Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Hoitsukokelas

Skitsofreniasta paraneminen

Recommended Posts

Julma

Kovin on pieni otanta ja kyseessä on Tri Tolonen, en ihan heti lähtisi lopettamaan kaikkien lääkityksessä olevien potilaiden hoitoja. Mutta hyvä Jonathanille.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

Mitä olette mieltä?

Sitä, että tohtori Tolonen markkinoi härskisti omia tuotteitaan välittämättä lainkaan ihmisille aiheutuvista kärsimyksistä kun he lopettavat lääkityksensä ja alkavat syömään Tolosen tuotteita.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jio

Hoh-hoijaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Oinaspässi

Tuohonkin sairauteen on oikeat, tehokkaat lääkkeet, joiden avulla skirsofreniaa sairastava ihminen voi elää ajoittain kohtalaisen hyvääkin elämää. Luomujutuilla saa psykiatriassa aikaan vain katteettomia lupauksia ja odotuksia, pettymyksiä...

Tää kalaöljybuumi tulee aina säännöllisesti muutaman vuoden välein. Kiva lisäravinne, muutoin puoskarointia. Vituttaa, kun sairaita ihmisiä huijataan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
porohoitsu

Minäkin olen samaa mieltä useinpien vastaajien kanssa E-epan kyseenalaistamisesta skitsofrenian hoidossa. Alan ammattilaisena en vakuutu muusta kuin yleisen terveyden ylläpitämisen hyödystä, kun käyttää säännöllisesti e-epaa. Itsekin olen sitä käyttänyt muutaman vuoden epäsäännöllisen säännöllisesti, ainakin se pitää yllä vireyttä, vähentää kolestrolia? ja RR

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Torlohka

^Samaa mieltä. Tietenkin olisi upeata että potilailla olisi varaa kokeilla vitamiinilisäymhoitoja. Jos ajattelee, että mun syömässä omega-3 -valmisteessa on 310mg E-Epaa/annos ja Jonathan sai 2g vrk - ja tiedä vaikka olisi saanut tolosen jotain kallista teho-epaa, niin kyllä siinä jo hintaa kertyy, varsinkin jos se oikeasti vaikuttaa ja tarvitaan vielä lääkäreitä seuraamaan. Mutta riittäisihän se kevytkin nagatiivisten oireiden lieveneminen jo eteenpäin.

Ja varsinkin jos ääniin auttaisi, niin potilaan ei tarttes itseään sitten enää esim huumehilla itsehoitaa, kun ottaisi e-epaa.

(musiikki: Niin kaunis on maa)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Torlohka

^Samaa mieltä. Tietenkin olisi upeata että potilailla olisi varaa kokeilla vitamiinilisäymhoitoja. Jos ajattelee, että mun syömässä omega-3 -valmisteessa on 310mg E-Epaa/annos ja Jonathan sai 2g vrk - ja tiedä vaikka olisi saanut tolosen jotain kallista teho-epaa, niin kyllä siinä jo hintaa kertyy, varsinkin jos se oikeasti vaikuttaa ja tarvitaan vielä lääkäreitä seuraamaan. Mutta riittäisihän se kevytkin nagatiivisten oireiden lieveneminen jo eteenpäin.

Ja varsinkin jos ääniin auttaisi, niin potilaan ei tarttes itseään sitten enää esim huumehilla itsehoitaa, kun ottaisi e-epaa.

(musiikki: Niin kaunis on maa)

No tota, mun pointti oli ennemminkin ettei kipeiden ihmisten, oli vaiva mikä tahansa, pitäis jättää lääkkeitään ottamatta minkään ravintolisän takia vaikka sen toimivuudesta olis minkälaisia mainoksia. Lääkemuutokset pitää tehdä yhdessä hoitavan lääkärin kanssa; pohtia voisiko ehkä kokeiluluontoisesti vähentää ja jos homma toimii, niin jatkaa vähennystä hallitusti pitäen mielessä koko ajan, että kaikilla ravintolisä ei ehkä toimi samalla tavalla vaikka mainoksessa esiintyisi tohtorin kaverina dosentti, professori, metsänkeiju ja joulupukki.

Tämä pointti ymmärretty ja samaa mieltä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Löytyi mielenkiintoinen aihelinkki eräältä sivulta;

http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=836

Mitä olette mieltä?

Moinen 1 potilaan otos päätyi lehteen vuonna 1998.

Cochrane –katsaushan tästäkin on tehty (1). Kahdeksassa tutkimuksessa on ollut kaikkiaan 517 skitsofreniaan tai skitsoaffektiiviseen häiriöön sairastunutta. Suurin osa katsauksista on vertaillut EPAa, DHAa ja plaseboa. Jotkin tutkimuksista näyttävät jonkin verran kehitystä yleisesti ja mentaalisella tasolla, mutta ei tilastollisesti merkittävissä määrin. Pisimmässä tutkimuksessa ei havaittu eroja koe- ja plaseboryhmän välillä. Yksi selvitys arvioi E-EPA:n toimivan paremmin kuin DHA:n, mutta tämäkään koe ei ollut tilastollisesti merkittävä. Lyhyessä, muutaman ihmisen kokeessa EPA sai tuloksia verrattuna plaseboon, mutta lyhyt ja muutaman ihmisen koe. Tardiiviin dyskinesiaan ei omega-6:lla ollut vaikutusta. Puolet tutkimuksista oli myös rahoitettu rasvahappoja myyvien tahojen toimesta. Kävin muutamia näistä tutkimuksista läpi, ja se luotettavimman oloinen ei saanut eroja aikaan. Erään lukemisen lopetin alkuunsa, kun numerotieto on ohutta, ei edes kannata lukea pidemmälle.

Fosfolipiditeoriahan tuossa on takana, jos keskeiset skitsofreniahypoteesit perustuvat muutamille välittäjäaineille. Enpä sinänsä ihmettelisi, jos vaikka jollakulla rasvahappojen aineenvaihduntahäiriö altistaisi skitsofrenialle – tai sen kaltaisille oireille. Mutta yleistä apua siitä ei rasvahapoista oikein näyttäisi skitsofreniaan saavan.

Oman mielipiteeni voi arvata – miten eettistä on käyttää yhden potilaan otosta omien tuotteiden markkinoinnissa, semminkin kun mielenterveyspotilaat ovat eräissä sairauden tyypeissä ja vaiheissa hyvin altis ryhmä ulkopuolisille vaikutteille. Samoin eräissä vaikeissa sairauksissa samoin, hengen pitimiksi kokeillaan kaikenlaista. Harmillisesti ravintolisien markkinointi on ollut Suomessa käytännössä valvomaton alue. Ja jostain kumman syystä rasvahapporeseptejä en ole koskaan nähnyt skitsofreniaa sairastaville määrätyn julkisen terveydenhuollon toimesta.

