Pahimmat mokat neuvolatyössä?

[Evelin]

Olen pian aloittamassa ensimmäisen työni äitiys- ja lastenneuvolassa. Kovasti mietityttää, että toivottavasti huomaan ja muistan kaiken. Entä, jos annan väärän rokotuksen lapselle tai entä, jos jää vaikkapa raskaumyrkytys tms. huomioimatta.

Olisinkin kysynyt teiltä, joilla on jo enemmän kokemusta neuvolatyöstä, että mitkä mahtavat olla yleisimpiä mokia, joita neuvolatyössä terkalle voi sattua? Osaisin sitten itse välttää ainakin niiden tekemistä. :)

[Evelin]

-OT alkaa: Mun mies vei lapsen pisut stiksille ihan vaan oman mielenrauhamme takia, tikku oli musta sokerista. Terkka varasi koneelta ajan omalle lääkärille parin päivän päähän. Ulos lähdettyään mies soitti mun systerille, että menikö tää nyt ihan oikein. Systeri (sh) käski nyt ainakin kattoa verensokerin sormenpäästä, homma ei nyt ihan mene oikein. Mies menee takaisin ja sokeri on 14 vai oliko se 16, sitten th ottaa puhelimen käteen ja konsultoi lääkäriä suoraan; käsky lähteä kipinkapin suoraan yliopistolliseen. OT päättyy-

Ohhoh, tuo nyt oli jo tosi räikeä moka! Onneksi miehesi oli valpas ja tajusi, ettei homma mennyt ihan oikein. Neuvolatyössä kun yleensä tapaa terveitä lapsia, niin voi olla että joskus terkat ei osaakaan toimia oikein sairaan lapsen kohdalla. Vaikka tietenkin tuo nyt oli ihan selkeä tapaus ja kumma juttu, että joku terkka päästäisi tuossa tilanteessa lapsen pariksi päiväksi kotiin mittaamatta edes verensokeria!

[terkkari]

Omia mokianihan en tietty muista ::) !

Useimmiten sattuu uusille th:jille mokia juurikin rokotteiden kanssa; ole siis tarkka, että laimennat tarvittavat rokotteet (Infanrix-po-hib ja MMR), äläkä anna pelkkää laimennusainetta. Ei sekään vaarallista ole, mutta epämukavaa selittää vanhemmille...Esim. Rotavirus-rokotteen kanssa saa olla myös tarkka, että antovälit ovat vähintään sen 28 vrk. Kaksi elävää rokotettakin voi antaa yht´aikaa, muttei liian lyhyellä antovälillä:).

Uutena ole myös varovainen, miten sanasi asettelet! Niin monesti vanhemmat kertovat loukkaantuneensa, kun "se sijainen" mitään meidän elämästä tietämättä, kommentoi lapsen painoa/puhetta/muuten osaamista heitä loukkaavasti. Vaikka "löydät" ongelman, kysele kautta rantain, olisiko joku muu asiasta huolissaan.

Tuosta pissan stiksauksesta: ei niitä neuvolassa yleensä lapsilta stiksailla; kuuluvat avoterveydenhuoltoon. Juurikin siitä syystä, ettei meillä ole enää oikein mahdollisuutta akuutteihin lääkärikonsultaatioihin/ajanvaraukseen. Ainakaan Helsingissä :P

Niin, ja äitiyshuollossa: konsultoi aina ollessasi epävarma, kollegoita tai äpkl:aa.

Ei kukaan ole seppä syntyessään, niin vain kokemus karttuu kun työstään ottaa opikseen. Yht´äkkiä huomaa, ettei enää tarvitsekaan asioita joka asiakkaan kohdalla miettiä, vaan osa sujuu rutiinilla. Toki joka viikko kohtaa uutta ja pähkäiltävää, myös minä yli 20 v kokemuksella!

[Evelin]

Useimmiten sattuu uusille th:jille mokia juurikin rokotteiden kanssa; ole siis tarkka, että laimennat tarvittavat rokotteet (Infanrix-po-hib ja MMR), äläkä anna pelkkää laimennusainetta. Ei sekään vaarallista ole, mutta epämukavaa selittää vanhemmille...Esim. Rotavirus-rokotteen kanssa saa olla myös tarkka, että antovälit ovat vähintään sen 28 vrk. Kaksi elävää rokotettakin voi antaa yht´aikaa, muttei liian lyhyellä antovälillä:).

