Jump to content
MAINOS

Säästömahdollisuus Hoitoalalla


zezegarpanen

Recommended Posts

Grüezi täältä sveitsistä!

Sveitsi on tunnettu isoista palkoistansa ja esimerkillisestä Taloudestansa, Niin se on ollut jo pitkään. Ajat ovat muuttumassa koko ajan joka puolella maailmaa, ja niin se päivä täälläkin koitti kun Talon Johtaja kertoi: " Nyt pitää säästää". Asia ei niin dramattinen ole kuin miltä kuulostaa. Fakta on se että sairasvakuutukset eivät enään kata kaikkia potilaiden/Asukkaiden hoitotarvikkeita. Tämä tarkoittaa automaattisesti sitä että Talo Joutuu kantamaan itse nämä kustannukset joihin kuuluu esim. Rasvat, haavanhoito tarvikkeet ( ns. Aquacellit, Diabeetikoilla neulat, laastarit Desinfiointi laput..Lista on pitkä). Kulut nousevat ja menot pysyvät samana, Mistä alamme säästämään? Olen parin päivän aikana alkanut totisesti pohtimaan missä voisi säästää, menettämättä etenkin Hoidon laatua, lyhentämättä palkkkoja tai irtisanomalla työntekijöitä..... mitkä yleensä ovat aina ensimäinen vaihtoehto.

Jos organisoisi asiat oikein, tekisi tiimin kanssa tavoitteen puolen vuoden päähän. ( Pyrimme säästämään XYXY verran, mistä saamme tämän ja tämän Prosentin bonuksen, mikäli tavoite toteutuu.)Uskon että koko Talon Hallitusta myöten saataisiin mukaan. Miksi se ei onnistuisi? Onko kenelläkään kokemuksia tällaiselta sektorilta? Asia on tietenkin arka, kun joka puolella vyötä kiristetään, tai se on jo liian kireällä.

Onko kenelläkään positiivisia / Negatiivisia kokemuksia? Ja mikä on teidän mielestä oikea paikka säästää?

Kiitokset vastauksista!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Tällä alalla on hankala tehdä tuollaisia "tähän mennessä pyritään tällaisiin säästöihin". Syynä mm se, että hoito- ja tutkimusmenetelmät ja lääkkeet uudistuvat aika tiheällä tahdilla.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tähä mikä tulee mummoloihin sveitsiin, ei kannata uskoa kaikkea mitä johto sanoo. johdolla on itsellä todella paksutilipussi (10-12t fr/kk) ylihoitajalla (n. 8t fr/kk) ja apulaisylihoitajalla (7t fr/kk). Asukkaille tulee ainakin meillä BESA pisteitä joiden mukaan vakuutusfirmat joutuu maksamaat asukkaiden menoja. ne on niiiiiin paljon enemmän kuin henkilökunnan palkat että oksat pois, esim. yksi parkinsonpotilas joka ei liiku eikä itse tee mitään joutuu pulittamaan hoitopaikasta n. 12t fr/kk (siitä maksaa AHV, sairasvakuutukset, kaupunki ja osan potilaan oma eläke). summat ovat niin naurettavan isoja jokaisella asukkaalla. tavallinen omatoiminen asukas joka kävelee ja peseytyy yms joutuu pulittaa n. 5t fr/kk omasta hoidostaa.

eli silmät auki, johto kusettaa aina työntekijöitä ja yrittää vedota heihin että jos vähän palkkoja piennettäisiin, että me johtajat saatais lisää.

I´am Wizard

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ainakin omien kokemuksien mukaan tuollaisesta säästämisestä ei seuraa mitään hyvää, ainakaan niillä metodeilla kun se on totuttu tekemään. Näkemissäni kunnallisissakin (joka tosin on vain promille suomen kaikista hoitolaitoksista, jos sitäkään) laitoksissa säästäminen tehdään jostain täysin naurettavasta, kuinka monta kertaa päivässä saa keittää kahvia asukkaille tai kuinka monta pesulappua saa kulua yhdellä wc-käynnillä. Kesällä saatiin yksi toimistotuuletin per osasto, tosiasiassahan niitä olisi voinut ostaa jokaiseen huoneeseen yhden..no, kyllähän ne maksaa kympin miinus alvit. Parasta oli se, ettei yhteen taloon tilattu L-koon hanskoja koska niissä oli marginaalinen hintaero M-kokoisiin, kansliassa oli yksi paketti kaapin päällä lääkäriä varten ;D

