Jump to content
MAINOS

Vit***aa!!!!


Teemu

Recommended Posts

Just kun olin saanut itseni piiskattua fillarointiin stadi-Jorvi ~14kilsaa niin menee takakumi puhki!!! Noh tuli ajattua semmoinen 180 klisaa eli oli sekin jotain sentäs :)

Eka reissu taittu 47min ja tänään tulin 34min(oikei 2x punaisia päin) 8)

Kiitos.

Link to comment
Share on other sites

Just kun olin saanut itseni piiskattua fillarointiin stadi-Jorvi ~14kilsaa niin menee takakumi puhki!!! Noh tuli ajattua semmoinen 180 klisaa eli oli sekin jotain sentäs :)

Eka reissu taittu 47min ja tänään tulin 34min(oikei 2x punaisia päin) 8)

"Pikku Teemun pyörästä on kumipuhjennu,Pikku Teemun pyörästä on kumipuhjennu,Pikku Teemun pyörästä on kumipuhjennu, purukumilla paikkaamme sen"

Link to comment
Share on other sites

"Pikku Teemun pyörästä on kumipuhjennu,Pikku Teemun pyörästä on kumipuhjennu,Pikku Teemun pyörästä on kumipuhjennu, purukumilla paikkaamme sen"

Kiitti, toi piristi :)

Kiitos.

Link to comment
Share on other sites

Tää ei nyt mitenkään liity kumin puhkeamiseen (luojan kiitos!!) mutta v*!"#aa muakin ja ihan pakko tuoda se ilmi jotenkin. Tää sattui oleen lähinnä, sorry. Just alko viikon loma ja mä tietenkin jostain kehittelen itselleni hemmetinmoisen influenssan  angry.png Se niistä lomasuunnitelmista sitten. No, lohduttaa kyllä vähän, että on vaan 2 viikkoa töitä ja sit taas loma. Tuskin minäkään voin noin nopee sairastua uudelleen.

Eteenpäin menoa sekin on kun nenälleen kaatuu.

Link to comment
Share on other sites

Tää ei nyt mitenkään liity kumin puhkeamiseen (luojan kiitos!!) mutta v*!"#aa muakin ja ihan pakko tuoda se ilmi jotenkin. Tää sattui oleen lähinnä, sorry. Just alko viikon loma ja mä tietenkin jostain kehittelen itselleni hemmetinmoisen influenssan  angry.png Se niistä lomasuunnitelmista sitten. No, lohduttaa kyllä vähän, että on vaan 2 viikkoa töitä ja sit taas loma. Tuskin minäkään voin noin nopee sairastua uudelleen.

Jos topikki auttaa, hyvä niin. :)

Kiitos.

Link to comment
Share on other sites

  • 4 months later...

Olen syönyt vahvoja mausteita, nauranut yössä ja naurattanut. Nenäni vuotaa ja olen matkalla... uhritulien palaessa nukahdan... itseasiassa kysyn_: Heräänkö sittenkin juuri silloin kun kuvittelen nukahtavani? Kumpi maailma on oikeampi? Sillä kummassakin olen yhtä "tietoinen". Ehkä juuri siinä toisessa jota uneksi kutsutaan, olen enemmän tietoinen rajattomuudestani... siis olenko siellä olemassa ja täällä käsittelemässä sen maailman asioita kaaosteoreettisesti, alitajunnallisesti laittamassa asioita rationaaliseen järjestykseen, joka on avainfilosofia kaikkinaiselle mahdotomuuksien mahdollisuuksille?

....nukahdan--siis herään ja haukisyvänteiden suuri musta pässi on laittanut mustiin punatulisiin kaapuihin pukeutuneet puoliksi vuohta, puoliksi sutta olevat vartijansa "rajalle". Ylitän tuon rajan energisen äänimaailman täyttäessä tajuntani. Mnemic:in. Deathbox -kappaleen sahatessa kahdeksantosita kilon äänen paineella minut maailmaan uuteen.

Moottoripyöräni käynnistyy ja näen itseni edestäpäin. Läpi mustan visiirin... kuin sen maailman johon minut suuri Guerhaas valmisti aikoinaan kun isieni synnit lankesivat maksettavikseni. Kiihdytän vauhtini... 100...180..240..290.. ja lasken 150kooämhoohon tunnissa. Potkaisen kolmosvaihteen sisään ja nostan kierrokset 7000-9000 paikkeille ja päästän kytkimen ja moottori vie ja etupyörä nousee ylös. Katson kuinka edesmenneet veljeni hymyilevät... isieni isät saavat osuutensa ja joutuvat elämään uudelleen tekemiensä tekojensa palkinnot.