Tuo Infanrix on siis sama kuin entinen Pentavac? Opiskeluaikanani ei mitään Infanrixeja ollut. Mutta mitä tarkoitat laimentamisella? Eikö se jauhe ole se Hib-komponentti ja ruiskussa oleva mössö DTaP-IPV-komponentti? Ei kai siinä erikseen mitään laimennoksia ole? Ja MMR on siis sama kuin MPR? Huoh, ja syksyllä on kai vielä tulossa vielä Pneumokokkirokotekin. On tässä monenmoista muistettavaa.

Mitenpäin muuten olette antaneet rokotteet, jos samalla käynnillä on Rota ja vaikkapa tuo Infanrix? Mietin, että toisaalta olisi järkevää antaa Rota ensin, kun vauva on rauhallinen, mutta tuleeko se sitten ulos, jos hetken päästä tulee kova itku piikistä? Toisaalta voisi antaa sen Rotan heti käynnin aluksi ja sitten toinen rokote vasta ihan loppuun. Näinkö muut ovat tehneet?

Sitten tyhmä kysymys vielä: Annatteko Priorixin aina s.c. vai pistääkö joku i.m.? Muistan nimittäin, että opiskeluaikainen ohjaajani pisti lihakseen, mutta muualla olen törmännyt enemmän ihon alle. Omasta mielestäni vaan lihakseen on helpompi pistää. Pakkauksen ohjeen mukaan voi pistää myös i.m, joten lieneekö sillä väliä?

[terkkari]

Joo; tarkoitan, että älä anna pelkkää liuosta. Infanrix-rokotteet ovat nyt tällä hektellä käytössä, toisen firman Pentavaceja/Tetravaceja.

Annan aina ensin RotaTeqin; eikä siinä (tutkimusproffan mukaan) haittaa, vaikka ulos tulisikin aineta; jo pienikin määrä nostaa va:ita.

Enpä ole koskaan pistänyt MPR/MMR/Priorix-rokotetta lihakseen, kyllähän se ohje on mieluiten ihon alle. Eikä ole myöskään koskaan kukaan kollega lihakseen pistänyt :huh:

Synflorixit todella alkavat syyskuussa 1.6. syntyneille; meillä edelleen rekrytoidaan 31.5. mennessä syntyviä tutkimukseen mukaan elokuun loppuun asti; eipä saavuteta tavoitteita kuitenkaan...

Pidä vaikka muistilappu, jossa aikataulut rokotteille, työpöydällä. Normiaikaan rokotteensa saavat ovat ihan "helppo" juttu; toista ovat sitten (meilläpäin monet) ns. sooloilijat, jotka haluavat ottaa vain tuon tai tuon ja vasta silloin ja silloin; eli oltava koko ajan laskeskelemassa, milloin minkin voi antaa. Tosin näidenkin toiveisiin saa nopeasti ja täsmällisesti vastaukset rokoteneuvonnasta ;D

[{BS}]

Niin, ja äitiyshuollossa: konsultoi aina ollessasi epävarma, kollegoita tai äpkl:aa.

Muista en nyt osaa oikein kommentoida, mutta omaa työtä koskien juuri tuo äitiyshuollon puoli olisi hyvä muistaa. Eli konsultoikaa runsaasti. Soittakaa vaikka sinne äitipolille/synnytysvastaanotolle. Todella usein tulee turhia päivystyslähetteitä. Ja sitten on taas niitä kertoja, kun olisi pitänyt jotain tehdä jo ajat sitten, mutta ei ole reagoitu mitenkään. Varmaan kaikilla keskus-/yliopistosairaaloilla on omat läheteohjeensa ja aina kannattaa soittaa, jos ei ole varma. Se soitto on huomattavasti helpompaa, kuin laittaa se potilas, joskus pitkästäkin matkaa, sinne päivystysvastaanotolle.

[Lääkärihoitaja]

Monikkolapset vastaanotolla. Samanlaisissa vaatteissa. Kaikki liikkuvat eri suuntiin. Tarvitseeko enempää selittää? Koita siis kirjata oikean lapsen tiedot, oikean lapsen kortteihin ja "tietoihin". Yritä muistaa kelle olet jo tehnyt mitäkin. Rokotukset onneksi näkee laastarista ja punaisesta naamasta ;)

Varaudu kaikkiin maailmassa oleviin eritteisiin. Aina ja kaikkialla ja koska vaan. Muistuta myös uutta lääkäriä/kandia/opiskelijaa.

