Jump to content
MAINOS

Asetus ensihoitopalveluista lausunnolle


hiski

Recommended Posts

Todennäköisesti alkuperäinen idea lainsäätäjillä oli yrittää saada pelastajat korvattua hoitajilla lansseissa (mihin viittaa myös Turvallisen lääkehoidon opastuksen kohta jossa uusille pelastajille ei annettaisi enää edes perustason lupia) mutta loppupeleissä tyhjä arpa tässä arvonnassa osui sairaanhoitajille. Tämän asetuksen muotoilu on hyvä osoitus Hell's Bellsin vaikutusvallasta asioihin joihin heillä ei pitäisi olla sananvaltaa. Nuo vaatimukset aiheuttavat nimenomaan vähiten toimenpiteitä tuonne Kehä 3:n sisäpuolelle.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 172
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Nuo vaatimukset aiheuttavat nimenomaan vähiten toimenpiteitä tuonne Kehä 3:n sisäpuolelle.

Jos laki oikeasti astuu voimaan 1.5 ja sitä tulkitaan niin kuin kirjoitetaan on sillä välittömiä vaikutuksia täällä maakunnissa. Esimerkiksi hoitotasolla työskennelleet sairaanhoitajat jotka kevään tentissä reputtivat ovat pahan paikan edessä, puhumattakaan niistä sadoista perustason sakujulleista jotka koulun penkkiä kuluttavat ajatuksena päästä hoitotasolle koulun päättyessä. Mistähän viisaat kuvittelevat saavansa hoitason miehiä tulevaisuudessa, jo nyt on tilanne sellainen että päteviä työkokemusta omaavia hoitotason miehiä/naisia ei tahdo löytyä mistään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Jos laki oikeasti astuu voimaan 1.5 ja sitä tulkitaan niin kuin kirjoitetaan on sillä välittömiä vaikutuksia täällä maakunnissa.

Näistä kummallisuuksista kannattaa reklamoida STM:ään, Liisa-Maria Voipio-Pulkki, Anne Koskela ja Tom Silfvast esimerkiksi. Asiat näyttävät ministeriössä yksinkertaisilta, kun niitä katsoo makaronin, tai tässä tapauksessa 5ml ruiskun reiästä...

Toisaalta nyt olisi aika kaivella se aok:n päätös vuodelta 2007 ja myös Valviran kirjelmä STM:lle Dnro 998/00.03.07/2009, ja pyytää oikeuskansleria arvioimaan korjaako th-laki ja eh-asetus aok:n päätöksessä esille nostetut puutteet.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tämä on juuri sitä järjettömyyttä Suomessa. Asioita katsotaan päätöksiä tehdessä vain helsingin suuntaan ja sitten kustaan koko homma.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Täähän on nyt aika perseestä. Juttelin tänään kaverin kanssa, joka opiskelee sairaanhoitajaksi. Kun hän valmistuu 2012, hänellä ei sillä tutkinnolla ole asiaa hoitotasolle. Sen sijaan siellä porskuttaa edelleen vanhat hoitotason saavuttaneet lähihoitajat ja jopa pelastajat.

Onko tälläisiä hoitotasolla toimivia palomiehiä paljonkin? Saanko mäkin P3:n pätevyyden mun vpk-kursseilla?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tällaiset asiat tässä vaikutuspiirissä ja laajuudessaan kuuluisivat ykskantaan terveydenhoitoväen ammattiliittojen asiaksi nro 1. Tai siis - olisi kuulunut. Nythän sieltä ei ole taaskaan kuulunut yhtikäs mitään. Ensihoitajaliitto antoi lausuntonsa mutta sen kompetenssi ei ole näissä asioissa mitään varsinkin kun jäseneksikin taitaa yhä päästä sillä edellytyksellä että "omaa mielenkiintoa alaa kohtaan".

Sorry jo etukäteen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tällaiset asiat tässä vaikutuspiirissä ja laajuudessaan kuuluisivat ykskantaan terveydenhoitoväen ammattiliittojen asiaksi nro 1. Tai siis - olisi kuulunut. Nythän sieltä ei ole taaskaan kuulunut yhtikäs mitään.

Jos seuraisit SSK:n sivujen sijaan vaikka Tehyn sivuja, tietäisit että tuohonkin on otettu kantaa. Ammattiliitot ei kuitenkaan ole lainsäätäjiä, joten vaikutusmahdollisuudet ovat sinänsä aika rajalliset. Silti "yhtikäs mitään" on liitoiteltua.

http://www.tehy.fi/tehy_vaikuttajana/kannanotot_ja_lausunnot/vuosi_2010/

Ensihoitajaliitto antoi lausuntonsa mutta sen kompetenssi ei ole näissä asioissa mitään varsinkin kun jäseneksikin taitaa yhä päästä sillä edellytyksellä että "omaa mielenkiintoa alaa kohtaan".

Minkälaiset "pääsyvaatimukset" mielestäsi k.o liitossa pitäisi sitten olla?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Oho. Onpas agressiivinen sälli. :blink: Mistäs tiedät mitä sivuja seurailen?? Totuus on kuitenkin se että en usko että millään muulla alalla kuin terveydenhuollossa päästetä tollaisia lapsuksia läpi, jossa muut kuin ammattihenkilöt saavat oikein asetuksen kautta tehdä muitten töitä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pelkkä sh ei siis riitä hoitotasolle, eikä edes ensi- tai akuuttihoitoon suunnannut sh, vaan pitää olla ne ensihoidon lisäopinnot, niinkö?

