Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Reportteri

STM: Nuorten vakavien mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi on tehty useita toimia

Recommended Posts

Reportteri

Julkisuudessa on esitetty, että Kauhajoen koulusurmientutkintalautakunnan suositukset näyttävät jäävän toteutumatta taine toteutuisivat vain osittain. Kauhajoen koulusurmientutkintalautakunta antoi suosituksia muun muassamielenterveyspalveluista ja terveystarkastuksista kouluissa.Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty useita toimia nuortenvakavien mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoidonkehittämiseksi.

Noin viidenneksellä nuorista on jokin mielenterveysongelma.Kymmenisen prosenttia tarvitsee nuoruusiän aikana varhaistapuuttumista tai tukea psyykkisiin ongelmiin. Näistäavuntarvitsijoista puolet voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa,toinen puoli tarvitsee erikoishoidon tason tutkimusta jaarviointia. Hoitotakuu nuorten psykiatrisissa hoidoissa toteutuupääsääntöisesti hyvin eli kolmen kuukauden kuluessa lähetteensaapumisesta. Hoitotakuu koskee kiireetöntä hoitoa, akuutissahädässä apua saa heti.

Terveydenhuoltolailla täsmennetään psykiatrisen hoidonpalveluja

Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan olevaanterveydenhuoltolakiesitykseen (HE 90/2010) sisältyy useita lapsiaja nuoria koskevia säännöksiä. Terveydenhuoltolaissanuorisopsykiatristen palvelujen ikäraja esitetäänyhtenäistettäväksi. Alle 23-vuotiaiden on päästävä psykiatrisiinpalveluihin kolmen kuukauden sisällä. Hoidon tarpeen arviointi ontoteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta sairaalaantai terveydenhuollon toimintayksikköön.

Lakiesityksen mukaan kuntien on järjestettävä koulu- jaopiskelijaterveydenhuollon palvelut. Palveluissa on muun muassaotettava huomioon oppilaan tai opiskelijan erityisen tuen taitutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen sekätarvittaessa jatkotutkimuksiin tai -hoitoon ohjaaminen.Terveystarkastukset ja terveysneuvonta on järjestettävä myösopiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille.

Perusterveydenhuollon roolia nuorten lievien ja keskivaikeidenmielenterveyshäiriöiden hoidossa on tarkoitusta vahvistaa ja lisätäsamalla nuorisopsykiatrista konsultaatiota. Nuorille annetustalääkehoidosta on hyvää näyttöä. Yleislääkäri voi aloittaalääkehoidon nuorille, mutta lääkehoidon seurannan on oltavaaktiivista ja säännöllistä.

Myös asetus ohjaa mielenterveysongelmien varhaiseentunnistamiseen

Heinäkuun 2009 alusta tuli voimaan neuvolatoiminnasta, koulu- jaopiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suunterveydenhuollosta annettu asetus, jolla säädettiin kunnillesitovat velvoitteet terveystarkastusten ja -neuvonnanjärjestämisestä ja sisällöstä. Asetuksessa mm. velvoitetaanedistämään lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä,tunnistamaan siihen liittyvät pulmat ja antamaan tarvittavaa tukeatai ohjaamaan jatkohoitoon. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota myöskiusaamiseen, väkivaltaan ja muihin mielenterveyteen vaikuttaviintekijöihin.

Kuntien on järjestettävä 1.11.2011 alkaen toisen asteenopiskelijoille terveystarkastuksia. Korkea-asteellaterveystarkastus tapahtuu terveyskyselyn sekä terveydenhuollonammattilaisen arvioinnin perusteella. Terveystarkastustenjärjestäminen on kunnille pakollista, mutta opiskelijoille niidenkäyttäminen on vapaaehtoista. Asetuksen opiskeluterveydenhuollonpykälässä mainitaan erityisesti mahdollistenmielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoonohjaus.  

Asetuksen toimeenpanoa tuetaan korottamalla kuntienlaskennallisia valtionosuuksia 18,5 miljoonalla eurolla vuosina2010 ja 2011. Aluehallintovirastot ja Valvira valvovat asetuksentoimeenpanoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kerääseurantatietoja, joista ensimmäiset ovat saatavilla tänäsyksynä.

Oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuus ja palvelut ovatavainasemassa oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinninturvaamisessa ja edistämisessä oppilaitoksissa. Sosiaali- jaterveysministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovatvalmistelemassa lainsäädäntöä, jolla varmistetaan kiinteäopetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöoppilaitoksissa. Yhteistyövelvoite eri sektoreiden välillä parantaaosaltaan oppilashuollon toteutumista oppilaiden ja opiskelijoidenedun mukaisesti.

Kaste- ja Mieli-ohjelmilla tuetaan lasten ja nuortenpalvelujen uudistamista

Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosien aikanapainottanut monin eri tavoin toiminnassaan ennalta ehkäiseviätoimia, jotta Kauhajoen tapaisia tilanteita ei syntyisi. Vuosina2008-2010 Kaste-ohjelman mukaisista valtionavustuksista (81,8miljoonaa euroa) on suunnattu yli puolet eli 42,3 miljoonaa euroalasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamiseen sekämielenterveys- ja päihdepalvelujen uudistamiseen.

Lasten Kaste-hankkeen kantavana ajatuksena on, ettälapsiperheiden palvelut muodostavat kokonaisuuden, jossa lapsia januoria tuetaan ensisijaisesti heidän omissa kehitysympäristöissäänkotona, päivähoidossa, koulussa ja vapaa-ajan ympäristöissä.Erikois- ja erityispalveluja tuodaan peruspalvelujen tueksi.