Hieman toistan edellisiä mutta koskaan ei ole tyhmä jos kysyy/konsultoi/varmistaa.

Turvaa aina selustasi. Kirjaa kaikki mahdollinen ja mahdoton. Järjen rajoissa mielestäni ei koskaan voi kirjata liikaa. Moni ei esim. kirjaa puheluita!

Ja ne sanat ja tekstit: ole tarkkana! Äipät ja isukit ottavat kovasti itseensä. Joskus mietin että kun silmälääkäreille jaaa ainakin ihotautilääkäreille on/oli sellaisia fraasi-leimasimia esim. pitkäaikaisen ihosairauden hoitoon, niin voisiko neuvolaankin olla sellainen?

[dino]

Tuosta pissan stiksauksesta: ei niitä neuvolassa yleensä lapsilta stiksailla; kuuluvat avoterveydenhuoltoon. Juurikin siitä syystä, ettei meillä ole enää oikein mahdollisuutta akuutteihin lääkärikonsultaatioihin/ajanvaraukseen. Ainakaan Helsingissä :P

Siis terkkarin terveydenhoitaja ei saa soittaa oman väestövastuualueen terveyskeskuslääkärille ja kysyä mitä tehdään akuutissa tilanteessa? Ja sitten mietitään miksei homma oikein tahdo toimia...:angry:

[Kerde]

Tuosta pissan stiksauksesta: ei niitä neuvolassa yleensä lapsilta stiksailla; kuuluvat avoterveydenhuoltoon. Juurikin siitä syystä, ettei meillä ole enää oikein mahdollisuutta akuutteihin lääkärikonsultaatioihin/ajanvaraukseen. Ainakaan Helsingissä :P

Siis terkkarin terveydenhoitaja ei saa soittaa oman väestövastuualueen terveyskeskuslääkärille ja kysyä mitä tehdään akuutissa tilanteessa? Ja sitten mietitään miksei homma oikein tahdo toimia...:angry:

Mä oon tätä aina ihmetellyt. En tiedä onko sovittu niin, mutta on tosi hämmentävää, että TH: koulutuksella lähetetään arvioon LH:lle tai SH:lle. Toisaalta, kornia on myös se, että terkkari lähettää jonkun haavan näytön meille, joka ei selvästikään tarvitse lääkäriä. Ei siinä mitään, jos on samassa rakennuksessa, mutta kun ne lapset yleensä kipittää kouluistaan. Eli kai se on sitä vastuun siirtoa sinne missä on totuttu tekemään sitä työtä.

[Evelin]

Tuosta pissan stiksauksesta: ei niitä neuvolassa yleensä lapsilta stiksailla; kuuluvat avoterveydenhuoltoon. Juurikin siitä syystä, ettei meillä ole enää oikein mahdollisuutta akuutteihin lääkärikonsultaatioihin/ajanvaraukseen. Ainakaan Helsingissä :P

Siis terkkarin terveydenhoitaja ei saa soittaa oman väestövastuualueen terveyskeskuslääkärille ja kysyä mitä tehdään akuutissa tilanteessa? Ja sitten mietitään miksei homma oikein tahdo toimia...:angry:

Lasten pissoja ei tosiaan neuvoloissa yleensä katsota, mutta jos niin on syystä tai toisesta tehty ja tulos on hälyttävä, niin tottakai terkkarin kuuluu toimia. (Viittaan siis tuohon esimerkkiin, jossa terkkari olisi lähettänyt lapsen kotiin, vaikka virtsassa paljon sokeria). Neuvolassa, jossa itse aikoinaan olin työharjoittelussa, ei ollut mahdollista varata aikaa lääkärille terkkarin huoneesta, mutta ilman muuta aina voi lähettää lapsen ensiapuun/päivystykseen, josta lääkäri ohjaa sitten tarvittaessa eteenpäin.

[Jone]

Toisaalta, kornia on myös se, että terkkari lähettää jonkun haavan näytön meille, joka ei selvästikään tarvitse lääkäriä. Ei siinä mitään, jos on samassa rakennuksessa, mutta kun ne lapset yleensä kipittää kouluistaan. Eli kai se on sitä vastuun siirtoa sinne missä on totuttu tekemään sitä työtä.