Katson peilistäni kuinka veljeni "räjähtävät" rajan ylitse samalle radalle.. heräten elämään jota uneksi luulimme...

Ajaessamme valtakuntamme puoleen väliin pysähdymme pientareelle paistattelemaan päivää. Viereemme pysähtyy suuri saksalainen auto josta lady feminan lähettämät elämiemme jatkajat tulevat luoksemme, ja maatessamme tien pientareella ikuisesti viheriöivällä ruoholla, hankimme naispapin joka vihkii jokaisen meidät valittumme kanssa.

Olemme kesässä.. ikuisessa elämämme kesässä jonka lumi on sulanut ainiaaksi ja sielumme ovat myydyt vauhdin ja suuruuden maailmalle jota ameriikka ja sen teollistunut markkinahyvä tekopaska katsoo kateellisena päiviensä loppuun saakka.

Tässä maailmassa, siis meidän... ovat housut synkroonissa ajopaitaan ja tatuoinnit saaneet paikkansa, joita trenditietelijät yrittävät vakoilla kaukoputkineen, saadakseen pyhiä merkkejämme valjastetuiksi markkinapaskan suureen koneistoon. Niillä puetaan muotipellet yökerhoihin ja rakennetaan multipersoonia cyberavaruuden suuriin hurmajaisjuhliin. Ajosaappaamme ovat "oikein auki" ja koko maailman suuri suurennuslasi ottaa kuviaan siitä "miten kaiken täytyisi olla" jos eivät olisi keksineet lakejaan.

Jatkamme vihityt kyydeissämme matkaamme uuteen maahan... en olekkaan varovainen ja matkani katkeaa 282.227 kooämhoon tuntinopeudella suureen kallioon... herään siltä samalta kentältä jolla suuri taistelu on käyty. Suuri Guerhaas näyttää kuvia siitä minkälaisin menoin minun ja vihittyni senaikaiset jäännökset korjataan ja menot joilla saattavat ne viimeiseen lepoon.

NIITYLLÄ:

Herään siltä samalta niityltä jossa olen ollut aiemmin, kaikista suurin miekka on lyöty maahan ja sen kahvalla istuu valkoinen lintu joka odottaa. Lähden seuraamaan sitä ja se johdattelee minut sille samalle majalle jolla olin aikoinani nähnyt sen tytön, jonka luota lähdin ja joka jäi katsomaan. Kiivetessäni tuohon puumajaan, joka sijaitsee kuudentoista ja puolen metrin korkeudessa huomaankin että jahtimihet ovat lähteneet niityltä perääni miekkoineen. Ovat huomanneet paikkani. Laskeudun nopeasti alas ja lähden ratsuineni kohden sitä metsän reunaa joka päättyy siihen suureen kallionjyrkänteeseen jolta avautuu suuri meri, ja jonka takaa loistavat veljieni sytyttämät tulet. Musta Pegasokseni laukkaa kuolan roiskahdellessa, kohden noita valoja.. metsä loppuu ja katson taakseni ja näen, kuinka nuo verenhimoiset saalistajani saavuttavat minua. Ennen jyrkännettä on enää 100 metriä tasaista ruohotannerta... ja hymyilen rakkaudesta matkaani. Tiedän että pegasos hyppää tuolta jyrkänteeltä ylitse meren, vieden minut maahan uuteen, -kohden rakkaimpieni sytyttämiä merkkitulia. Ja niin tottatosiaan tapahtuukin...

MIKSI EI AINA VOI OLLA KESÄhuh.gif?

"Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä."

(Vantaan Sanomat 22.9.2009)

Link to comment
Share on other sites

Anteeks Teemu tää paksu ja asiatonkin huumori....;) Mullekin kävi kerran niin et meni kumi puhki:)

Tota, toi oli fillarista, mutta on käynyt joskus sitten muuallakin :o

Nimim; eihän tää pitäis olla mahdollista angel.png

Kiitos.

Link to comment
Share on other sites

Nimim; eihän tää pitäis olla mahdollista angel.png

Vaimoni on yhdeksännellä kuulla raskaana, onko mahdollista että lapsi syntyy pian? Nimim. Paalutinko turhaan Turusta?

Teemu osta umpikumia, se kestää. Tosin se on vaikeampi vetää päälle:)

Link to comment
Share on other sites

Teemu osta umpikumia, se kestää. Tosin se on vaikeampi vetää päälle:)

*tirsk* Labratunnilla opeteltiin pukemaan hanskoja... Ope: "Tänään harjotellaan käteenvetoa"

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

On toiminnan aika, puhumisen aika ja toiminnan ja puhumisen aika. Nyt on ilmeisesti niin helvetin luja toiminnan aika etten edes kerkeä naputtelemaan sanoiksi kaikkea. Tänään urheilemaan, kynttilät palamaan ja rakastamaan. Sillain tää nyt ainakin tänään menee. Vitun vittu lauantaina pitäisi olla kolmessa paikassa samaan aikaan... voi jumalauta enkä peru niistä kyllä yhtäkään. Aika näyttää minkälaisen "ison Geen" tuosta päivästä saan aikaan....