Samaan aikaan ostetaan naurettavan kalliita ostopalveluita pyykkäämisen ja ruuanlaiton suhteen, henkilökunnan ajankäyttöä ei priorisoida. Jossain saattaa olla ihmisiä sairaanhoitajan palkalla tiskaamassa puolen sentin lääkemukeja. Taloissa istuu turhia toimistoihmisiä, joiden ajasta työntekoon kuluu murto-osa. Samalla rahalla voisi palkata yhden hoitajan lisää tai antaa vanhusten syödä kunnolla.

Kyllähän tuon säästön voisi tehdä kunnollakin, tai ainakin samalla rahamäärällä pyörittää palvelua paremmin. Joskin nykyajan trendeihin taitaa kuulua vain se, että laatukriteerit täyttyvät hädin tuskin tai saadaan pimitettyä huono laatu ja toiminta on näennäisesti halpaa kun palkkakulut pidetään ostopalvelujen avulla pienenä tms tms. Mutta mitäpä sitä tälläinen tavan rivimies voisi ymmärtää talouspolitiikasta, instanssille joka päättää keneltä palvelut ostetaan, on varmasti tärkeää että lahjuksilla saadaan hieno kesämökki ja lapsille mönkijät.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

ja niin se päivä täälläkin koitti kun Talon Johtaja kertoi: " Nyt pitää säästää"

Ei tuo mitään uutta ole, sitä se oli jo 90-luvulla. Sairausvakuutuksen kallistuessa yhä useampi luopui yksityis/puoliyksityisvakuutuksesta ja siirtyi yleiseen vakuutustasoon. Sairaaloiden saamat korvaukset tippuivat ja kulut nousivat, yleinen taso kun ei esim. maksa proteeseja tai implantteja, ne jäävät sairaalan maksettaviksi, samaan aikaan myös hoitoajat lyhenivät.

Säästöjä etsitää sitten sieltä mistä voidaan, pestään ja käytetään materiaaleja uudestaan (esim. elastiset siteet), olen nähnyt jopa sitä, että sairaaloiden välistä postia on kuljetettu henkilökunnan toimesta, kun ovat menneet kokoukseen tai koulutukseen toiseen sairaalaan. Nämä säästöt ovat rappenoita, mutta ainakin yritetään. Tärkeintä on tietysti Controlling ja nämä säästöistä muistuttamiset.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ainakin omien kokemuksien mukaan tuollaisesta säästämisestä ei seuraa mitään hyvää, ainakaan niillä metodeilla kun se on totuttu tekemään. Näkemissäni kunnallisissakin (joka tosin on vain promille suomen kaikista hoitolaitoksista, jos sitäkään) laitoksissa säästäminen tehdään jostain täysin naurettavasta, kuinka monta kertaa päivässä saa keittää kahvia asukkaille tai kuinka monta pesulappua saa kulua yhdellä wc-käynnillä.

Tai kiellettiin käyttämästä käsidesiä, ostettiin halpishanskoja, jolloin itselläni paloi aikaa vartti päivässä siihen, että pahuksen onnettomat hanskat saisi edes käsiinsä - jos hanskoissa säästetään 1 snt/kappale, niitä käyttäisi 10 paria päivässä eli säästyy 20 snt, mutta työajassa hukkuu 5 euron arvosta rahaa, niin resursseja hukattiin siinä säästämisessä 25 kertaa enemmän kuin säästettiin. Pahin vastaantullut säästöesimerkki maksoi kenties sata - tuhatkertaisen summan mitä kulut olisivat olleet, mutta siitä nyt ei ääneen puhuta edelleenkään - tämä esimerkki ei tosin ollut sairaalamaailmasta. Eräässä ei-terveydenhuollon organisaatiossa muuten huhutaan muutaman miljoonan säästön komponentissa johtaneen 200 miljoonan arvoisen omaisuuden tuhoutumiseen. No, kuvion selvitys ei ole julkinen, komponentin osuutta en tarkkaan tiedä ja mahdollisesti säästöjä on haettu monta muutakin, eli kenties selvästi suuremmilla säästöillä sitten otettiin ehkä jonkinmoinen riski; hyöty/haitta -suhde on vaikea ulkopuolisen arvioida.