Voisin väittää, että päivystyksen lh/sh on nähnyt satoja haavoja ja osaa satavarmasti sanoa jo 5 metrin päästä, tarviiko ommella vai ei. Kouluth sen sijaan törmännee isohkoihin haavoihin huomattavasti harvemmin. Ja sellaisen haavan kuvailu lääkärille puhelimitse, joka on liimattavan - suturoitavan haavan välimaastossa, on vähintäänkin haastavaa.

[Kerde]

Toisaalta, kornia on myös se, että terkkari lähettää jonkun haavan näytön meille, joka ei selvästikään tarvitse lääkäriä. Ei siinä mitään, jos on samassa rakennuksessa, mutta kun ne lapset yleensä kipittää kouluistaan. Eli kai se on sitä vastuun siirtoa sinne missä on totuttu tekemään sitä työtä.

Voisin väittää, että päivystyksen lh/sh on nähnyt satoja haavoja ja osaa satavarmasti sanoa jo 5 metrin päästä, tarviiko ommella vai ei. Kouluth sen sijaan törmännee isohkoihin haavoihin huomattavasti harvemmin. Ja sellaisen haavan kuvailu lääkärille puhelimitse, joka on liimattavan - suturoitavan haavan välimaastossa, on vähintäänkin haastavaa.

Tollaset mä ymmärrän, mut en niitä vedellä pestäviä ja lappu päälle. Kotihoito-ohjeet. Asfaltti-ihottumaksikin kutsuttaneen...

[hippis]

osittain OT:

Mun kaverilla jäi raskausajan diabetes toteamatta, ja virtsassa oli sokrut useemman kerran plussalla ja vatsa yläkäyrillä ja äidillä valtava väsymys (josta keskustellutkin ko. terkan kanssa). Lapsi oli reippahasti yli nelikiloinen ja sokerit heittelivät synnyttyään. Jälkeenpäin harmitti ettei th ollut havainnut selkeitä merkkejä, joita itse odottava äiti ei osannut yhdistää.

[Vieras: Student Midwife]

Äitipolilla työskentelevänä voisin todeta, että lähetteitä kirjoittaessa kannattaa olla lyhyt ja ytimekäs. Sana masuasukki ei kuulu virallisen lähetteen tekstiin. Lähetteestä olisi hyvä näkyä raskausviikot ja laskettu aika. Älä kopioi käyttämästäsi kirjaamisjärjestelmästä suoraan mitään tekstiä tai labravastauksia, koska ne yleensä tulevat meillä printattuun lähetteeseen koodimössönä tai yhtäpötköätekstinäjotaonvaikealukea.

Perätilasynnytysten hoidon linjaukset ovat muuttuneet parin viime vuoden aikana, joten älä ensimmäiseksi puhu synnyttäjälle sektiosta perätilasynnytyksen hoitotapana. Hoitopolku menee nykyään: tarjonnan tarkistus, ulkokäännös (jos tähän edellytyksiä), pelvimetria ja vasta näiden jälkeen synnytystavasta päättäminen. Jos odottajan lantio todetaan tilavaksi, sikiö alle 4 kiloiseksi, synnytys käynnistyy itsekseen ennen H41, niin perätilan ensisijainen synnytystapa on alatiesynnytys.

Synnytyspelosta kannattaisi puhua odottajan kanssa jo ajoissa ja tehdä varhaisessa vaiheessa lähete äitoyspoliklinikalle, jotta asialle ehkä voitaisiin tehdä jotain. Jos synnytyspelkolainen tulee ensimmäiselle polikäynnille H38 niin siinä ei ole enää muuta tehtävissä kuin varata sektioaikaa. Ja asiasta kannattaa keskustella hieman enemmän kuin vain kysyä, että pelkäätkö synnytystä. Meillä on ollut nyt viime viikkoina useampi odottaja, jonka lähetteessä erikseen lukee, että ei kärsi synnytyspelosta, mutta vastaanotolla odottaja ilmoittaa, että ei näe mitään muuta synnytystapaa mahdolliseksi kuin sektion. Jos sektiolle ei ole lääketieteellisiä perusteita, kyse on synnytyspelosta.

Sairaalan synnytysosastoon tutustuminen EI ole synnytysvalmennusta!

Jo yksikin raja-arvo sokerirasituksessa tarkoittaa, että odottajalla on raskausajan diabetes. Se, että arvo on juuri rajalla tai hieman yli ei ole sellainen asia, joka voidaan ohittaa ilman toimenpiteitä.