Näin tuo asetus on tulkittava, ainoastaan nämä muutamien amk:n järjestämät 30 op:n lisäkoulutukset kelpaavat. Voi moni koulun penkille lähtenyt lähäri kokea nyt itsensä pikkaisen huijatuksi..

Itse kuulun nuihin huijattuihin. Ihan vaan vähän ottaa päähän, per... >:D Ensin velvotettiin et sh:ksi on opiskeltava jos hoitotasolle mielii ja nyt kun kohta olis paperit käsissä, niin eipä riitäkkään, vaan vielä vuodeks olis koulunpenkille mentävä et hoitotasolle olis edes pieni mahd.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

1995 eräs anestesiahoitajaksi opiskeleva entinen lääkintävaksi antoi neuvon lukea sairaanhoitajaksi, koska se on tulevaisuuden ala. Mietin silloin eri vaihtoehtoja, ja siihen ohjeeseen tartuin. En tiedä oliko hän kaukaa viisas, vai mitä mutta katunut en ole päätöstä noudattaa sitä ohjetta. Ja siitä on 16 vuotta... Että silloin joku aavisti tulevaa.

Pelastuslaitos iltaa, älkää rouva hätäilkö, me parannamme teidät tuota pikaa...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pelkkä sh ei siis riitä hoitotasolle, eikä edes ensi- tai akuuttihoitoon suunnannut sh, vaan pitää olla ne ensihoidon lisäopinnot, niinkö?

Näin tuo asetus on tulkittava, ainoastaan nämä muutamien amk:n järjestämät 30 op:n lisäkoulutukset kelpaavat. Voi moni koulun penkille lähtenyt lähäri kokea nyt itsensä pikkaisen huijatuksi..

Itse kuulun nuihin huijattuihin. Ihan vaan vähän ottaa päähän, per... >:D Ensin velvotettiin et sh:ksi on opiskeltava jos hoitotasolle mielii ja nyt kun kohta olis paperit käsissä, niin eipä riitäkkään, vaan vielä vuodeks olis koulunpenkille mentävä et hoitotasolle olis edes pieni mahd.

Mulla oli vähän samanlainen homma meneillään, meidän läänissä kun on sh-opiskelijoita otettu hoitotason kurssille jos vaan alla on joku muu alan tutkinto ja työkokemuskriteerit täyttyy. Tarkoituksena oli siis itsellä hakeutua monimuotokoulutukseen sh:ksi ja siinä ohessa sitten suorittaa nuo hoitotason velvoitteet joita ilman on hyvä työpaikka kiven alla. Nyt se tuskin onnistunee, joten näyttää siltä että kunnalliselle pääsy allekirjoittaneen tiimoilta siirtyy ainakin vuoteen 2018.

Taitaa kyllä tarkottaa sitä mun kohdalla että vaihdan osastohommiin jossain kohtaa ellei nuo riskialueanalyysien pohjalta tehtävät valmiuspäätökset tarkoita varallaolon poistumista tai merkittävää vähenemistä. En kuitenkaan oo suunnitellu että kun tulee 30 mittariin niin painan monen vuorokauden putkia jossain periferiassa kolmen euron varallaolokorvauksella.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Enpä ole Finlexistä vielä löytänyt lopullista versiota, vaan luen STM:n vireillä olleissa olevaa tekstiä. Siitä versiosta kannattaa lukea myös kohta voimaantulo ja siirtymäsäännökset.

Käsittääkseni asetus ei ole myöskään sen Hell's Bellsin toiveita vastaava. Mielenkiintoisesti kuitenkin yhden kaupungin pelastuslaitoksesta tehdään sitten yksin syypää asetuksen sisältöön. En edusta ko. organisaatiota, mutta asetus on parissa puolitutussa herättänyt kriittisiäkin ajatuksia. Hell's Bellsin perustason runko rakentuu pelastajiin ja myös hoitotasolla on pitkän linjan henkilöitä, jotka ovat saaneet asetuksessa mainitsematonta täydennyskoulutusta, eli muutospaineita on siinäkin organisaatiossa. Ko. organisaatio on kuitenkin palkannut joitain päätoimisia sairaankuljettajia ja suhtautunut mm. suopeasti pelastajataustaisten kouluttautumiseen sairaanhoitajiksi tai ensihoitajiksi. Hell's Bells kuitenkin on rakentanut kustannustehokkaan ja monitoimiosaamiseen pyrkivän organisaation, mutta pitemmällä aikavälillä joustavuus ja kustannustehokkuus heikkenee, kun pelastaja ei kelpaakaan kaikkiin tehtäviin. Pelastajapohjainen ensihoitojärjestelmä ei kuitenkin hyvillä taustaorganisaattoreilla, 24/7 lääkintäesimiehillä, ambulanssilääkäreillä ja melkoisella sisäisellä koulutuksella ole ihan huonokaan ollut, systemaattisia mittareitahan organisaatiolla on käytössä.

Edelleenhän lähihoitaja, pelastaja tai sairaanhoitaja voi toimia hoitotasolla - toisena henkilönä, kunhan se toinen on sitten eh (amk) tai sh + lisäkoulutuksen käynyt. Asetusehdotuksen siirtymäsäännösten mukaan edelleen hoitotasolla voi edelleen toimia henkilö, joka oli asetuksen voimaantullessa terveydenhuollon ammattihenkilö, joka toimii hoitotason tehtävissä ja jolla on riittävä kokemus jne.