Terveydenhuollossa isot rahat oikeasti säästetään prosessiohjauksen kehittämisessä, työntekijän viihtyvyyden ja huomioimisen lisäämisessä (kovasti vuosikaudet talousalan lehdet ovat tällaisia näkökulmia nostaneet esiin tuottavuuden kasvattamisesta puhuttaessa), saamalla potilas oikean tasoiseen hoitoon riittävän ajoissa, satsaamalla ennaltaehkäisyyn, kroonistumisen estämiseen, muihin kuin laitosmaisiin hoitoihin, nopeuttamalla oikeasti tilan arviointia, tutkimuksia ja lopullista hoitomuotoa. Mulla on taas työkaveri jolla selkä sanonut poks, saikkua on tullut sen verran, että sillä olisi kustannettu magneettikuvaukset, elämäntapamuutokset ja leikkauskin ainakin kerran. Jos hän eläköityy, niin sillä hinnalla olisi tehty jokunen kymmenen varsin kattavaa hoitoprosessia... Mutta kun eläkkeet ja sairaslomat kohdentuvat eri maksajille tai momenteille kuin magneettikuvat (joka lopulta otettiin yksityisellä...), niin mikäs on yhdestä paikasta säästäessä. Ja kappas, sairaslomaa tuli kertaheitolla puolitoista kuukautta lisää, kun yksiköt ovat kiinni kesällä, eikä järjestelmällä X otettua magneettikuvaa voitu toisessa sairaalassa avata, koska siellä on järjestelmä Y. Jäi näkemättä, joten yritetään elokuussa uudestaan... Ja itse kaipaisin vaikuttavuustutkimuksia lisää - mikä kokonaishoitopoluista ja hoitomuodoista oikeasti on pääsääntöisesti tuottavin (ja mitkä poikkeustapaukset taas ehdottomasti pitää ensisijaisesti hoitaa jotenkin muuten), eli mikä polku lääkkeet/fysioterapia/elintavat/leikkaus/osasto/muu, missä aikataulussa, miten paljon alkupään tutkimuksiin panostaen, millä sairasloma-, eläköitymis- yms. kustannuksilla maksaa yhteiskunnalle kokonaisuutena vähiten. Nuohan ovat ne todelliset avainprosessit tuottavuuden kannalta.

Täällä päin olen ihmetellyt sitä, ettei potilasta voi siirtää korkean tason sairaalasta alemman tason sairaalaan, kun paikkoja ei ole, siellä taas makuutetaan ihmisiä pitkään, kun paikkoja kuntoutuslaitoksissa ei ole, ja mitenkäs sieltä päästää ihminen kotiin, kun kotihoitajia ei ole. Jossain valitettavasti on vielä asennetta, että ei me voida ottaa potilaita, kun niitähän joutuisi hoitamaan tai paikkoja pitää varata "vielä vaikeammille potilaille". Tällainen asenne on kallis, jos potilaan pääsy eteenpäin viivästyy tunnin, niin se on 4 % hoitopäiväkustannuksista, jos 20 potilaan osastolla 1 paikka on keskimäärin täysin poissa käytöstä, se on 5 % hukkakäyntiä. Jotkut kirkuisivat riemusta, jos pystyisivät tehostamaan toimintaa 4 %... Tietysti kuormitus vaihtelee luonnostaan, eikä maksimia aina kannata eikä voikaan lähteä hakemaan.

Yksi mielenkiintoinen, ettei potilas siirry toiseen sairaalaan tai vanhainkotiin, on se, ettei siellä voida antaa esim. happea, avata tippaa tai laittaa suonensisäistä antibioottia. Paikalla on kyllä lähihoitajia ja talossa ympärivuorokautisesti sairaanhoitajia, mutta ei. Joten COPD -mummu happirikastimineen jää sairaalapaikalle viikoiksi, kun vanhainkodissa happi viiksillä ajoittain 1 - 2 litraa minuutissa on täydellinen mahdottomuus. Monella potilaalla on kyllä rikastin ihan kotonansakin. Onpa tuota siirretty hoitokodista (lääkäri virka-aikaan) potilas isoon sairaalaan, kun perustutkimusta ei voida tehdä eikä lääkehoitoa aloittaa. Myöskään tippaa ei hoitajakaarti saanut laittaa. Paikalle tuleva pelastajaharjoittelija kanyloi potilaan ensi töikseen ja laittaa nesteet lorisemaan.