Tieteellisten artikkelien käyttö markkinoinnissa ei välttämättä takaa yhtään mitään. Yhden potilaan tapausselostukset eivät ymmärrettävästi ole kovin edustavia. Paljon tehdään erilaisia tutkimuksia ja ”tutkimuksia”, joiden otosmäärä vaihtelee rajusti. Tunnettua on, että positiivisia tuloksia saaneita tutkimuksia julkaistaan enemmän. Ja kun riittävästi tekee tutkimuksia tai ”tutkimuksia”, niin niistä aina jokin menee sen mukavan p < 0,05 arvon alle. Noin joka kahdeskymmenes tehty tutkimus, julkaistuista vielä useampi. Todellisuudessa luotettavien tutkimusten määrä on vielä alhaisempi. Meta-analyyseissä kun aineistoja käydään läpi ja joskus vaikkapa alkuperäinen aineisto tarkastetaan, niin siellä tulee tuloksia, joissa näyttö jää tilastollisten arvojen ulkopuolelle – tai havaitaan tutkimuksia, joista on pudonnut tai ”pudonnut” pois potilaita, joiden poisjääminen vaikuttaa tutkimustuloksiin. Valitettavasti myös joitain selvästi muokattuja tutkimuksiakin löytyy. Eri alueilla tutkimuksia vielä tehdään varsin erilaisella laadulla. Poiminpa Cochrane –katsauksen (2), jossa oli peräti 108 tutkimusta tryptofaanin ja 5-HTP:n tehosta masennuksen hoidossa. Näistä huikeat kaksi täytti metodeiltaan tieteellisen tutkimuksen kriteerit, ja vaikka tryptofaanin todettiin lievittävän masennusta enemmän kuin lumelääkkeen, pienen potilasmäärän takia näyttöä pidettiin riittämättömänä (kahdessa tutkimuksessa yhteensä 64). Sattuneesta syystä oikeassa tieteessä myös pyritään siihen, että tutkimustuloksia varmentavat ulkopuoliset, tuotteen valmistajasta ja myyjästä riippumattomat tahot.

Maallikon haasteena on sitten yrittää nähdä näistä läpi, ja vaikeaa se on joskus ammattilaisellekin. EPA on lähtökohtaisesti aika turvallinen aine kokeilla vaikka skitsofreniaan, harvat rasva-aineenvaihduntajutut tai lääkkeet, joiden imeytymiseen rasva vaikuttaa, ovat niitä syitä miettiä asiaa uudelleen. Cochrane –katsauksen pohjalta kattavaksi ihmelääkkeeksi siitä ei valitettavasti ole, niin ihanaa kuin olisikin ratkaista haastava sairaus yksittäisellä ja helpolla tuotteella. Kenkä kokeilee, voi myös vapaasti valita kaupan hyllyltä EPA-tuotteen ja päättää, kenelle valmistajalle rahansa antaa. Olisi tietysti hyvin iloista, että fosfolipidihypoteesi pitäisi kokeilijan kohdalla paikkansa ja skitsofrenian oireet ja mahdollinen perussyy helpottuisi huomattavasti. Ns. NNT-luku (number needed to treat) olisi kyllä mukava kuulla jostain, eli monenko henkilön täytyisi tuotetta käyttää, että yhden olo paranisi selvästi. Omaa lääkitystään ei tosin kannata lopettaa tai vähentää kokeilun vuoksi, ja omalta lääkäriltä voi kysyä lisää tietoa.

Eräillä rasvahapoilla ja rasvalaaduilla on todellakin merkitystä erilaisiin kehon toimintoihin ja sydän- ja verisuonisairauksiin, mutta onhan näitä myös nähty, että jokunen niin kovin terveelliseksi väitetty muoto on sittemmin linkitetty haitallisiin vaikutuksiin tai on väitetyssä aiheessa toimimaton, vastikään muutamiin ravintolisien terveysväittämiin on vihdoin puututtu Suomessakin - jos EU-tason suosituksien vuoksi. Kova on kuitenkin ollut tarve markkinoida ravintolisiä (ei siis lainsäädännön näkökulmasta lääkkeitä) positiivisilla vaikutuksilla.

Ääneen sanon sen, että vastaan on tullut joitain tapauksia, joissa helposti ohjailtavaa henkilöä on käytetty väärin ja myyty satojen tai tuhansien eurojen arvosta erilaista ei-lääkkeellistä tuotetta. Mitäs teet, jos ei ole edunvalvonnassa tms. niin kyseessä on ainakin näennäisesti päätösvaltainen aiuinen. Joku viikko sitten jouduin erään ei-henkisessä tasapainossa olevan kohdalla ottamaan kantaa itsekin erään valmisteen ostamiseen, ja kismittää moinen edelleen. Ainoa eettinen vaihtoehto olisi ollut ehdoton ei, mutta tietynlaisen pelkotilan suojaksi sitten myönnyin muutaman euron ostoksen tekemiseen. Ja olinpas jäävi vielä tilanteessa. Nopean tilanteen kompromissi, mutta en ole siihen oikeasti tyytyväinen - tietyissä tilanteissa se muutamankin euron siirtyminen muualle on väärin. Valitettavasti en voi kuvata tilannetta julkisesti tarkemmin auki.

Edit: Sorry, mun arvomaailma on vähän tällainen ja hitu joskus kyyninen. Mut monet valaistuneet ihmiset pistävät aika tiukoille duunissa ja esittävät kaikenlaista (oikeaakin) tietoa, mistä aina itse koskaan ole edes kuullut, niin välillä pakko yrittää aina selvitellä, mistä kyse, että ammattitaito olis ees kymmenesosa tarvittavasta. Jos antaa väärän tiedon, niin tulee ajoittain näpeille... No, toki asiakkaat tahattomia lapsuksia ja sitä, ettei kaikkea aina voi tietää, ymmärtävät varsin hyvin.