Oma lukunsa on toki sitten tuo asetuksen voimaantullessa tehtävissään olevien pelastajien ja lähihoitajien mahdollisuus jatkaa tehtävissään, mutta tämähän taas aikaansaa sen, ettei sitten vuoden 2013 lopussa eli reilun 2,5 vuoden päästä ole sitä yhtäkkistä muutosta, kun pelastajat ja lähihoitajat eivät ihan kaikkiin hommiin kelpaakaan.

Asetustahan on myös toivottu, jotta kentälle tulisi edes nimellisen koulutuksen perusvaatimukset. Alahan muuttuu melkoista vauhtia. Tietysti se systemaattisempi, työnantajan vastuulla oleva lisäkoulutus, säännölliset tasotestit yms. vielä ovat levällään.

Eikä kaikki terveydenhuollon perustutkinnot valitettavasti anna riittäviä valmiuksia akuuttiin hoitotyöhön. Valitettavasti asetuksella on hyvin vaikea säätää työssä hankitusta kokemuksesta ja osaamisesta, koska sitä on nimellistä koulutusta huomattavasti hankalampaa todentaa.

Nyt on sitten mielenkiintoista nähdä, miten ensihoitaja-ammattikorkeakoulut kykenevät alle 3 vuodessa järjestämään täydennyskoulutusta - työn ohessa ja aikuiskoulutuksena. Tuokin tullee ajan myötä muuttumaan ja elämään. Kuten ehkä jossain vaiheessa tulee sellainenkin säädös, joka korjaa tämän asetuksen madonreikiä. Perheen ja työn ohessa ei välttämättä kevyttä tehdä 20 opintoviikkoa - ehkä etäopiskelunakin, mutta tietysti työelämässä jo olleilla on omaksumiskykyä ja osa opetettavista asioista jopa valmiiksikin hallinnassa?

Tontti alkaa olemaan ammattitehtävänä yksi säännellyimpiä eli nimellisen koulutuksen lisäksi alkaa tulemaan vaatimuksia päivittää käytännössä osaamistaan ja läpäistä säännöllisiä testejä. Hyvä vai huono asia - ja missä muualla ehkä vastaavaa tulisi olla, on oma juttunsa.

Ja totta, varmasti hyvästä ja kokeneesta työvoimasta on pula, ja varmasti joissain olosuhteissa osaavia veteraaneja joutuu sitten pohdiskelemaan uusiin puihin, tai vaikka hyvä h+h -hoitoyksikkö sitten miehitetään h+p -tasolla, jotta vaatimukset saataisiin täydennettyä - vähä h -henkilöstö sitten jaetaan useampaan vuoroon tai autoon.

Asetuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa sitten kerrotaan, mikä katsotaan esim. pelastajataustalla riittäväksi kokemukseksi.

Asetus paikkaa muutamia muita ensihoidon aukkokohtia, joten siinä on myös parannuksia potilaan näkökulmasta. Asetuksen tavoite on saada lopulta hyvän koulutuksen saanutta väkeä ambulansseihin sekalaisen seurakunnan tilalle, ja tästähän syystä siinä on kaksikin siirtymäaikaa eli tuo v. 2014 taite ja sitten osan nykyisen henkilöstön eläkkeelle jääminen. Onko ensimmäinen aikaraja sitten 1 - 3 vuotta liian nopea?

Mitä taustaselvityksiä sitten on tehty, en tiedä, erään itselleni tutun säädöksen ei-julkiset taustaselvitykset sain erään liiton kautta, ja sehän kyllä paljasti suomalaisen lainsäädännön valmistelun ohuuden. Säädöksiä saatetaan sorvata suppeina konsulttitöinä - vaikkapa jonkin yritystoiminnan luvitus saattaa olla siinä mielessä raskaamminkin taustaselvityksiä vaativa prosessi. Asetuksen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei esitetä mitään laskelmia henkilöstömäärästä, koulutusjakaumasta tällä hetkellä ensihoidossa, arviota työvuorojen muutoksista jne. Koulutusmääriä mainitaan, mutta kun em. tieto puuttuu, ei voi arvioida eri aikakausilla tarvittavan uuden henkilöstön määrää ja puutetta/ylitarjontaa.

Yksi epäkohta on sitten työssäopitun taidon väheksyminen vs. nimellinen koulutus, mutta asetus pyrkii systemaattisesti poistamaan sitten ns. lääkehoidon vaativalta tasolta (ks. STM:n opas turvallisesta lääkehoidosta) vähäisin lähtötiedoin seikkailevat, ja pitkällä aikavälillä sitten käytännön työelämässä tullee olemaan vaatimuksena niin peruskoulutus kuin se käytännön kokemuskin.

No, jos työvoimasta on pulaa niin katsotaan, saisiko edes se sitten esimerkiksi palkkatasossa nousua, osaltaan ehkä vähän villit markkinat ja henkilöstön ylitarjonta ovat pitäneet sairaalan ulkopuolista ensihoitoa huonosti palkattuna alueena. Kääntöpuolena voi sitten olla paikoissa, missä vain niukkuutta on tarjolla, palkkakustannusten nousussa muut järjestelyt työehdoissa tai työajoissa.