Julma heitti aivan loistavan kommentin, miten säästäminen Suomessa välillä valitettavasti paikoin toteutetaan. Maailmalla on taasen saatettu päästää työntekijöitä organisoimaan toimintaansa, poistamaan epäkohtia, nostamaan esiin pullonkauloja ja heiltä jopa kysytään, miten hommia voisi hoitaa toisin. Tuottavia aloitteita palkitaan ja suorituskyvyn nostamisesta on tullut yhteinen asia - rahaa saattaa sataa mukavakin osuus tuottavuuden kasvusta. Vaihtoehtoisesti voisi työntekijä ottaa vastaan myös toisenlaista työhyvinvointia, kuntoilua, vapaata tms. tuottavuuspalkkiolla. Ääneen täytyy myös sanoa, että kyllähän järjestelmiä ja kokonaisuuksia on muokattu, prosesseja hiottu, mietitty uusia keinoja, päästetty alaiset valloilleen suunnittelemana, tulospalkkioita jaettu, johtamiseen kiinnitetty huomiota ja työhyvinvointiakin nostettu ykkösasiaksi. Ihan pelkkää surkeutta ei ole tarjolla. Muutoksia on tullut eikä aina ihan huonojakaan. Yksi hyvä sääntöhän tuottavuudessakin on kiinnittää huomiota sellaiseen, mikä aiheuttaa kitinää ja nurinaa työntekijöiden keskuudessa. Siinä on paikka, jossa on todennäköisesti jotain pielessä, mikä yleensä vaikuttaa vielä tuottavuuteen suoraan ja työhyvinvoinnin kautta. Siinä yksi helppo alku.

Jaa sairauksien ennaltaehkäisy, työhyvinvointi ja terveyden ylläpitäminen? Kymmenen vuotta tässä kylässä asuttu. Kerran on tullut käytyä ompeluttamassa päivystyksessä itseään ja kerran perusterveydenhuollon omalääkäri tullut tavattua - tuli varattua aika pientrauman vuoksi, ja hoitajalta tuli karmea marmatus kun sinne olin tunkemassa (kun akuuttiaikaa ei herunut, mikäs oli kuunnellessa lääkärin haukkuja myöhemmin, miksen tullut aiemmin). No. Peruslabrat olisi ollut mahdollisuus mittauttaa ja nähdä terveydenhoitaja, mutta aikaa ei pystynyt varaamaan, kun oli lintuinfluenssa tulossa. Labrat ottamatta ja terveydenhoitajalla käymättä tänäkin päivänä. Työterveyshuolto ei ole mitannut tai kysynyt mitään tänä aikana, paitsi yhdessä organisaatiossa koko henkilökunta täytti Bergen Burn-out Index -lomakkeen. Vähän päälle kolmannes oli vaan loppuunpalamassa tai suuren riskin alla... Notta tuottavaa on, sano! :)

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Pääkaupunkiseudulta pienelle paikkakunnalle muuttaneena osaisin varmasti kertoa monia säästövinkkejä. :nauraa: Ensimmäiset kuukaudet meni ihan shokissa, että "hitto, nää tuhlaa rahojaan tällaiseenkin", mutta sittemmin huomasin, että palkatkin on aavistuksen paremmat, joten aivan sama...

Mut, jos nyt muutamia vinkkejä niin:

-Lääkärit opettelee 2 sormen näpyttelytaidon ja päästään konekirjoittajista.

-Ei anneta sorbactia ja muita kalliita haavanhoito-tuotteita ilmaiseks joka lähtöön.

-Ei osteta "käteviä" pesuvälineitä, jotka sisältää muovirasiassa tyhjiöpakattuja tuffereita ja 10ml:n pesunestepurnukoita.

*sanoo nainen joka viskoo työvuorossa ehkä 100 hanskaparia roskiin*

Anna muutokselle aikaa. Eihän mikään voi kasvaa pellossa, jota jatkuvasti kynnetään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 kuukausi myöhemmin...
MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...