Sitäpaitsi.. kaikkein paras tapa se olisi KUITENKIN viettää kotona oma kulta kainalossa JOTEN kerrotko fuckn GOD kaikille niille joilla sellainen on että pitävät niistä asioista hyvää huolta tai minä tulen ja vedän per.......!

Itsekkin saatan jossain vaiheessa päästä niinkin onnelliseen asemaan mutten usko niin käyvän, -aivan totta puhuakseni, pitkään aikaan.

MUTTA: Its my life! .. ja eilen illalla ymmärsin sen olevan helvetin mukava matka. Siis elämäni... ooohhh... hoidin pitkästä aikaa kukkiani. Kannoin niitä suihkuun... ruukuissa ollut multa oli muutamissa hieman.. hmmm.. kuivunut joten laskin vettä niin helvetisti että valui kunnolla läpi. Suihkutin isolehtisimmät.. siis pölyt pois lehdiltä. Rakastan hyvin paljon kukkiani. Poltin tuoksukynttilöitä ja soitin hieman., en helvetin menoa vaan aika rauhallista. Ville Pusan EN ÄNGEL FALLER NER ja muita sellaisia akustisella muutaman kerran... että sellaiset fiilikset MUTTA helvetin hyvät.

Kuin David Cronenbergin KÄRPÄNEN elokuvassa, tapahtuu minussa jotakin. Minä VIHAAN laiskuutta.. minä VIHAAN mässäilyä.. helvetti ja se ajaa minut ovesta pihalle ja toimintaan jollaisesta ennen pystyin vain edes haaveilemaan. Tulin jotenkin risteykseen.. muutama vuosi sitten.. ja nyt tuli aika valita "tie". Lähdin kulkemaan sitä.. en edes näe risteystä enää.. eikä minua kiinnosta palata enää takaisin. Urheilen.. syön tonnikalaa, panen, rakastelen,illastan,nauran kavereiden kanssa,nukun hyvin,kirjoitan,teen töitä,lepään,rakastan, uuuhhh... ja kohta ELVISTELEN PRÄTKÄLLÄNI  Tämä on siis elämäni. Tutustun uusiin ihmisiin jatkuvasti.. enkä ole enää niin helvetin aasi että luulisin liikkeessä pysymisen tarkoittavan rahaa taikka paikan vaihtoa. Osaan mennä naapurin yksinhuoltajan luokse, taikka sinkkuladyn luokse kylään pelkät alushousut jalassa, joten luulen että olen "alkanut näkemään lähelle". Minun elämäni on sitä 24/7 kuin jonkun muun suurimpina juhlina... juhannuksena nilkkoja myöden festareilla paskassa taikka hienosti sisustetun yökerhon "jytkeessä" iltapuvun tuoksussa.. pimpin tuoksussa... hahaaa... MIKSI! Siksi rakas päiväkirjani että minä elin ne sirkukset ja tein töitä PROFILOIDAKSENI mitä niistä asioista OIKEASTI hain. Ne asiat selvenivät minulle.. kuten myös kysymys: MIKSI. Ja kun ne selvenivät aloin elämään arkeeni niitä asioita... ajatellen ensiksi kuitenkin MITEN? MITEN saan elettyä itselleni noita asioita ja juttuja ilman... hmmmhh... tiedät kyllä mitä... en siis tarvitse mitään paskaa taikka ajallista sitoutumista perjantaihin.. lauantaihin.. saavuttaakseni itselleni sen mitä minä O I K E A S T I haluan ja mitä haluan antaa.

Hääni lähestyvät, taikka hautajaiseni TAIKKA kummatkin. Yksi asia on kuitenkin vielä täysin epäselvää.. tai pikemminkin kaksi asiaa. Mutta eivätköhän nekin selviä ajan kanssa. 

Olen oppinut menemään kylään pelkissä alushousuissa. Se olkoon pointti, metafora kaikelle juuri TÄLLÄ KOHTAA matkaani. Jollet ymmärrä niin painu vittuun...

"Väkivalta parisuhteessa on asia, jonka eteen kannattaa tehdä töitä."

(Vantaan Sanomat 22.9.2009)

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Guest
This topic is now closed to further replies.
×
×
  • Create New...