Vaikka kakasosraskaudet ovat etenkin loppuvaiheessa tiheässä seurannassa äitiyspoliklinikalla, älkää silti ajatelko, etteivät he tarvitse neuvolaa laisinkaan. Äpkl:n ja neuvolan roolit raskauden seurannassa ovat erilaiset ja molempia tarvitaan. Äpkl:lla ei rutiinisti oteta mitään stiksejä, verenpaineita eikä Hb:tä jollei niihin ole syytä (kohonnut verenpaine, epäily pre-eklampsiasta jne.) vaan normaalikaksosraskauden seurannassa äpkl keskittyy sikiöiden kasvun ja voinnin seurantaan ja rutiinit kuuluvat neuvolan hoidettavaksi. Ja sen lisäksi neuvolan terveydenhoitajalla on paljon muutakin asiaa, jota keskustella odottajan kanssa. Äitipolilla ei todellakaan ole aikaa keskustella parisuhteesta ja vanhemmuuteen valmistautumisesta, kelan tuista ja mitä kaikkea neuvolan ohjeistuksessa nyt toivotaankaan odottajien kanssa juteltavan.

Kyselkää ja merkitkää neuvolakorttiin (ja lähetteisiin) rehellisesti aikaisemmat keskenmenot ja etenkin keskeytykset. Keskeytyksistä olisi vielä merkittävä, onko hoidettu lääkkeellisesti vaiko kaavinnalla. Näillä on oikeasti merkitystä.

Jos neuvolassa herää epäily isosta sikiöstä, runsaasta lapsivedestä tai sf-mitta pomppii yläkäyrien yläpuolella, niin tee lähete ja varaa samantien myös normaali kahden tunnin sokerirasitus. Äpkl:n lääkäri haluaa sen tehtäväksi joka tapauksessa ja odottajan hoito viivästyy, jos joudutaan odottelemaan sokerirasituksen vastauksia sen sijaan, että se on jo olemassa läääkärikäynnillä. Ainakaan meillä (HUS) me emme myöskään tilaa sokerirasituksia meidän piikkiimme vaan vastaanoton jälkeen neuvolaan lähtee ohje hoitaa odottajalle sokerirasitus.

Komppaan kolleegaa siinä, että mieluummin 10 tyhmää kysymystä puhelimitse kuin 10 turhaa lähetettä tai lähettämättä jättämistä.

Loppuraskaudessa meille tulee paljon "turhia" lähetteitä sf-mitan pienenemisestä. Useinmiten kyse on silloin epätarkasta mittaustekniikasta. Viimeisellä kolmanneksella sf-mitta tulisi mitata sikiön selän myötäisesti, ei kohtisuoraan symfyysistä fundukseen. Viistotilat sitten kohdun korkeinta kohtaa myötäillen.

Jos odottajalla on jo raskauden alusta lähtien korkeat verenpaineet, niin kannattaa kysellä, tietääkö odottaja kärsivänsä valkotakkisyndroomasta ja ohjata odottaja mittaamaan verenpaineita kotona. Äpkl:llä uskotaan enemmän kotimittauksen tuloksia (mittarin tulisi olla kalibroitu esim. neuvolan mittarin kanssa) kuin neuvolassa mitattuja.

Ota myös avoimesti, mutta päättäväisesti, esiin alkoholin ja muiden päihteiden käyttö ja jos odottajan taustalta löytyy suurkulutusta tai väärinkäyttöä, niin kerro avoimesti odottajalle, että sikiön voinnin tarkemmaksi seuraamiseksi teet lähetteen äitiyspoliklinikalle. Älä koskaan ikinä tee odottajasta lähetettä mistään syystä hänen selkänsä takana!

[tittelituure]

Äitipolilla työskentelevänä voisin todeta, että lähetteitä kirjoittaessa kannattaa olla lyhyt ja ytimekäs. Sana masuasukki ei kuulu virallisen lähetteen tekstiin. Lähetteestä olisi hyvä näkyä raskausviikot ja laskettu aika. Älä kopioi käyttämästäsi kirjaamisjärjestelmästä suoraan mitään tekstiä tai labravastauksia, koska ne yleensä tulevat meillä printattuun lähetteeseen koodimössönä tai yhtäpötköätekstinäjotaonvaikealukea.