Editedit: Putosivat näköjään nuo lähteet pois:

(1) Irving CB, Mumby-Croft R, Joy LA. Polyunsaturated fatty acid supplementation for schizophrenia. Cochrane Database of Systematic Reviews 2006, Issue 3. Art. No.: CD001257. DOI: 10.1002/14651858.CD001257.pub2

(2)Shaw KA, Turner J, Del Mar C. Tryptophan and 5-Hydroxytryptophan for depression. Cochrane Database of Systematic Reviews 2002, Issue 1. Art. No.: CD003198. DOI: 10.1002/14651858.CD003198

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Japis

Noniin no...tämän tri. Tolosen jutut kuuluu samaan sarjaan kuin Kansainvälinen parapsykologian ja rajatiedon tutkimuskeskusen opinto-ohjelmat, joita muuten itseasiassa mainostettiin tämän foorumin etusivun mainosbannerissa :nauraa:

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Torlohka

"aineenvaihduntahäiriö altistaisi skitsofrenialle – tai sen kaltaisille oireille"

Nimenoman. Ehkä tuo voi tehota tosiaan juuri niille, jotka kuuluvat diagnostiseen virhemarginaaliin? Kuka sitten on sellainen, paitsi joka toinen potilas omasta mielestään?

Ehkä tosiaan tuo epa tehoaa johonkin muuhun sairauteen, kenties johonkin myrkytykseen? Mutta melkomaallikko lopettaa nyt pseudotieteilyn nyt tähän.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Ehkä tosiaan tuo epa tehoaa johonkin muuhun sairauteen, kenties johonkin myrkytykseen? Mutta melkomaallikko lopettaa nyt pseudotieteilyn nyt tähän.

PubMed antoi haulla "eicosapentanoic acid intoxication" vain 11 viitettä, joista kaksi sopi millään tavalla EPA:n käyttöön myrkytyksiin tai kemikaalien/lääkkeiden haitallisiin vaikutuksiin. Toinen, vanha eläinkoe viittasi tietyssä endotoksiini-indusoidussa hepatiitissa jonkinmoiseen vaikutukseen, ja toinen oli tutkimus käytössä tardiivissa dyskinesiassa, josta selkeää näyttöä ei saatu. Kuitenkin noitakin rasvahappoja käytetään ja saadaan erilaisissa ravintokulttuureissa aika mukavasti, joten jossakin olisi voinut kilistä kellot, jos poikkeuksellisen hyviä paranemisia tai vähäisiä vaurioitumisia olisi vastaan tullut?

Toivoahan ei ihmiseltä oikein saa viedä, mutta realiteetit olisi hyvä kertoa. Onneksi harvoin päätyy tilanteisiin, jossa vaikeasti ja mahdollisesti parantumattomasti sairas haluaa kokeilla vaikkapa jotain kasvisrohdosta. Siinä pitäisi laskea nopeasti vaikutukset esim. syöpälääkkeisiin, todeta, miten turvallisesti kokeilun voi tehdä ja tietysti täysivaltainen henkilö päättää itse elämästään - mutta sen tietämyksen tuotteen todellisesta näytöstä pyrin sanomaan, joskus joutuu nopeasti sitä suuntaa-antavaa tietoa etsimäänkin.

No, aiheesta syöpä ja sen vaihtoehtohoidot edessä on auki kansainvälisempi nettisivu, jossa käytetään paljon tieteellistä ja tutkimuksellista terminologiaa, suhtaudutaan varsin kriittisesti moniin tutkimuksiin, mutta muutamista "laadultaan paremmista" tutkimuksista vedetään yleisiä, positiivisia johtopäätöksiä. Mielenkiintoisinta on, miten sivuston loppupäätelmässä sama lause lopulta kumoaa logiikallaan itse itsensä. Ja raskaammassa Cochrane -analyysissä jälleen em. tutkimukset luetaan toisella tavalla, jos yksittäisestä kohderyhmästä Cochrane toivoisi mahdollisen lievän vaikutuksen varmistamista kontrollitutkimuksin. Että tällaista tämä välillä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
psyhoi

... ja joku avohoitopotilas vaihtaa lääkityksensä itse tämän uutisen luettuaan. Jatko on sitten tuhannesti nähty juttu. :-/

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

... ja joku avohoitopotilas vaihtaa lääkityksensä itse tämän uutisen luettuaan. Jatko on sitten tuhannesti nähty juttu. :-/

ikävä kyllä näin se menee.Tolosen turpa pitäs tukkia,haittaa hoitoa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

... ja joku avohoitopotilas vaihtaa lääkityksensä itse tämän uutisen luettuaan. Jatko on sitten tuhannesti nähty juttu. :-/

ikävä kyllä näin se menee.Tolosen turpa pitäs tukkia,haittaa hoitoa.

Jossain toisessa ketjussa kun aiheesta puhuttiin vähän: Tolonenhan esiintyy lääkärinä (jollainen lieneekin), joten hänellä pitäisi olla joku juridinen vastuu julkisuuteen antamistaan lääkehoitosuosituksista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Asswiper

Ei kai kukaan siis tosissaan usko näitä Tolosen horinoita, siis tarkoitan, että ei kai kukaan ammatti- ihminen? Tietty osa maallikoistahan aivan varmasti ottaa nämä jutut ehdottomina totuuksina. Ihminen kun on sellainen, että uskoo helposti sen minkä haluaa uskoa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jio

Ei kai kukaan siis tosissaan usko näitä Tolosen horinoita, siis tarkoitan, että ei kai kukaan ammatti- ihminen?

-Voi kun itsekkin löytäisin vielä tuon uskon/toivon ihmismielen järkevyyteen ja jonkin asteiseen järjenkäyttöön!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Ei kai kukaan siis tosissaan usko näitä Tolosen horinoita, siis tarkoitan, että ei kai kukaan ammatti- ihminen? Tietty osa maallikoistahan aivan varmasti ottaa nämä jutut ehdottomina totuuksina. Ihminen kun on sellainen, että uskoo helposti sen minkä haluaa uskoa.

Ongelma on siinä että osa Tolosen viitteistä, lainatuista tutkimustuloksista ja jopa omistakin väitteistä on aivan korrekteja ja paikkaansa pitäviä - löytyyhän näitä samoja väitteitä esim. käypä hoidostakin. Eli minä en ainakaan ihmettele että iso osa maallikoista uskoo vakuuttavan oloisia tutkimustuloksia täytenä faktana, varsinkin kun monet Tolosen myymistä vitamiineista ja luontaistuotteista löytyy uskottavan ja virallisemman statuksen omaavista apteekeistakin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Toni X

Tunnen yhden skitsofrenia -diagnoosin saaneen henkilön, joka on kuntoutunut huimasti ellei suorastaan parantunut vaihdettuaan neuroleptit pelkkään terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan ja

-horror horror!- kalaöljyyn!. Tietääkseni ei omaksunut ohjetta tähän edes Tri Toloselta, vaan vaistomaisesti itse.