Myös Mieli 2009 -työryhmän valmistelemassa mielenterveys- japäihdesuunnitelmassa painotetaan perus- ja avohoitopalvelujakaikkien ikäryhmien mielenterveys- ja päihdepalvelujenjärjestämisessä.

Ehkäisevään mielenterveystyöhön on THL:ssa kehitettytukiaineistoa. On olemassa esimerkkejä ehkäisevän mielenterveystyöninterventioista ja toimenpiteistä, kuten kotikäynnit raskaanaolevien ja pienten äitien luokse, Kiva koulu-hanke koulukiusaamisenvähentämiseksi ja estämiseksi, Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmäperheen tukemiseksi, kun vanhemmilla on päihde- taimielenterveysongelma, Mini-interventio jne. Nuorten miestensyrjäytymiskehityksen ehkäiseminen on yksi ehkäisevänmielenterveystyön kehittämiskohteista. Tavoitteena on kutsunnoistaulkopuolelle jääneiden ja varusmies- tai siviilipalveluksenkeskeyttäneiden psykososiaalinen tukeminen, Sitä toteutetaan Timeout! Aikalisä! -toimintamallilla.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, p. 09 160 74138, 0505245256

Neuvotteleva virkamies Salme Kallinen-Kräkin, p. 09 160 73228,050 467 1947 (Kaste-ohjelma)

 

Lähde

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Julkisuudessa on esitetty, että Kauhajoen koulusurmientutkintalautakunnan suositukset näyttävät jäävän toteutumatta taine toteutuisivat vain osittain. Kauhajoen koulusurmientutkintalautakunta antoi suosituksia muun muassamielenterveyspalveluista ja terveystarkastuksista kouluissa.Sosiaali- ja terveysministeriössä on tehty useita toimia nuortenvakavien mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi ja hoidonkehittämiseksi.

Ja suositukset toki täytyy toteuttaa sitten siellä kuntatason toiminnassa, ei vain STM:n toimissa.

Päivän netti-HS muuten uutisoi, että "Moni mielenterveyspotilas ei saa hoitoa muihin sairauksiinsa". Mielenterveyspotilaalla on Mielenterveyden keskusliiton edustajien mukaan vaikeuksia saada hoitoa fyysisiin vaivoihinsa. Vaivoja ei hoideta yhtä hyvin kuin tavallisen väestön. Vaikka mielenterveyspotilailla on myös itsenäisiä riskitekijöitä, kuten keskimääräistä vähäisempi liikunta, suurempi tupakointi ja epäterveellisempi ravinto, eivät ne selitä tulosta.

Miespuolisen mielenterveyspotilaan keski-ikä on peräti 20 vuotta tavallista elinajanodotetta lyhyempi. Miehen eliniänodotehan on noin 75,5 vuotta (Suomessa keskimääräinen eliniänodote maailman 37. pisin). Siitä pois 20 vuotta, tulos eliniänodote 55,5 vuotta. Mt-miehen eliniän verrokeina ovat esim. Eritrea 59,7 vuotta, Gabon 52,2 vuotta, Gambia 52,1 vuotta, Ghana 58,9 vuotta, Kenia 57,5 vuotta... Aikoinaan muistaakseni maailman 4. köyhimmäksi maaksi rankattu Haitikin kurvaa suomalaisen mt-miehen ohitse, eliniänodote on vuosia pidempi eli 59,1 vuotta. Laos olisi hyvä vertailukohde, odote on 54,5 vuotta. Toki esim. Lesotholla, Liberialla, Nigerialla, Mosambikilla ja Malawilla eliniänodote on alle 50 vuotta.*

Tätä aiemminhan uutisoitiin mm. päihdeäitien peräti 38-kertaisesta kuolemanriskistä synnytyksen jälkeen (HS 5.10.2010), mutta kummemmitta keskusteluitta.

Talouselämän lehdethän ovat ihmetelleet nuorten aikuisten eläköitymistä mielenterveyssyistä. Nuorten eläköityminen aiheuttaa välillisesti noin kahdeksan miljardin euron vuosittaiset kustannukset. Mielenkiintoista, että elinkeinoelämän lehdet ovat käynyt aktiivisempaa asian esillenostoa kuin keskimääräistä suomalaista arvomaailmaa edustavat päivälehdet. Meillä on kahdeksan miljardin euron hassaamiseen varaa, mutta ei konkreettiseen toimintaan.

Aika hurjia tuloksia tuottavat nämä suomalaiset piiloasenteet. Kuitenkin mt-ongelmat, päihteet ja huumeet olisivat ehkä niitä harvoja suomalaisen terveydenhuollon alueita, joihin toimia tehokkailla tavoilla allokoimalla saataisiin kenties tuottaviakin tuloksia? Mm. KTL on todennut, että tupakoinnin, alkoholinkäytön, masennuksen ja ylipainon sairaslomia, eläköitymisiä ja ennenaikaisia kuolemia ehkäisemällä käyttöön voidaan saada satojen tuhansien ihmisien työvoimareservi, millä on myös vaikutusta mm. työllisyysasteen nostamiseen. Lisäksi kansanterveys kohoaisi eniten, jos kasautuvia terveysongelmia voitaisiin välttää. Keskushallintotasollahan aiheesta on kyllä keskusteltu ja taustaohjelmia viritelty.

Source of life expectancies: The CIA World Factbook.

*Vertailu on sinänsä kyseenalainen ja groteski. Pahoittelen, jos se loukkaa jotakuta ko. maista kotoisin olevaa. En halua halveerata ko. maita tai heidän edustajiaan. Mainituista maista olen käynyt vain yhdessä, jos sieltä muistan ihmisistä monta positiivista asiaa päällimmäisenä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×