Kyselkää ja merkitkää neuvolakorttiin (ja lähetteisiin) rehellisesti aikaisemmat keskenmenot ja etenkin keskeytykset. Keskeytyksistä olisi vielä merkittävä, onko hoidettu lääkkeellisesti vaiko kaavinnalla. Näillä on oikeasti merkitystä.

Jos neuvolassa herää epäily isosta sikiöstä, runsaasta lapsivedestä tai sf-mitta pomppii yläkäyrien yläpuolella, niin tee lähete ja varaa samantien myös normaali kahden tunnin sokerirasitus. Äpkl:n lääkäri haluaa sen tehtäväksi joka tapauksessa ja odottajan hoito viivästyy, jos joudutaan odottelemaan sokerirasituksen vastauksia sen sijaan, että se on jo olemassa läääkärikäynnillä. Ainakaan meillä (HUS) me emme myöskään tilaa sokerirasituksia meidän piikkiimme vaan vastaanoton jälkeen neuvolaan lähtee ohje hoitaa odottajalle sokerirasitus.

Kiitos kattavasta listasta :) Itse vuosien tauon jälkeen neuvolassa ja silloinkin ennen muinoin kokemusta karttui hyvin vähän aikaa. Joten varsin vihreänä liikenteessä. Monta asiaa listassa oli itsestään selvyyksiä, mutta tässä kohtia, joista heti bongasin itsellä mokia. Ensimmäinen kohta lainauksestani erityisesti kiinnitti huomioni. Tässä heti kättelyssä ensimmäisten lähetteiden kohdalla sain apua kollegalta, joka nimenomaan neuvoi tuon kopioimisen. Pahoittelen kovasti, jotta varmaan on itseltäni moista lähetettä siis sinnepäin tullut, kun muistelen jostain bonganneeni, että huussissa työskentelet. Otan heti onkeeni ;)

Keskeytyksistä en olekaan tajunnut merkitä, enkä edes kysyä, onko ollut lääkkeellinen vai kaavinta. Tässä nyt on tosin tullut niin miljoona asiaa muutenkin eteen, että tuskin kaikki nyt vois mennäkään aivan 100% heti kättelyssä oikein. Hienoa, kun tätäkin kautta oppii uutta ja tärkeää tietoa.

Tuosta vikasta lainauskohdasta kysäisisin, että riittääkö siis h.26-28 rasitus vai pitääkö tehdä uusi?

Ja tässä kohtaa vielä kiitosta äpkl:n työntekijöille, jotka varsin ystävällisesti jaksaneet vastailla ja neuvoa sinne soitellessani.

[{BS}]

Ja jos lähettää päivystykseen raskaana olevan, niin kannattaa tulostaa se lähete mukana tuotavaksi. Aina se sähköinen lähete ei oikein toimi, saattaa tulla vasta myöhemmin lähete perille tai saattaa hävitä kokonaan bittiavaruuteen. Jos siis sähköinen lähete käytössä.

[Vieras: Student Midwife]

Tuosta vikasta lainauskohdasta kysäisisin, että riittääkö siis h.26-28 rasitus vai pitääkö tehdä uusi?

Tehdään uusi.

[gannet]

Evelin: Jos on vastaanotolla osittain imettäjä, niin kannattaa suositella käyttämään tuttipullossa säädettävää tuttiosaa. Esim. Ainun tuttipulloihin passaa Emman säädettävä tuttiosa, jossa on virtausnopeus 1 = hitain, 2 =keskinopea ja 3 = nopein. Sen säädettävän tuttiosan myötä vauvalle ei tule tuttipullosta imeminen helpommaksi kuin mitä rinnalta ja pulauttelu vähenee.

[Piikkis]

Ehkä vähän OT, mutta pari päivää sitten neuvolassa th sai mut hämilleen, kun kysyi että ootko tuntenut liikkeet hyvin (viikkoja 14+4) minä sitten siihen takeltemaan että enpä juuri, kunnes th tajusi katsoa viikot neuvolakortista :nauraa: Oli vain katsonut edellisen käynnin kohdalta, joka oli ultra, että liikkeet ++, ja sillä perusteilla kysyi.. Naurettiin tätä kyllä yhdessä.

[Nemesis]

Kyselkää ja merkitkää neuvolakorttiin (ja lähetteisiin) rehellisesti aikaisemmat keskenmenot ja etenkin keskeytykset. Keskeytyksistä olisi vielä merkittävä, onko hoidettu lääkkeellisesti vaiko kaavinnalla. Näillä on oikeasti merkitystä.