Tolosesta sanoisin, että tottahan toki ukkelilla on kaupalliset intressit ja omat bisnekset etusijalla, mutta mielestäni ammatillisuuteen kuuluu meillä pitää silmät auki kaikille vaihtoehdoille. Emme saa uskoa mihinkään suinpäin, mutta emme myöskään tyrmätä mitään oikopäätä.

Ihmisen aivot on niin monimutkainen ja yksilöllinen laitteisto, ettei niiden hoitoa voi oikein mahduttaa yhteen yleispätevään kaavaan. Vai tietääkö joku, millä mekanismilla vaikkapa klotsapiini toimii paremmin kuin epa? ::)

Olikos kukaan muuten tällä viikolla Mielenterveysmessuilla? Ja harmittikos ketään muuta "Näin ravinto vaikuttaa mielenterveyteen" -luennon peruuntuminen? :P

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Emme saa uskoa mihinkään suinpäin, mutta emme myöskään tyrmätä mitään oikopäätä.

Ihmisen aivot on niin monimutkainen ja yksilöllinen laitteisto, ettei niiden hoitoa voi oikein mahduttaa yhteen yleispätevään kaavaan. Vai tietääkö joku, millä mekanismilla vaikkapa klotsapiini toimii paremmin kuin epa?

Länsimainen lääketiede pohjautuu hyvin pitkälti tutkimuksista saatuun tietoon ja yhden ihmisen henkilökohtaisille uskomuksille tai epäilyille ei onneksi juurikaan ole sijaa.

EPA:sta tehtyjä tutkimuksia skitsofrenian hoitoon löytyy ja yhtäkkiseltään näyttäisi nopean selailun jälkeen siltä, että ne ovat hyvin siedettyjä ja niillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia neuroleptien kanssa. Tuon pohjalta vaikuttaa äärimmäisen vaaralliselta että lopetetaan lääkärin määrämä lääkitys omin päin ja syödään jotain mitä luontaistuotekaupan myyjä pitää hyvänä ideana.

Google scholarista voi hakea lisää tietoa. Harmi vaan että iso osa noista tutkimuksista on maksullista luettavaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Toni X

Länsimainen lääketiede pohjautuu hyvin pitkälti tutkimuksista saatuun tietoon ja yhden ihmisen henkilökohtaisille uskomuksille tai epäilyille ei onneksi juurikaan ole sijaa.

Tottahan se, mutta psykiatrisessa hoidossa liikutaankin sellaisella alueella, jossa vielä alle 100 vuotta sitten käytettiin hoitomenetelmiä jotka nykypäivänä näyttävät inkvisition kuulustelumenetelmiltä. Silloinkin liikuttiin tutkimuksista saadun tiedon varassa. Jos tutkimuksissa todettiin että jääkylmään veteen upottaminen tai insuliinishokki rauhoittaa psykoottisen potilaan, metodia voitiin käyttää. :unsure:

Tarkoitan siis vain sanoa, että tutkimustieto muuttuu ja kehittyy koko ajan, ja joskus suuret muutokset saattavat alkaa yhden ihmisen teorioista.

"Kyllähän Galileillekin aikanaan naurettiin", niinkuin sanonta kuuluu. :D

EPA:sta tehtyjä tutkimuksia skitsofrenian hoitoon löytyy ja yhtäkkiseltään näyttäisi nopean selailun jälkeen siltä, että ne ovat hyvin siedettyjä ja niillä saattaa olla positiivisia vaikutuksia neuroleptien kanssa. Tuon pohjalta vaikuttaa äärimmäisen vaaralliselta että lopetetaan lääkärin määrämä lääkitys omin päin ja syödään jotain mitä luontaistuotekaupan myyjä pitää hyvänä ideana.

Tottakai se on vaarallista. Aikamoisen riskinhän se tuntemani mt-kuntoutuja otti lopettaessaan salaa lääkityksensä ihan ominpäin. Ei kertonut asiasta edes avopuolisolleen, ennenkuin puolen vuoden kuluttua avokin ihasteltua kuntoutujan parantunutta vointia.

Tietysti herää kysymys, oliko henkilön saama skitsofrenia-diagnoosikaan alunperin ihan pitävä, mutta saatu mikä saatu.

By the way, bisnestä se Zyprexan myyminenkin on.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Ihmisen aivot on niin monimutkainen ja yksilöllinen laitteisto, ettei niiden hoitoa voi oikein mahduttaa yhteen yleispätevään kaavaan. Vai tietääkö joku, millä mekanismilla vaikkapa klotsapiini toimii paremmin kuin epa? ::)

Saattaisi suuntaa-antavasti vaikka tietääkin.

Tuossa 5.11.2010 kommentissani oli käsitelty EPA:n tieteellistä näyttöä. Klotsapiinista löytyy kohtuullisesti vertailevaa tietoa.

Yleensä ennen lääkemolekyylin päätymistä markkinoille käydään läpi nykyisin jo kuusinumeroinen määrä molekyylejä, joiden biokemia ja fysiologiset ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja kyllähän se vaikutusmekanismi yleensä myös tunnetaan ainakin jollain tavalla, siksipä lääketutkimukset nykyään maksavat yhdeksännumeroisia euromääriä. Eli valtavasti on perustutkimusta, tiedettä, erilaisia in vitro- ja in vivo-faaseja tehty ja kliinistä tehoa yleensä vielä tutkitaan lääkkeen käyttöönoton jälkeenkin. Klotsapiinihan on se lääke, johon turvaudutaan silloin, kun mikään muu ei oikeasti meinaa enää tehota. Eli tehoa löytyy, harmillisesti tällä lääkkehellä on sitten eräitä riskejä, joiden vuoksi potilaiden eräitä veriarvoja seurataan - tämän kuvion vuoksi lääkettä ei käytetä nykyistä enempää. Tutkimusasetelmathan ovat klotsapiinin kohdalla nykyään sellaisia, että uusia tuotteita verrataan aika laillakin juuri klotsapiinin tehoon.

