Jump to content
MAINOS

Lyhyet puhelut nostavat hätäkeskuspäivystäjän palkkaa


OldOne

Recommended Posts

Hätäkeskuspäivystäjän tulospalkkaan vaikuttaa toiminnan nopeuden lisäksi puhelun kesto. Tavoite on, että päivystäjä saa kiiretapauksissa hälytettyä apua 90 sekunnissa puhelun alkamisesta. Tavoitteeseen pääseminen nostaa päivystäjän henkilökohtaista tulospalkkaa. Eli mitä lyhyempi puhelu, sen parempi liksa?

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/10/1197611

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Keskimääräinen puhelu häkeen lienee reippaasti alle 90 sekuntia, mitäpä noita venyttämäänkään turhaan.

"Täällä sairaanhoitaja Minna Joroisten terveysaseman vuodeosastolta, terve. Meiltä olisi lähdössä potilas Annikki Kuusinen sovitulle poliklinikkakäynnille TAYSiin. Aika on klo 14. ESBL. Kiitos, hyvää päivänjatkoa."

Käytännössä tietenkään kaikki ei mene ihan noin hyvin, omalta terveysasemalta soittelevat usein kyytiä firman kännykkään häken ohi ja triagena on joko "Tulkaa" tai "Tulkaa nopeasti" ;D Soittajan haastattelukaan riskinarviota varten ei aina ole niin mutkatonta kuin voisi kuvitella, vaikka luurin molemmissa päissä on hoitajat, jotka toimivat päivittäin päivystyspotilaiden kanssa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ehkä hälytysajat eivät saisi olla kuitenkaan tulostavoitteissa palkkaan vaikuttava tekijä. Toisekseen tulosta haettaessa ei ulkoinen paine tai sisäinen johdon gloorian tavoittelu saa olla syy pakottaa järjestelmä tekemään halutunnäköisä tuloksia. Neuvostoliitossa tuotantomäärätavoitteita saavutettiin paikoin mm. lyömällä ruuvit peltiin vasaralla (nk. "ryssämeisseli"), numeroina kivoja lukuja, mutta ehkei todellinen laatu kuitenkaan ollut ihan parasta mahdollista. Hieman tarkempi prosessin sisällön ja tuloksen määritys voisi olla paikallaan...

Jos yksikkö liikkuu liian helposti, niin sitten kentällä ei todennäköisesti ole yksikköä käytettävissä, kun tulee se oikea the Hätätilapotilas. Jos taas kynnys hälyttää kasvaa liian korkeaksi, niin silloin se tajuton, elvytettävä the Hätätilapotilas on "kuiteskin vain känninen, ohjataan keskustelu siihen suuntaan ja laitetaan poliisi kun keritään". Hyvin yksinkertaista päättelyä. No, käytössä on kuitenkin 790B (hälytys puhelun aikana), jolla yksikkö saadaan nopeasti liikkeelle, ja viivettä minimoidaan. Useimmiten kyyti muuttuu ilmeisesti kiireettömämmäksi, joskus tulee jopa peruutus, ja taitaapi joskus kiireellisyydeksi tulla myös A. Kenttä tietysti voi manata, kun hypitään turhaan ja nopeasti liikkeelle, hälytysajo on riski, mutta jos puhelun alussa haiskahtaa korkeariskiseltä, niin etupainotteisuus on sitten tätä: varmistetaan mahdollisen hätätilapotilaan nopea hoidon saanti, jos kyseessä on muuta, niin korjataan tehty arvio ja muutetaan resurssien käyttöä.

Eikä hätäkeskus ole ainoa vaikuttaja hätätilapotilaan hoidon saamiseen. Riskinarviointiohjeiden ja vaste-ehdotusten tekijä ja kentän resursoija kantavat myös vastuuta. Tietysti hätäkeskuksella voi olla pyrkimystä pelisimään, jossa A/B -tehtävät eivät roiku, ja C/D -tehtäviä piikitetään (asiakkaalle aika-arvio ja kehoitus soittaa tilanteen muuttuessa). Kiireettömiä voi olla jonossa monta, mutta käytössä on hätätilapotilaalle hälytettävä yksikkö. Tietty kun käytettäviä ajoneuvoja on 1 tai 2 ja kiireettömiä on jonossa leegio, oikea hätätilapotilas on harvinaisuus, niin...