Varmaan tyhmä kysymys mutta miksi keskenmenoilla ja keskeytyksillä on niin suuri merkitys? Vaikuttaako ne jotenkin raskauden kulkuun?

[{BS}]

Kyselkää ja merkitkää neuvolakorttiin (ja lähetteisiin) rehellisesti aikaisemmat keskenmenot ja etenkin keskeytykset. Keskeytyksistä olisi vielä merkittävä, onko hoidettu lääkkeellisesti vaiko kaavinnalla. Näillä on oikeasti merkitystä.

Varmaan tyhmä kysymys mutta miksi keskenmenoilla ja keskeytyksillä on niin suuri merkitys? Vaikuttaako ne jotenkin raskauden kulkuun?

Vaikuttavat eri raskauteen liittyvien ongelmien esiintyvyyteen (niissä vaikuttavat raskauksien, ei synnytysten määrät), kohtuun tulleet arvet (kaavinta), istukan paikkaan jne. Myös silloin, jos tulee keskenmeno, niin on tiedossa aikaisemmat ja voidaan tehdä tutkimuksia.

[Vieras: Student Midwife]

Varmaan tyhmä kysymys mutta miksi keskenmenoilla ja keskeytyksillä on niin suuri merkitys? Vaikuttaako ne jotenkin raskauden kulkuun?

Kaikilla kohtuun tehdyillä toimenpiteillä on merkitystä, etenkin kaavinnoilla, jotka jättävät pysyvät jäljet kohdun seinämään. Ne mm. lisäävät riskiä istukkakomplikaatioihin (kiinnittymisvirheet) ja verenvuotoihin.

[terkkari]

Sairaalan synnytysosastoon tutustuminen EI ole synnytysvalmennusta!

Kyllä se ainakin Helsingissä on. Valmennukseen on ennen synnytystä suunniteltu neljä kertaa, joista ensimmäinen n. rvk 20, sitten toinen osio on juurikin synnytyssairaalaan tutustuminen, kolmas ja neljäs kerta koskevat parisuhdetta, vanhemmuutta, synnytystä, kivunlievitystä, poikkeavia synnytyksiä ja lapsivuodeaikaa (mm) ja viides kerta yhdessä leikkipuiston työntekijöiden/perhetyöntekijöiden kanssa kun vauvat ovat n. 2 kk ja siellä sitten jatkavat niin, että lapsi on n. 1v. Toki ymmärrän, että paikkakuntakohtaisia eroja on vaikka hurumykke!

[{BS}]

Ja nyt menee vuodatukseksi.

Olkaa neuvoloissa niin kilttejä, että opettelette mikä on normaali syke eri raskausviikoilla. Ei paljoa huvittanut tänäänkään, kun päivystyslähetteellä taas tuli "matalien sykkeiden" takia raskaana oleva. Ne "matalat" olivat aivan priima sykkeet täysiaikaiselle. Ja sitten vielä kun oli onnistuttu potilas säikyttämään valmiiksi.

[Evelin]

Ja nyt menee vuodatukseksi.

Olkaa neuvoloissa niin kilttejä, että opettelette mikä on normaali syke eri raskausviikoilla. Ei paljoa huvittanut tänäänkään, kun päivystyslähetteellä taas tuli "matalien sykkeiden" takia raskaana oleva. Ne "matalat" olivat aivan priima sykkeet täysiaikaiselle. Ja sitten vielä kun oli onnistuttu potilas säikyttämään valmiiksi.

Kiitos, täältä on tullut tosi hyviä vinkkejä, vaikka osa on tietysti minullekin jo etukäteen itsestäänselvää. Uutta tietoa tai miettimisen aiheitakin kyllä tuli.

Edelliseen viestiin viitaten, millaisilla sykkeillä sitten tulee niitä vääriä lähetteitä? Omissa läheteohjeissani lukee, että normaali syke on 120-160 kertaa minuutissa ja että jos syke on pysyvästi matalampi tai korkeampi, tulee lähete tehdä. Onko tämä siis oikea vai väärä ohje? Kuinka pysyvästi sen tarvitsee olla viitearvon ulkopuolella? Jos esim. yhden 10 minuutin kuuntelun aikana syke on 110 muutaman minuutin ajan, tuleeko lähete tehdä? Tai jos on vaikka 170 jonkin aikaa, mutta laskee välillä 160 tienoille?