Lääkekehityksessähän tunnetaan kohtalaisen mukavasti aivojen rakenteita ja biokemiaa sekä mallinnetaan, mitataan ja kokeillaan, miten ja missä sitä vaikutusmekanismia todellisuudessa syntyy esim. skitsofrenian hoidossa. Tuon mielenkiintoisen, dopamiinin D4-reseptoreihin (toki myös D1, D2, D3 ja D5 -sitoutumista) vaikuttavan bentsodiatsepiinijohdannaisen perusfarmakodynamiikka on suhteellisen selkeä, missä, miten, mihin reseptoriin, mikä on reseptorin rakenne, ja että dopamiini pyörii enemmän limbisen alueen kuin striataalialueen reseptoreissa, dopamiiniagonisteilla tunnetaan sekavuutta ja psykooseja aiheuttavaa vaikutusta tietyissä aivojen osissa, ja toki klotsapiini on antagonisti adrenergisille, histaminergisille, kolinergisille (A1, A2, muskariini) ja serotonergisille (5-HT2, 5-HT3, 5-HT6, 5-HT7) reseptoreille. Siinähän suoraan näkyy jo pääpiirteittäin mm. ahdistukseen, sekavuuteen, yliaktivaatioon yms. vaikuttavia järjestelmiä, ja tuo serotoniinipuoli onpi myös klotsapiinin kohdalla ihan merkittävässä roolissa. D4 on sitten klotsapiinin kohdalla frontaalikorteksissa ja amygdalassa (joilla on varsin mielenkiintoisia käyttäytymistä ja tunteiden käsittelyä sääteleviä vaikutuksia). Juu ja gabaergiseen ja glutamaattipuoleen myös löytyy vaikutusta.

Ja totta kyllä, aivojen säätelyjärjestelmän rakennetta ei täydellisesti tunneta ja myös biokemiallisen tason rakenteissa tulee jatkuvasti uutta tietoa. Psyykenlääkkeiden pitkäaikaisia vaikutusmekanismeja säätelyjärjestelmiin tunnetaan vajavaisesti, jos toki sielläkin on päästy joidenkin lääkkeiden osalta kiinni hermojärjestelmien säätelymekanismeihin ja niistä johtuviin muutoksiin. Tosin jokin Pharmaca kertoo varsin pintapuolisesti lääkkeiden farmakodynamiikasta, ja veikkaisin että esimerkiksi lääkekehityksessä tuotettua kaikkea tietoa ei myöskään haluta antaa julkisuuteen, jos se helpottaisi kilpailijan mahdollisuuksia rakennella lääkeaine.

Intuitiohan on hyvä olla, mutta ennen kuin sen kanssa alkaa sohia, on hyvä selvitellä, mitä ravinnosta ja lääkkeistä - tai parantuneen henkilön hoitohistoriasta - oikeasti jo tiedetään, eikä lähteä julistamaan ensimmäisenä, että ihmeparantuminen johtuu yrtistä X. Valitettavasti duunissa näkee, miten erilaisia ravinto- ja luontaistuotteita käytetään mitä erilaisimmissa sairauksissa, mutta eipä kyllä tule mieleen yhtään tapausta, jossa haastava perussairaus olisi parantunut moisin keinoin. Mielenkiintoisesti joskus jotain yrttiä X mainostetaan kovastikin ihmeparantumisia aikaansaaneena tuotteena, mutta tiede ei taas vain näyttöä omissa vastaavissa kokeissaan saa. Tai vaikka kovasti artikkelia tuotteista markkinoijat levittäisivätkin, niin eivät sitten systemaattisissa katsauksissa oikein päädy kuitenkaan hoitostandardeihin, vaikka itse kullakin varmasti kova halu saada hyviä hoitotuloksia olisikin.

Eipä silti, vaikka EPA on varsin turvallinen aine kokeilla, mutta varsinaista lääkitystä ei kannata sen vuoksi jättää pois. Samalla kannattaa kuitenkin varmistaa esim. luonnontuotteiden osalta, ettei ole yhteisvaikutuksia sairauden tai muiden lääkkeiden kanssa. No jaa, kaksi tapausta on saanut avun vaihtoehtoisesta lääkinnästä, jos molemmissa vähän tuli mieleen sellainen terapeuttinen vaikutus, missä ihan se vuorovaikutus vastasi aika suurtakin henkistä tukea, henkireikää tai psykoterapiaa. Toisaalla sitten on myös kokemusta tapauksista, joissa näennäinen hyväolo ja hyvän vuorovaikutuksen kokemus on vain vahvistanut sairautta ylläpitäviä psykodynaamisia malleja. Sinänsähän olisi positiivista, että noita EPA:lla parantuneita skitsofreenikkoja tulisi esiin siellä täällä. Toisaalta en pidä ajatuksesta, että jotain ravintotuotteita tai vitamiineja syötetään vaikeasti sairaille ihmisille poikkeuksellisten esimerkkien liikaa lupaavassa valossa, kaikilla raskaalla psykoositaustalla olevilla kun ei sitä käyttörahaa ole muutenkaan paljoa. Yksi omia suurimpia pettymyksiäni on ollut käydä kohtuullisen raskas kurssi luonnonlääkkeistä, joista esitelmöivät kaksi ehkä tämän maan eniten tietävää henkilöä. Ja myöhemmin sitten törmätä tutkimustietoon, joka tavallisesti sitten on kumonnut ko. yrttien väitettyä tehokuuutta. Siinä oikeastaan toteutui se bias, vääristymä, mihin joskus olen itsekin sortunut lukiessani lupaavia artikkeleita jostain aiheesta. Kun riittävästi osaava ihminen penkoo asiaa riittävän syvällisesti, illuusio katoaa. Vaikutusmekanismejahan voi väittää olevan vaikka millaisia, mutta haaste tuleekin sitten siinä vaiheessa, kun pitää osoittaa oikeasti jonkin vaikutusmekanismin olevan oikea, toimiva ja tehokas.

