspaikkojen lisääminen ei ratkaise ongelmaa, jos työpaikkojen vetovoimaisuus ei lisäänny. Tämä, jos mikä on yhteiskunnan resurssien tuhlaamista jos lähihoitajiakin vain koulutetaan lisää ja samaan aikaan jo alalla työskentelevät siirtyvät joukoittain muihin tehtäviin.

Työpaikkojen vetovoimaisuutta ja alalla pysymistä voitaisiin lisätä palkkauksen parantamisen lisäksi mm. lisäämällä täydennyskoulutusta, antamalla mahdollisuuksia syventää ammattitaitoa, edistämällä joustavien työaikojen käyttöä ja kiinnittämällä huomio parempaan johtamiseen.

Allekirjoitan väitteen. Koulutusta ei myöskään tulisi markkinoida ainoastaan kauniilla korulauseilla ja kuvilla, joissa lähihoitaja kärrää tarjotinta tai naureskelee kansliassa...ei mikään ihme jos ei kaikilla tulijoilla riitäkään sitten kantti käytännön työhön. Lähihoitajan työ kuitenkin todellisuudessa on melko likaista, maallista ja kaukana glooriasta.