Tuossa muuten Helsingin ensihoitotilastoista laskeskelin välillisesti, että keskimäärin sydänpysähdyspotilaan kohdalla kuluu aikaa puhelun alusta hälytykseen 2 minuuttia 20 sekuntia. Ajoneuvo lähtee liikkeelle 2 minuuttia 18 sekuntia myöhemmin. Ajoaikaa kohteeseen keskimäärin noin 5,5 minuuttia. Vielä potilaan luo ja viive esim. defibrillointiin. Ja sen VF-potilaan selviytyminen laskee 10 %-yksikköä joka minuutti. Eli Helsingissä on vielä paljon puuhaa niin puhelun käsittelyssä, hälytyksen käsittelyssä (!), liikkeelle lähdössä (!) ja myös asematiheydessä ja ehkä ajoneuvojen käytettävyydessä. Vertailun vuoksi, Seattlessä mennään 4 min 40 sekuntia call receipt -hetkestä ensimmäisen yksikön saapumiseen kohteeseen, ja tulos nähtyjen VF-potilaiden sekundääriselviämisessä huikeat 48 %. Stadissa minimitavoite on 32 %, mikä on kansainvälisesti vielä varsin hyvä luku (580 000 asukkaan kylässä lähtökohtaisesti 7 asemaa ylläpitää yhteensä noin 9 kuljettavaa ambulanssia ja11 ensivasteeseen kykenevää lääkinnällistä tai pelastusyksikköä 24/7). Jossain tiiviissä, pienessä kylässä, missä yksiköitä on suuren osan aikaa vapaana, voi olla paljon kovempikin tulos tarjolla Suomessakin.

No, hätäkeskuksissakin resurssit ovat jakautuneet epätasaisesti, yhdessä hätäkeskuspäivystäjä käsittelee 12 000 puhelua vuodessa, toisessa 6000. Että näin tasaisesti tuo alue- ja monumenttipolitiikan tuotos on toimintansa kohdentanut. Välillä vähän tuo valtion toiminta mietityttää, Lapin 190 000 asukkaan ELY-keskus pyörii 190 ihmisellä, Uudenmaan 1 300 000 ihmisen vastaava, jolle on laitettu myös Kymenlaakson ja Päijät-Hämeen tehtäviä, pyörii 460 ihmisellä. Pohjoinen - Etelä 4 - 1. Jos joskus tuntuu, että jossain valtion tsydeemissä on kitkaa, niin noin ne kuviot tässä maassa on joskus järjestelty - tarkoitus ei ole ollut oikeasti saada aikaan toimivaa ja kehittyvää systeemiä, vaan kyläpoliitikot ovat halunneet uralleen pysyvän monumentin tai ovat jakaneet vähät resurssit oman tonttinsa glooriaksi.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olipas yllätys. En millään odottanut, että kotimainen media olisi voinut tulkita hätäkeskukseen liittyvää asiaa vivahteikkaalla tavalla. Uskoin, että uutinen oli tarkastettu ja mediassa pohdittiin kovastikin tuon aikarajan periaatteita, tarkoitusta ja merkitystä. Hätäkeskusuutisointihan ei onneksi ole aihepiiriä, josta mikä-tahansa-julkaistu-uutinen olisi uutinen itsessään. Olisi vaikea kuvitella myöskään median pyrkineen tai luoneen tilannetta, jossa aiheesta voitaisiin tuoda esiin melkeinpä mitä tahansa yksityiskohtia sensaatiohakuisesti. Hätäkeskusuudistuksesta on kuitenkin niin hyvin nostettu kovalla taustatyöllä hankittua analyysiä, eikä uutisointi ole näyttänyt tapahtuvan periaatteella äkkiä-jotain-nettiin-ennenkuin-kilpailija-ehtii. Kohta varmaan joku lehti väittää haastatelleensa vaikkapa väärää loton megapotin voittajaa!

Tää oli kommenttiankka. Onneks maassa on ääneen tunnustaen jokunen erinomainen journalisti, joka kysyy ensin, saako, tarkastuttaa jutut, penkaisee tunkioita syvältä ja joskus myös pistää oman uransa, jopa terveytensä kansalaisten tiedonvälityksen eteen peliin. Heille julkinen kiitos.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...