Vaan koko ajanhan mennään eteenpäin ja ymmärretään sairauksien taustalla olevaa mekaniikkaa paremmin, tiettyjä polkuja on ehkä mm. psyykensairauksien osalta hieman jo hahmottunutkin ja varmasti 10 - 20 vuoden sisällä tulee kaikenlaista mielenkiintoista uutta informaatiota aiheesta. Diabeteksen suhteenhan on tehty vuosikausia miljarditutkimusta, ja hiljalleen alkaa muotoutumaan tautia laukaisevia asioita ja mekanismeihin päästään 2010-luvulla syvemmälle. Toivottavasti joku jaksaa puolueettomasti tahkota dataa vaikka EPA:sta, koska jos sieltä löytyy jokin uusi suunta hallita vakavaa sairautta, hienoa. Toisaalla voi olla myös tärkeää kyetä luotettavasti sulkemaan polkuja, joista ratkaisuja ei löydy, jotta resurssit sitten saadaan suunnattua toivottavasti parempaan suuntaan. Vielä enemmän aikaa menee siihen, että eri ihmisten genomeja ja ympäristön vaikutusta aivojen muotoutumiseen voidaan täydellisesti hallita, eli kyetään DNA:sta päättelemään vaikkapa aivojen rakenne, aktivoituvia proteiineja tai reseptorirakenteiden määrää ja laatua erilaisissa aivorakenteissa. Jossain määrin tiettyjä mutaatioita tai esimerkiksi skitsofreenikoiden aivorakenteiden muutoksia tunnetaan, ja tätä kautta tietysti jossain määrin voidaan jo ymmärtää psyyken biokemiaa. Sitten kun tuolla tasolla ollaan, ollaan käyty satoja tai jopa tuhansia teorioita ties minkä reseptorirakenteiden mutaatioiden tai välittäjäaineiden proteiinisynteesien aktivoitumisten tai aivojen rakennusaivojen metabolian ja paikoilleen sijoittumisen suhteen - löydetty uusia patogeenisia prosesseja tai ymmärretty vanhojen merkitys täysin uudella tavalla. Noista teorioista valtava osa osoittautuu merkityksettömiksi, muutamat tai ehkä muutamat kymmenet osoittautuvat sitten avainprosesseiksi, joilla on vaikutusta esimerkiksi skitsofrenian tai vaikkapa diabeteksen muodostumiseen.

Sitä odotellessa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Toni X
Yleensä ennen lääkemolekyylin päätymistä markkinoille käydään läpi nykyisin jo kuusinumeroinen määrä molekyylejä, joiden biokemia ja fysiologiset ominaisuudet tunnetaan hyvin, ja kyllähän se vaikutusmekanismi yleensä myös tunnetaan ainakin jollain tavalla, siksipä lääketutkimukset nykyään maksavat yhdeksännumeroisia euromääriä. Eli valtavasti on perustutkimusta, tiedettä, erilaisia in vitro- ja in vivo-faaseja tehty ja kliinistä tehoa yleensä vielä tutkitaan lääkkeen käyttöönoton jälkeenkin. Klotsapiinihan on se lääke, johon turvaudutaan silloin, kun mikään muu ei oikeasti meinaa enää tehota. Eli tehoa löytyy, harmillisesti tällä lääkkehellä on sitten eräitä riskejä, joiden vuoksi potilaiden eräitä veriarvoja seurataan - tämän kuvion vuoksi lääkettä ei käytetä nykyistä enempää. Tutkimusasetelmathan ovat klotsapiinin kohdalla nykyään sellaisia, että uusia tuotteita verrataan aika laillakin juuri klotsapiinin tehoon.

Lääkekehityksessähän tunnetaan kohtalaisen mukavasti aivojen rakenteita ja biokemiaa sekä mallinnetaan, mitataan ja kokeillaan, miten ja missä sitä vaikutusmekanismia todellisuudessa syntyy esim. skitsofrenian hoidossa. Tuon mielenkiintoisen, dopamiinin D4-reseptoreihin (toki myös D1, D2, D3 ja D5 -sitoutumista) vaikuttavan bentsodiatsepiinijohdannaisen perusfarmakodynamiikka on suhteellisen selkeä, missä, miten, mihin reseptoriin, mikä on reseptorin rakenne, ja että dopamiini pyörii enemmän limbisen alueen kuin striataalialueen reseptoreissa, dopamiiniagonisteilla tunnetaan sekavuutta ja psykooseja aiheuttavaa vaikutusta tietyissä aivojen osissa, ja toki klotsapiini on antagonisti adrenergisille, histaminergisille, kolinergisille (A1, A2, muskariini) ja serotonergisille (5-HT2, 5-HT3, 5-HT6, 5-HT7) reseptoreille. Siinähän suoraan näkyy jo pääpiirteittäin mm. ahdistukseen, sekavuuteen, yliaktivaatioon yms. vaikuttavia järjestelmiä, ja tuo serotoniinipuoli onpi myös klotsapiinin kohdalla ihan merkittävässä roolissa. D4 on sitten klotsapiinin kohdalla frontaalikorteksissa ja amygdalassa (joilla on varsin mielenkiintoisia käyttäytymistä ja tunteiden käsittelyä sääteleviä vaikutuksia). Juu ja gabaergiseen ja glutamaattipuoleen myös löytyy vaikutusta.

Tunteiden käsittelyäpä hyvinkin, niimpä. Hienoa, mutta olenko oikeassa että klotsapiinillä ja muilla neurolepteillä ei psykoosin hoidossa silti pyritä muuhun kuin positiivisten oireiden lievittämiseen? Negatiiviset oireet jäävät jäljelle tai voivat jopa voimistua, right?

Eihän toki turhaan puhuta "kemiallisista pakkopaidoista", eller hur? ;)

Jos heitettäisiin peliin vanha kunnon salaliittoteoria, ja kysyttäisiin missä määrin lääketehtailijat määräävät lääkkeiden tutkimuksessa, ja kuinka paljon lääkefirmat ohjailevat lääkärin reseptiä kirjoittavaa kättä.. niiin...

No, salaliittoteoriat sikseen, mutta onhan toki joku Doc Tolosen epa-bisnes aikamoista nappikauppaa verrattuna isojen lääkefirmojen liikevaihtoon, eikö? : )

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Hienoa, mutta olenko oikeassa että klotsapiinillä ja muilla neurolepteillä ei psykoosin hoidossa silti pyritä muuhun kuin positiivisten oireiden lievittämiseen? Negatiiviset oireet jäävät jäljelle tai voivat jopa voimistua, right?