Jos sitten tuo asetusluonnos on muuttunut, niin jorisenpa outoja.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pohjois-Savon suunnalla ainakin on tiukka linja tuosta lupa asiasta. Itselläni esim. tilanne et valmistun sh:ksi kesäkuun alussa, takana lh/ensihoito koulutus ja lähes kymmenen vuoden työkokemus ensihoidosta mutta hoitotason lupia en ole koskaan edes yrittänyt. Olin ajatellut, että kun sh:n paperit saan niin voisin tuossa syksymmällä niitä ht:n tenttejä suorittaa niin kuinkas ollakkaan, eipä ole asiaa ennen kun on 30op:n lisäopinnot suoritettu. Niitä opintoja kun ei täällä savon suunnalla edes ole ollut tarjolla ja on Savoniassa vasta suunnitteilla.Kyllä vitu.... En tosiaan aio jäädä pakettiauton kuskiksi kaikkien näiden opiskeluvuosien jälkeen, paskapalkalla etenkin kun pelastajatutkinnon suorittaneet saavat samanlaiset valtuudet toimia muutaman viikon ensihoidon koulutuksella samoissa tehtävissä. Ihmettelen vaan suuresti mistä hel....... shp kuvittelee löytävänsä noita pätevyysvaatimukset täyttäviä tekijöitä tarpeeksi.Tehykin vaan järjestää iltoja ja tilaisuuksia yksityisten puljujen työntekijöiden työehtoja yms. syynäämiseksi mutta ei ole ottanut millään tavalla kantaa asioihin kun lakiesityksiä alettiin valmistella. Eihän yksityisiä kohta ole!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Todennäköisesti alkuperäinen idea lainsäätäjillä oli yrittää saada pelastajat korvattua hoitajilla lansseissa (mihin viittaa myös Turvallisen lääkehoidon opastuksen kohta jossa uusille pelastajille ei annettaisi enää edes perustason lupia) mutta loppupeleissä tyhjä arpa tässä arvonnassa osui sairaanhoitajille. Tämän asetuksen muotoilu on hyvä osoitus Hell's Bellsin vaikutusvallasta asioihin joihin heillä ei pitäisi olla sananvaltaa. Nuo vaatimukset aiheuttavat nimenomaan vähiten toimenpiteitä tuonne Kehä 3:n sisäpuolelle.

Helsingin pelastuslaitos vastaa noin 590 000 ihmisen ensihoidosta, ja kyllähän suomalaisessa säädösvalmistelussa on ollut tapana kuunnella tahoja, joihin asia vaikuttaa. Systemaattisesti kuullaan erilaisia sidosryhmiä - säädösten valmistelijat ja lopullisen säädöksen hyväksyjän tehtävä on sitten yhdistää näkemykset sopivaksi kompromissiksi.

Entisessä elämässä tuli seurattua eräiden säädösten valmisteluita ja joku kerta emofirman toiveesta otimme sitten asioihin kantaa. Jos emme suoraan pystyneet ilmaisemaan mielipidettä, niin sitten oli sidosryhmiä, esimerkiksi liittoja, joiden kautta asioihin saattoi yrittää vaikuttaa. Mitä paremmat taustaselvitykset, yhteydet yms. sitä paremmat mahdollisuudet saada asia ehkä valmisteluissa huomioiduksikin.

Kyllähän tuo asetus tarkoittaa valtavaa muutosta myös Helsingissä esim. perustasolla, kun lopulta siellä reilussa kymmenessä yksikössä pitää joka työvuoroon palkata se lähihoitaja - jota ei voi heittää tilanteen niin vaatiessa höökin penkille. Stadilla on kuitenkin hyvin toimiva ensihoitojärjestelmä ja aktiivinen koulutus, erilaisin selvityksin voidaan osoittaa myös konkreettista tulosta saatavan aikaan. Eikä Helsinki ole ainoa pelastuslaitos, jolla on ollut intressissä pyrkiä säilyttämään pelastajien mahdollisuus toimia ensihoidossa, turha polarisoida asiaa vain Helsinkiin. Pelastuslaitokset eri puolilla maata kuitenkin hoitavat ensihoitoa varsin pelastajapohjaisesti siellä täällä.

Totta, sairaanhoitajat saivat hoitotason hoitajan rooliin mustanpekan, kelpaavat kyllä sellaisenaan kolmeen tehtävään neljästä. Mitä sairaanhoitajien koulutusta on tullut tässä nähtyä, niin lainsäätäjähän haluaa selvästi aiempaa parempaa koulutustasoa, ja valitettavasti sairaanhoitajan koulutus itsessään ei kaikissa muodoissaan ja suuntautumisissaan valmista akuutiin hoitotyöhön - vaikkapa omassa opinahjossamme on ollut aivan valtavia ongelmia koulutuksen sisällön ja laadun suhteen. 30 opintopisteen koulutus nyt ei ihan huikea määrä ole, aikarajat ja etäisyydet ovat kyllä ikäviä mm. perheellisille tai haja-asutusalueilla asuville. Toivottavasti oppilaitoksilta löytyy joustoa aiheeseen. Henkilöstön saatavuus näillä siirtymäajoilla on myös mielenkiintoisuus.

Ehkä joskus tulevaisuudessa kuitenkin näitä aiempia malleja ihmetellään - eikä muutokset alueella edes tähän jää. Ehkä nyt yksi suuri muutos riittää joksikin aikaa.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Henkilöstön saatavuus näillä siirtymäajoilla on myös mielenkiintoisuus.

Ei tarvita suurta tilastonikkarin laskupäätä kun voi sanoa että ei mitenkään riitä h-miehet. Tulevaisuudessa laitoksilla pitänee tehdä niin kuin nyt jo tapahtuu, eli laitetaan p-mies h-miehen hommiin ja ollaan suut supussa. Sopimusrikkomushan se on, mutta kun kokenut p-mies osaa hommat ja porukka on hiljaa niin eihän siitä varsinaista haittaa kenellekään ole..