Lääkkeiden vaikutus yleisesti on heikompi negatiivisiin oireisiin kuin positiivisiin. Vanhemman sukupolven neuroleptit voivat voimistaa negatiivisia oireita, tietyillä atyyppisillä vaikutus ei ihan suoraan tällainen tainnut olla, vaan niillä nimenomaan saadaan negatiivisia oireita poistettua. Hyvin yksinkertaistetussa dopahypoteesissa tiettyjen dopareseptorien salpaus neuroleptein johtaa negatiivisiin oireisiin, mutta säätelyjärjestelmä eivätkä lääkearsenaali ole aivan näin yksinkertaisia, voihan vaikkapa lääkkeissä käyttää myös esim. osittaisagonisteja yksinkertaisessakin dopamiinimallissa, tällainen säätelytapa estää dopamiinipuolen ylilyönnit, mutta estää myös alilyöntejä. Nykyisin on lääkkeitä, joilla saavutetaan myös hyötyä negatiivisten oireiden hallinnassa, jos vaste voi tulla viiveellä. On edelleen muistettava, että skitsofrenia on vaihteleva ja yksilöllinen sairaus, jossa eri ihmisillä eri oireet vaihtelevat ja korostuvat henkilökohtaisesti. Näin myös lääke- ja annosvalinnat ja esimerkiksi lääkityksen lopettaminen vaihtelevat yksilöittäin. Lähtökohtia ja muutoksia tietysti huomioidaan lääkevalinnassa, ja muutoksiin tai huonoihin vaihtoehtoihin voidaan yrittää reagoida, jos vain parempi vaihtoehto löytyy. Negatiiviset oireet skitsofreniassa ovat haaste ja valitettavasti joskus ennakoivat vähän heikompaa ennustetta. Toisaalla negatiivisia oireita selittävät muutkin syyt eli esimerkiksi masennus tai eristäytyminen. Hoitomuotoihin voi kuulua myös psykososiaalinen terapia tai masennuksen hoitaminen. Skitsofrenialääkkeistä klotsapiini, olantsapiini ja risperidoni ovat perinteisiä neuroleptejä parempia negatiivisten oireiden hallinnassa, haloperidoli ei niinkään, ja toki muutamia muita aivan toisentyyppisiä lääkkeitä on myös kokeiltu negatiivisten oireiden hoidossa - niistä valitettavasti ei ole toistaiseksi aivan erinomaista tietoa saatavilla.

Ääneenhän voi sanoa, että vanhoina aikoina käytössä oli ainoina vaihtoehtoina neurolepteja, joilla oli aika massiivisiakin haittavaikutuksia - silloin lääke saattoi leimata käyttäjän tietyillä sivuvaikutuksilla, vaihtoehto olisi sitten ollut senaikaiset muut hoidot tai skitsofrenian rajut positiiviset/negatiiviset oireet julkisesti ts. tauti olisi ollut vielä pahempi. Nykyisin vastaantulee eri sukupolvien lääkkeitä kehuvia ihmisiä eikäpä useimmista näy mitenkään päällepäin käytössä oleva "raskas" lääkitys tai takana olevat voimakkaat psykoosit.

Tunteiden käsittelyäpä hyvinkin, niimpä.

Psyykenlääkkeillä vaikutetaan myös tunteisiin ja maailman kokemiseen. Toisin sanoen pyritään hallitsemaan esimerkiksi ahdistusta, masennusta, sekavuutta, impulsiivisuutta tai vaikkapa harhoja. Erilaisissa säätelyjärjestelmän tasapainohäiriöissä optimaalisen lääkityksen löytäminen on haaste, ja toki lääkkeillä on myös haittavaikutuksia, jotka ihminen voi kokea hyvinkin voimakkaasti toisenlaisena huonona olona, joskus tunteiden latistumisena tai vaikkapa elämän joskus pahasti sekoittavaan maniaan liittyvän euforian poissaolona. Joskus ihmiset kokevat lääkkeiden haitan suuremmaksi kuin varsinaisen sairauden, paljon näkee sitten lääkkeiden poisjättämistä ja sen jälkeistä romahtamista, mutta paljonhan on tullut vastaan myös hyvin positiivia kokemuksia psyykenlääkkeiden vaikutuksista. Laaja skaalahan psyyken oireina esiintyviä tavallaan "neurologisia" ts. aineenvaihdunnallisia sairauksia on, traumoja, monenlaisia sairauden ja ympäröivän maailman vuorovaikutushäiriöitä, eli eipä se pelkkä lääke aina sitten vie ihmistä elämässä eteenpäin ja kohti esimerkiksi oman elämänsä ja minänsä hallintaa. Onpa noita vaikutuksia tullut nähtyä ja kuultua, ei ole salaisuus, että erinäköistä psyyken oiretta on esiintynyt suvussa, työtovereissa, joku kaverikin on popsinut psyykenlääkkeitä. Asiakkaissa on tullut nähtyä ihmisiä muutamassa erilaisessa tilanteessa.

Eihän toki turhaan puhuta "kemiallisista pakkopaidoista", eller hur? ;)

Psyykenlääkkeestä tulee kemiallinen pakkopaita ehkä siinä vaiheessa, kun lääkettä annetaan ihmiselle tahdonvastaisesti. Täytyy myöntää, että tällaista lääkkeenkäyttöä on tullut nähtyä, kun ihminen on ollut harhoissa/psykoosissa toiselle tai itselleen vaarallinen, tarkempia yksityiskohtia julkisesti kuvailematta. Kemiallisista pakkopaidoista voi toki puhua myös silloin, kun potilasta vastoin hänen omaa tietoista päätöstään ylilääkitään, tällaista mainitaan esiintyneen jossain päin esim. vanhusten rauhoittamisessa laitoksissa, kun inhimillisesti parempi tulos saavutettaisiin toisenlaisin keinoin. Toki joillekin ihmisille lääke voi olla kemiallinen pakkopaita siinä mielessä, että lääke vaikuttaa elämään jollain tavalla haitallisesti, mutta lääkkeen käyttämättä jättäminen johtaisi vielä huonompaan tilanteeseen - lääke haittoineen on ainoa vaihtoehto, ja melkoinen joukko ihmisiä omatoimisesti sitten valitsee tämän "pakkopaidan".

Valitettavastihan skitsofrenia on varsin monimuotoinen sairaus, eivätkä lääkkeet aina myöskään kykene estämään vaikkapa prosessisairauden etenemistä tai aina edes katkaisemaan vaikeaa psykoosia. Tosin mieleeni tulee heti jokunen erilaisista neurolepteistä valtavasti hyötynyt ja niitä kehuva ihminen, joku, jolla klotsapiini auttoi suoriutumaan elämästä kohtuullisesti - vastakohtana sitten se konkreettisesti sidottu henkilö, jonka tekoja ilman lepositeitä en julkisesti edes halua (enkä voikaan) kuvata, psykoosi ei oikein lauennut lääkkeillä.