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tarkoitin tuolla Helsingin kuulemisella sitä että kentällä työskentelevien mielipide kysyttiin nimenomaan ainoastaan kyseiseltä organisaatiolta (jonka voi helposti tarkistaa asetusta valmistelleiden työryhmien kokoonpanosta). Vaikka Helsingissä tuotetaan suuren väkimäärän ensihoitoa niin kyseessä on kuitenkin pieni osa koko väestön osasta. Siksi onkin outoa (jälleen kerran) että yhteen paikkaan sorvatun järjestelmän pitäisikin sopia koko Suomen mittakaavaan. Pelastajat ja lääkintäesimiehet moniosaisena organisaationaan toimivat ainoastaan tiheään asutelulla alueella jossa on pienet välimatkat.

Itse en ymmärrä miksi perustelut kuten "samalla henkilöstöllä saa kätevästi pyöritettyä pelastustoimen ja ensihoidon" tai "niin on aina ennenkin toimittu" olisivat niin painavia että niillä pitäisi painostaa lainsäätäjiä.

Ensimmäinen esimerkki on siitä outo että eihän laitoshuoltajatkaan hoida potilaita sairaalassa (paitsi korkeintaan Kemissä) vaikka heillä olisi helpompaa ja halvempaa pyörittää osastoja. Jälkimmäinen esimerkki taas menettää viimeistään siinä kohtaa merkityksensä että jos kyseinen peruste olisi validi peruste lainsäädäntöön niin tummaihoiset olisivat edelleen orjia, maapallo olisi "virallisesti" litteä ja homous olisi sairaus ja rikos.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja Helsingin näkökulma on aika turha muuhun maahan nähden, koska Helsingissä on sairaaloita "korttelin välein". Kuljetusmatkat eivät ole mitään pitkiä ja lääkäriyksikkö on lähellä.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tarkoitin tuolla Helsingin kuulemisella sitä että kentällä työskentelevien mielipide kysyttiin nimenomaan ainoastaan kyseiseltä organisaatiolta (jonka voi helposti tarkistaa asetusta valmistelleiden työryhmien kokoonpanosta).

No, jos haluaa katkeroitua ja kuvitella, että helsinkiläiset päättävät ja muut vain vikisevät, ole hyvä.

Kyllähän säädösten valmistelu on myös poliittista toimintaa, ja tällä hetkellä se keskeinen poliittinen päättäjä on peruspalveluministeri Paula Risikko (kok) Seinäjoelta. Toisekseen se erittäin tärkeä osa asetusvalmistelua on kuuleminen, ja lausuntoja asetukseen annettiin 57 kappaletta. Lausuntoja on pyydetty mm. kaikilta sairaanhoitopiireiltä, aluepelastuslaitoksilta ja Suomen Sairaankuljetusliitolta sekä mm. useilta ammattiliitoilta.

Ja Helsingin näkökulma on aika turha muuhun maahan nähden, koska Helsingissä on sairaaloita "korttelin välein". Kuljetusmatkat eivät ole mitään pitkiä ja lääkäriyksikkö on lähellä.

Ks. Edellä. Siksi niitä lausuntoja pyydettiin lukemattomista paikoista. Ensihoitoasetushan on kompromissi, en usko, että mikään osapuoli on saanut tahtoaan sellaisenaan läpi. Asetus toki pyrkii parantamaan erilaisia epäkohtia ja siinä on erilaisia siirtymäaikoja. Ja jossain kohdassa turvataan myös tällä hetkellä työssä olevien henkilöiden mahdollisuutta jatkaa töissä. Mallihan itse asiassa on myös tavallaan salliva, eli tietystä tason nostosta huolimatta myös jotain joustavuuttakin toteutukseen jää.

Ihmettelen kyllä tuota polarisoimista Helsinkiin tässä asiassa. Ei tuo asetus sisällöltään vastaa juurikaan ajattelumallia, mille Helsingin ensihoito on rakennettu, mutta silti siitä tehdään Helsingin järjestelmän ulottaminen maan joka nurkkaan. Totta kyllä, kenttäjohtamisjärjestelmää sun muuta yritetään nyt rakentaa systemaattisemmin, mutta onko se sitten itkun paikka - vai ehkä jossakin myös ihan toivottukin asia? Eikä Helsingissäkään sitä potilasta viedä korttelin päässä olevaan sairaalaan, vaan potilasohjausohjeen mukaan sinne lopulliseen hoitopaikkaan. Matkaa Vuosaaresta tai Jollaksesta Meilahteen ei nyt huikeita kaksinumeroisia kilometrimääriä tule, eikä ruuhkatkaan tarkoita kyytiajon venymistä tunteihin - tosin se potilaan hoitaminen täälläkin alkaa siellä potilaan luona, ja A-tehtävät taitavat olla niitä pitkäkestoisimpia, eli puolitoista tuntia tai pari voi helposti olla tehtävän kokonaiskesto. Lääkäriyksikkö on, jos ei aina vapaana, mutta nopeasti puhelimen päässä. Entäs sitten? Kehittyisikö ensihoito valtakunnassa, jos muualla itkemisen välttämiseksi lopetettaisiin lääkäriyksikkö ja Stadin sairaalat siirrettäisiin 500 kilometrin päähän, kuten paikoin Lapissa on? Vai onkohan kyse kuitenkin ihan jostain muusta?

Riskianalyysi - niin, ehkä se on myös potilaslähtöistä ajattelua ja tasavertaisuuden hakemista.

Pelastajapohjainen järjestelmä on saanut sen siunauksen, että toinen jampoista voi olla pelastajataustalla. Pelastajataustaista ensihoitojärjestelmää on kuitenkin hieman muuallakin kuin Helsingissä, itse asiassa suurin osa suomalaisista asuu taajamissa ja tällä hetkellä jo yli puolella vakituinen pelastusyksikkö on se lähin pelastajayksikkö. Kuitenkin asetus sitten nostaa sitä toisen henkilön koulutustasovaatimusta, ja ottaa voimakkaasti kantaa sairaanhoitajakoulutuksen yleiseen tasoon - tässä on kyllä se kurja epäkohta, että akuuttihoitoon erikoistuneet sairaanhoitajat voivat olla hyvinkin osaavia. Tuo on kyllä todella, todella kurja väliinputoajatilanne heille, jotka ovat alkaneet lukea sh:ksi eivätkä niitä hoitotason lupia ole tähän päivään vielä omanneet - siinä olisi pitänyt siirtymäaikaa saada lisää. Toinen putoajaryhmä ovat uudet lähihoitajat, jotka eivät hoitotason hoitajiksi pääse. Mutta tämähän on valtakunnallinen yleissuuntaus, kuviot muuttuvat voimakkaasti myös sairaalamaailmassa. Enkä vähättele lähihoitajien ammattitaitoa. Tuossahan aiemmin mainittiin, miten Pirkanmaalla menevät kuviot uusiksi. Tampereen kaupunki oli muuten yksi lausunnonantajista. Hoitotasot ja perustasot romukoppaan? Hm, tietty minimitaso, jota tiukempikin järjestelmä voi olla, tosin h + p -järjestelmä on maailmalla - ja sittemmin Suomessa - sattuneesta syystä nostanut päätään (vrt. USA tai Hollanti, joita kuitenkin pidetään aika korkeatasoisina muutamissa asioissa).

Nyt on sitten Helsingin lääkäriyksikkökin löydetty syylliseksi kaikkeen pahaan. Mutta millainen asetuksen sitten olisi pitänyt olla? Olisiko se pitänyt jättää kokonaan tekemättä? Pitäisikö asetuksessa säätää työehdoista ja varallaolon kieltämisestä - olisiko tämä muuten mahdollistakaan? Vai onko kentän vaatimus, että parasta olisi ollut jatkaa hommia niin kuin ennenkin?

On todella veemäistä, että työelämässä ei voikaan jatkaa aiemmalla koulutuksella, ja terveydenhuollossa tähän muuten on syytä varautua jatkossakin. Itselläkin on perheenjäsen, joka joutui vanhat opintonsa täydentämään, teki sitten työn ja perheen ohella lisätutkinnon - jotta sai pätevyyden jatkaa edes entisiä tehtäviään. Ei ollut helppoa, ja kyllä siitä itse kukin hintansa maksoi. Mutta sanonpa ääneen, että jatkossa mennään useammassa terveydenhuollon kuviossa tahdilla, jossa tutkinto pitää ikäänkuin uusia ehkä 15 - 20 vuoden välein; oma veikkaus. Ikävä homma työn ohessa, maailmallahan on systeemejä, joissa esimerkiksi sairaanhoitaja voi kouluttautua työn ohessa ensihoitotehtäviin ts. tietty osa työajasta varataan tuohon pätevöitymiseen. Suomi tulee tässä suhteessa täysin jälkijunassa, työnantajat eivät juuri osaa joustaa, vaan ajalliset ja rahalliset kustannukset kuuluvat aina-jollekin-muulle. Tässä olisi paljon vielä tekemistä. Yksi organisaatio, jossa tietääkseni muuten työnantaja antaa mahdollisuuksia työajalla suorittaa joitain opintoasioita, on eräs helsinkiläinen pelastuslaitos, joka ymmärtääkseni on ennakoinut asetuksen tulemista muodossa, jossa toimintoja ei voidakaan jatkossa toteuttaa samalla tavalla. En tosiaan edusta ko. organisaatiota millään tavoin, mutta sielläkin se lähihoitaja/sh vs. ensihoitaja (amk) -jako varmasti aiheuttaa lisätöitä.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pelastajataustaista ensihoitojärjestelmää on kuitenkin hieman muuallakin kuin Helsingissä, itse asiassa suurin osa suomalaisista asuu taajamissa ja tällä hetkellä jo yli puolella vakituinen pelastusyksikkö on se lähin pelastajayksikkö.

Niin ja mitä sitten. Pelastaja ambulanssissa hoitajan sijaan on sama asia kuin se että putkimiehen tilatessa paikalle laitetaan sähkömies. Onhan se vähän sama asia mutta ei kuitenkaan sinnepäinkään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Niin ja mitä sitten. Pelastaja ambulanssissa hoitajan sijaan on sama asia kuin se että putkimiehen tilatessa paikalle laitetaan sähkömies. Onhan se vähän sama asia mutta ei kuitenkaan sinnepäinkään.

Du diid - eli ajattelet, että pelastajan koulutus ei ole riittävä ensihoidossa? Ok, ja perusteltu ajatus. No, asetushan pyrkii nimenomaan siihen, että mikään yksikkö ei lähtökohtaisesti olisi miehitetty pelkästään pelastajilla, vaan siinä on nyt se vaatimus käytännössä vähintään lähihoitajan tai ensihoitaja (AMK):n mukanaolosta. Tosin siinä on nyt se poikkeus, joka sallii käytännössä nykyisin töitä tekevien jatkamisen perustasolla ja kahden pelastajan miehittämän perustason yksikön tietyin edellytyksin. Ihan hyviäkin pelastajapohjaisia eh-järjestelmiä on, joten asetus - ainakin toistaiseksi - antaa nyt tuossa liikkumatilaa sellaistenkin olemassaololle.