Sähköinen pakkopaitahan olisi sitten varmaan masennuksen tai vaikean psykoosin laukaisemiseen käytetty ECT-terapia ts. nukutuksessa ja valvonnassa annettu tietynsuuruinen sähköisku aivoihin. Kummallista kyllä, kovin vapaaehtoisesti tuotakin terapiaa tullaan ajoittain kotoa ottamaan, kun "kemialliset pakkopaidat" eivät toimi. Tuolla hoitomuodolla on menneiltä vuosikymmeniltä hurja stigma, enkä itse voi kuvitella, miltä toimenpide on tuntunut ilman nukutusta (sähköllähän hoidetaan myös mm. erilaisia sydämen rytmihäiriöitä, mutta toki riittävin kipu- ja tarvittaessa anestesialääkkein) - osalla haastavasta masennuksesta kärsivistä ECT-hoito auttaa. Ikävästi mielenterveyden oireina esiintuleviin sairauksiin ja traumoihin liittyy paljon ennakkoluuloja, samoin niiden hoitoihin. Tietty historia on paikoin jopa julma ja hoitokeinot ovat olleet raskaita eristämisiä tai aivan hatusta temmattuja, toisaalla ihmisten voi olla hyvin vaikeaa nähdä ihmisen tunteiden ja käytöksen muutokset oireina sairaudesta, erottaa käytös ihmisen todellisesta minästä ja halusta käyttäytyä muita ihmisiä kohtaan. Tällä hetkellähän psyyke- ja vaikkapa päihdeongelmat (eivät välttämättä todellakaan liity toisiinsa, mutta näin niitä vain niputetaan) ovat hoidoiltaan aliresursoituja Suomessa, pitkälti varmasti mielikuvien vuoksi.

Jos heitettäisiin peliin vanha kunnon salaliittoteoria, ja kysyttäisiin missä määrin lääketehtailijat määräävät lääkkeiden tutkimuksessa, ja kuinka paljon lääkefirmat ohjailevat lääkärin reseptiä kirjoittavaa kättä.. niiin...

Ja tästä syystä pyrinkin tiettyä tietoja lääkkeistä hakiessani suuntaamaan tiedonhaun lähteille, joissa tällaiset tutkimusharhat on pyritty ottamaan huomioon. Veikkaisin myös useilla lääkäreillä olevan kriittistä näkemystä lääkkeistä, eikä lääkärin saamaan palkkaan tai ammatista saatuun henkilökohtaiseen palautteeseen vaikuta näillä kulmilla lääketehtaiden rojaltit. Moni lääkäri myös pyrkii seuraamaan lääkkeen tosiasiallisia vaikutuksia potilaisiinsa ja hakemaan toimivinta ratkaisua. Ihan jopa potilaidenkin havainnot ja toiveet huomioiden.

No, salaliittoteoriat sikseen, mutta onhan toki joku Doc Tolosen epa-bisnes aikamoista nappikauppaa verrattuna isojen lääkefirmojen liikevaihtoon, eikö? : )

Itse kukin tietysti voi miettiä Tri Tolosen henkilökohtaisesti saamaa tuloa nappikaupastaan verrattuna jonkin lääkeaihioyrityksen biokemistin palkkaan tai yliopiston apurahatutkijaan, joka kasailee vertailevaa tutkimusta eri skitsofrenialääkkeiden kliiniseen tehoon. Tai Tri Tolosen motiiveja markkinoida tuotteita verrattuna Cochrane -tutkijoiden haluun julkistaa tietoa jonkin tuotteen tehokkuudesta tai tehottomuudesta. Löytyykö motiiveissa eroja vai ei, en faktisesti tiedä.

Salaliittoteoriatason keskusteluun siirryttäessä tosin yleensä hyppään itse pois keskustelusta. Ihan ääneen sanon senkin, etten hirveästi pidä yksipuolisesta tuotteiden ylistämisestä (tässä: EPA) tai mustamaalauksesta (tässä: neuroleptien tehottomuus skitsofrenian negatiivissa oireissa tai yleistys skitsofrenialääkkeiden oireita pahentavasta vaikutuksesta). Kriittinen voi ja tarvittaessa täytyy olla, mutta mielellään sitten pitäisi yrittää nähdä se kokonaisuus. Ei ole kovin kivaa nähdä ihmisiä, jotka lopettavat turhan pintapuolisen tiedon vuoksi lääkkeiden syömisen ja ovat sitten vähintään psyykkisesti sairaalahoidon tarpeessa, joskus sitten seuraukset eivät rajoitu aivan vain psyykkiseen pahoinvointiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Toni X

Ihan ääneen sanon senkin, etten hirveästi pidä yksipuolisesta tuotteiden ylistämisestä (tässä: EPA) tai mustamaalauksesta (tässä: neuroleptien tehottomuus skitsofrenian negatiivissa oireissa tai yleistys skitsofrenialääkkeiden oireita pahentavasta vaikutuksesta).

Aivan. Yksipuolista ylistämistä en olekaan nähnyt kenenkään harjoittavan, ellei sitä sitten tapahdu avausviestissä olevan linkin takana. Itse en tiedä esim. epasta vielä paljonkaan, eikä minulla ole siitä kokemuksia.

Klotsapiiniähän sanotaan erilaiseksi ja huomattavammaksi tehokkaammaksi kuin muita neuroleptejä, mutta sen ulospäin näkyvät haittavaikutukset ovat monilta osin samantyylisiä kuin muillakin neurolepteillä: väsymys, apaattisuus, voimakas lihominen, syljen erityksen kiihtyminen ("kuolaaminen"), ja tunne-elämän latistuminen. Ekstrapyramidaalioireet tosin tietääkseni lievempiä kuin ensimmäisen polven antipsykooteilla.

Lääkkeiden haittavaikutusten tunteminen ja tunnistaminen ei liene 'mustamaalausta', eihän? ::)

Varsinkin akuutin psykoosin hoidossa lääkkeet ovat varmasti kaikkien mielestä välttämättömiä, ja siitä miten paljon turhia psyyke- ja pkv-lääkkeitä länsimaissa syödään muuten, pitäisi aloittaa erillinen oma keskustelunsa; erilleen skitsofrenia -keskustelusta.

Ei ole kovin kivaa nähdä ihmisiä, jotka lopettavat turhan pintapuolisen tiedon vuoksi lääkkeiden syömisen ja ovat sitten vähintään psyykkisesti sairaalahoidon tarpeessa, joskus sitten seuraukset eivät rajoitu aivan vain psyykkiseen pahoinvointiin.

Eipä varmaan useinkaan ole, ei. Kuten itse olen kertonut, kivaa on ollut nähdä ainoastaan yksi tietty ihminen jonka yleistila, toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi ovat kohentuneet hämmästyttävällä tavalla psyykelääkityksen oma-aloitteisen lopettamisen jälkeen.

Yksittäinen marginaalitapaus? Maybe. Hyvä juttu kuitenkin asianomaiselle itselleen ja läheisilleen.

Tällä hetkellähän psyyke- ja vaikkapa päihdeongelmat (eivät välttämättä todellakaan liity toisiinsa, mutta näin niitä vain niputetaan) ovat hoidoiltaan aliresursoituja Suomessa, pitkälti varmasti mielikuvien vuoksi

Aamen.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×