Toisekseen asetuksen perusteluissa on arvioitu pelastajatutkinnon soveltuvuutta ensihoitoon (maailmaltahan löytyy tosiaan arvostettujakin järjestelmiä, joissa se kuljettajan koulutus on huomattavasti pelastajatutkintoa heikompi). Ja asetuksen perusteluissa todetaan, että pitkällä tähtäimellä sitten tuokin kahden pelastajan muodostama perusyksikkö tulee poistumaan - nykytasolla välitöntä tarvetta sille ei ole.

Joten kyllähän tuo asetus antaa suhteellisen monipuolisen pohjan rakentaa erilaisia kuvioita erilaisiin tilanteisiin. Väliinputoajaryhmäthän on edellä mainittu, mutta kahta erilaista siirtymäaikaahan tuossa on haettu - lähivuosina tulevaa ja pitkän aikavälin siirtymää. Asetushan ei kiellä vaatimasta koulutetumpia henkilöitä tehtäviin. Tosin edellä kuultiin jo yksi kommentti, jossa sitten nohevaa henkilöä sorsittiin vaatimalla ymmärtääkseni enemmän mitä asetus oikeasti lukemassani muodossa vaatisi. Asetus on kompromissi, kun yhteen tekstiin pitää saada sekä kehitystä että myös tunnustetut, pitkän linjan nimellisesti kouluttamattomat veteraanit pysymään mukana vielä jonkin aikaa - siellähän eläköityminen tekee melko nopeasti tehtävänsä.

Varmaan ainoa tyytyväinen ryhmä asetukseen ovat ensihoitajat (AMK):t, kaikki muut koulutukset ikäänkuin menettävät jotain, elleivät ole jo omanneet lupia. Toi on kyllä umpisurkeaa, että asetus tulee uusille ensihoitoon pyrkiville voimaan aikataululla, jossa on ehditty lähteä lukemaan lähi- tai sairaanhoitajaksi ja sitten se henkilökohtainen tavoite ei toteudu. Jännä, ettei melkoisesta lausunnonantajakaartista huolimatta sitten siirtymäaikaa saatu pidemmäksi. Jokaiselle tietämälleni organisaatiolle tuo vuosi 2013 tulee kuitenkin hyvin nopeasti vastaan - huhupuheiden mukaan myös Stadissa. Mut nuo tietyt siirtymäsäännökset ilmeisesti eivät olleet ihan heti selviä?

Reclaimer: Pyydän vilpittömästi anteeksi, jos omat kommentit ovat jotenkin helsinkikeskeisiä tai tuntuisivat muita vähätteleviltä, mutta välillä myös provosoidun, jos helsinkiläisiä syyllistetään. Oma taustani on: syntynyt maakunnassa, 75 % elämästä asunut maakunnissa, virallisesti kotipaikka on tainnut ollut neljässäkin Uudenmaan ulkopuolisessa maakunnassa - useamman kuukauden duunikeikkaa olen heittänyt lisäksi parissa muussa maakunnassa. Yritän aina muistaa nuo takaraivossani.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Du diid - eli ajattelet, että pelastajan koulutus ei ole riittävä ensihoidossa? Ok, ja perusteltu ajatus. No, asetushan pyrkii nimenomaan siihen, että mikään yksikkö ei lähtökohtaisesti olisi miehitetty pelkästään pelastajilla, vaan siinä on nyt se vaatimus käytännössä vähintään lähihoitajan tai ensihoitaja (AMK):n mukanaolosta.

Hyviä perusteluja pudottaa pelastajat ensihoitokelkasta kokonaan löytyy esimerkiksi täältä (sivut 4, 5 ja 6)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hyviä perusteluja pudottaa pelastajat ensihoitokelkasta kokonaan löytyy esimerkiksi täältä (sivut 4, 5 ja 6)

Kiitos SirLucas, lukaisin tekstin kokonaisuudessaan läpi ja lukuisia hyviä näkökulmia TEHY ja SEHL ovat koonneet. Joissain kohdissa mennään oman ammattikunnan edunvalvonnassa, hieman nokittelultakin tuntuen. Tuossa sitten näkyy se taso, millä Suomessa säädöksiä tehdään, eli vaikka tarvetta ehkä olisi suurempaankin, niin säädökset ovat aika yksinkertaisia, ja paljon sitä todellista vaatimustasoa ratkaistaan aivan jossain muualla. Entisessä elämässä kun laki oli yleisluonteinen, niin sitten viranomaisten tai jopa tutkimuslaitosten tekemät selvitykset ja ohjeet sovellettiin säädöstekstin tavoin, mikä johti itse asiassa omalla tontilla melkoiseen ristiriitaan - hallintokulttuuri halusi soveltaa selvityksiä (ajoittain jopa niitä melko lennokkaasti tulkiten), vaan oikea lakipa sisälti periaatteet, joilla olikin ihan kansainvälinen, kvantitatiivinen perustansa...

SirLucasin esittämät kohdat kieltämättä herättävät ajatuksia, semminkin kun esim. perustaso jossain kulmissa tarkoittaa laajempaa lääkearsenaalia kuin joistain hoitoyksiköistäkään löytyy, ja TEHY:n/SEHL:n perustelut sopivat joihinkin mielenkiintoisiin kuvioihin kuin nyrkki silmään. Toisaalla pientä ristiriitaa sitten voi myös perusteluissa havaita sen kanssa, mitä osaamista terveydenhuollon ammattihenkilöilläkään aina on lääkkeisiin liittyen. Tai tuleeko jossain sitten myös raja vastaan, mihin tehtäviin joissain ensihoidon osissa vaikkapa sairaanhoitajakaan haluaa. Noista pelastajatutkinnon vain n. 30 opintopisteen ensihoitomääristä voisi tietysti vastapainona sanoa jotain sh-, jopa eh-opintojenkin akuuttihoidon sisällöstä ja laadusta, mutta tietysti kokonaisuus on lähtökohtaisesti jälkimmäisissä laajempi. Mutta suoraan sanoen sh- ja eh-tutkinnoissakin on vielä paljon työtä tehtävänä.

Noo, asetus muuttaa kuvioita, jättää vielä joitain aukkoja, mutta sallii myös nykyisten toimivien, TEHY:n/SEHL:n kannanoton vastaisten toimintamallien olemassaolon - Turvallinen lääkehoito -suositushan toki on olemassa edelleen ja sen pitäisi vaikuttaa itse kunkin organisaation lääkehoitoon ja poistaa sitä villiä länttä, jota ilmeisesti jossain päin maata vaikuttaa.

Ikävä juttu, moni TEHY:n/SEHL:n toivomista asioista ei vielä tähän asetuksen versioon tulleet, mutta siinä mainittiin monia tärkeitä asioita, jotka tulisi huomioida jo koulutuksessa. Joka sekin on jostain syystä tässä maassa outo peruna, hiton moni tietää, että paljon pitäisi asioita muuttaa, mutta tahtotilaa ei löydy - tai ehkä tahtotilaa on joka kulmalla, mutta niin erilaista, että mitä tahansa tekisi, joutuisi seivästetyksi joka suunnalta, vaikka askel olisikin kaikille eteenpäin.

Katsotaan, montako vuotta menee, että tuo ensimmäinen ensihoitoasetus kirjoitetaan täysin uudelleen. Tarvetta olisi jo nyt, mutta mahdollisuuksia ei. Joskushan säädöksissä se saturaatiopiste on ylittynyt vuosikausia, mutta taustaristiriidat säilyvät niin pitkään, että vasta jokin aivan ulkopuolinen asia muuttaa lopulta käytäntöä. Omalla entisellä tontilla oikeuskäytännön muuttuminen viranomaistulkinnoista reaaliseen laintulkintaan pudottivat mielivaltaa pois, suoraan sanoen EU toi myös rationaalisuutta ja paljon laadukkaampaa valmistelutyötä.

Mutta ensihoitoasetukseen, itse olen vähän lukevinani asetuksesta useankin erilaisen lähtökohdan huomioimista useita erilaisia intressejä ja perusteita yhdistäväksi kompromissiksi. Tulos ei kaikkia osapuolia miellytä - jos ketään - ja kun kaikki haukkuvat yhtä paljon, jonkinmoinen tasapuolisuus on ehkä saavutettu. Mutta katsotaas, koska tulee seuraava välivaihe ja isompi muutos, 2010-luvulle voisi hyvin mahtua pykälän ottaminen eteenpäin mm. koulutusten vaatimustasossa, jahka nähdään, mitä tämä asetus on oikeasti tarkoittanut kentällä. Ja huomattava sisällöllinen laajentuminen esim. TEHY:n/SEHL:n ajattelemalla tavalla. Kun tietyt, suurehkot systemaattiset muutokset tapahtuvat, niin ihan sitä kautta jo tulee tapahtumaan paljon organisoitumista ja uuden tiedon tuottamista. Mikä ohjaa toimintaa, vaikka asetusta ei heti uusittaisikaan.

Mä varmaan kerään näillä kommenteilla taas paljon ystäviä... Mutta kiits, SöörLucas linkistä, alalla arvostusta kerännyt Grand Old Man Sederholm tullee ottamaan kantaa vielä kaikenlaisesta, ja varsin mielenkiintoisella taustalla hänen nimensä tuossa TEHY:n/SEHL:n hieman pelastajavastaisessa kannanotossa esiintyy. On mm. Pelastusopiston opettaja taustaltaan eli itsekin pelastajia kouluttanut, lvm-sk, sh - jos sitten netistäkin löytyvästä prujusta vuodelta 2002 "Sairaankuljetus ja sen mahdollisuudet" löytyy kommentti "Mikään taso ei yksin pärjää. Yhteistyöllä saavutetaan parhaat tulokset."

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tätä juuri tarkoitin että löytyy hyviä perusteluja miksi pelastaja-tutkinto ei riitä nykypäivän ensihoidossa, mutta niitä pystytään liian helposti vetoamalla vanhoihin käytäntöihin ja hyväksi havaittuihin malleihin ja tämä riittää kumoamaan hyvätkin perustelut. Tätä juuri alunperinkin ajoin takaa että on sinänsä kummallista että pelastajien ensihoidollisen ammattitaidon kyseenalaistaminen julkisesti nostattaa yleensä vain riidan (tästä todisteena myös aiempi allekirjoitukseni) ja en tarkoita nyt Pöllöä tällä vaan samanlainen reaktio on todella yleistä. Varsinkin mitä lähempänä sitä isointa kylää ollaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...