Jump to content
MAINOS

Työpaikkakiusaaminen


OldOne

Recommended Posts

Bombay, allekirjoitan tekstisi. Yksityisiin en tosin puutu sen enemmin koska henkilökohtaista kokemusta ei ole (eikä näillä näkymin tule). :)

Kyykytys on perseestä. Mut onneks joskus kyykyttäjätkin saa nenilleen. Olihan se kiva saada fyssalta positiivista palautetta kesken kokouksen. Oli aika hiljaasta. ;)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 9 kuukautta myöhemmin...
MAINOS
  • Vastauksia 66
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Kannattaa tutustua "Muutoksen Neljään Huoneeseen". http://www.m4h.fi Aika harvoin on tilanteita, joissa kuvatunlaista kiusaamista ei työyhteisössä tunnistettaisi. Useimmten kyse on siitä, että sitä ei uskalleta tai haluta sanoa ääneen tai tiedostaa. Kiusaamisen esiin ottaminen työyhteisössä ajaa koko työryhmän kaaoksen ja hämmennyksen tilaan ja sitähän me pyrimme työssämme välttämään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 1 kuukausi myöhemmin...

Olen hiljattain valmistunut hoitoalalle. Eräässä Kuopiolaisessa nimeltämainitsemattomassa mielenterveyden hoitoyksikössä potilas hyökkäsi kimppuuni käyttäen kovaa väkivaltaa. Paikalla olleet muut hoitajat saivat tilanteessa jonkinlaisen pelkotilan eivätkä tulleet apuun tai hälyttäneet apua pyynnöstäni huolimatta. Pyysin väkivaltatilanteen jälkeen/johdosta jälkipuintia. Osastolta ilmoitettiin minulle tylysti, jälkipuintien olevan turhaa, ja että niitä ei sairaalassa järjestetä.

Seuraavana päivänä suureksi kummastukseksi ylihoitaja otta yhteyttä ja pyytää toimistolleen teemalla virkavelvollisuuksien rikkominen. Saan kuulla ylihoitajan toimistolla, että minun lähtiessä työvuorosta väkivaltatilanteessa "jähmettyneet" hoitajat olivat järjestäneet kokouksen jossa minua kohtaan esitetään syytöksiä. Käsittääkseni jos kokouksia jerjestetään väkivaltatilanteen jälkeen niin kaikki asianosaiset tulisi olla paikalla. Tapaamisessa ylihoitajan kanssa minua syytetään epäasiallisesta käytöksestä potilasta kohtaan. Kerron potilaan hyökänneen päälleni, sekä sen että kukaan ei tullut pyynnöistäni huolimatta apuun. Pyydän ylihoitajaa järjestämään tutkinnan hoitajista jotka jättivät minut yksin väkivaltatilanteeseen, eivätkä tulleet apuun sekä lisäksi syyttävät epäasiallisesta käyttäytymisestä. Pyytämääni tutkintaa ei järjestetä, sen sijaan

minulle ilmoitetaan, että minut laitetaan poliisitutkintaan tapauksen johdosta sekä pidätetään virasta.

Poliisitutkinnan jälkeen syyttäjä tekee minua kohtaan syyttämättäjättämispäätöksen, viitaten hätävarjeluun toiminassani erittäin väkivaltaisen potilaan ollessa kyseessä mm. perustein sihen, että minä sain vammoja ja potilas ei saanut aristuksia tai vammoja.

Ylihoitaja ei tyydy syyttäjän päätökseen vaan uhkailee minua varoituksella ja potkuilla. En alistu uhkailuun vaan otan yhteyttä lakimieheen ja pyrimme ainoaan, myöskin liiton kehottamaan ratkaisuun eli työnteon jatkamiseen.

Sairaala irtisanoo minut perusteella väkivaltainen käyttäytyminen potilasta kohtaan.

Riitautan ylihoitajan päätöksen virkamieslautakuntaan. Virkamieslautakunta peruuttaa ylihoitajan irtisanomispäätöksen perusteettomana.

Potkut jäävät voimaan virkamieslautakunnan päätöksestä huolimatta koska työsuhde määräaikainen.

Lakimies kehottaa minua haastaamaan sairaalan siviilioikeuteen työsyrjinnästä.

Asia kesken siviilioikeuden ja vahingonkorvauskanteen puolesta.

OPETUS: Älkää tehkö töitä. Älkää puolustako itseänne. Älkääkä luottako tietystä päin suomea oleviin koska heidän kanssa asioidessa vastuu siirtyy kuulijalle.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kertokaahan ihan konkreettisia esimerkkejä mitä on työpaikkakiusaaminen?? Olen lukenut asiasta kirjallisuutta, mutta jotenkin on jäänyt avoimeksi, että mitä pitää tapahtua, että asia voidaan luokitella työpaikkakiusaamiseksi??

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kertokaahan ihan konkreettisia esimerkkejä mitä on työpaikkakiusaaminen?? Olen lukenut asiasta kirjallisuutta, mutta jotenkin on jäänyt avoimeksi, että mitä pitää tapahtua, että asia voidaan luokitella työpaikkakiusaamiseksi??

Asiahan ei ole ihan täysin mustavalkoinen, mutta täyttääkseen kiusaamisen merkit on jotain kriteerejä joiden pitää täyttyä. Merkittävin näistä lienee se, että joku kokee joutuneensa kiusatuksi. Sitten tapauskohtaisesti varmaan selvitellään onko toiminta ollut kuinka jatkuvaa, minkä tasoista, kuinka tahallista, onko uhri mahdollisesti provosoinut tilannetta jotenkin jne jne.

Oma näkemykseni kiusaamisesta on, että kiusaamiseen liittyvät toimenpiteet suoritetaan tietäen, että niiden kohde kokee ne epämiellyttävinä. Mielestäni myös jonkinasteinen jatkuvuus kuuluu asiaan, sekä se, että vaikka asia on otettu puheeksi niin toiminta ei lopu. Kiusaamiseen usein miellän myös sen, että kiusaajia on useampia kuin kiusattuja, vaikka kai se tasakentällisilläkin onnistuu. Eli jos kerran kiukuspäissäsi jätät morjestamatta työkavereille kun kävelet kahvihuoneeseen niin sua ei voida vielä pistää tilille.

Yleisimpiä kiusaamiskeissejä työpaikoilla lienee kaikenlaiset haukkumiset, vähättelyt, liian pitkälle viedyt källittelyt ja muut sosiaaliset keinot. Fyysistä väkivaltaa varmaan harvemmin nähdään työyhteisöissä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Onko misään teilä työpaikoilla käytössä ns. palautevihkosia joissa potilaiden asiakastyytyväisyyttä kirjataan silloin kun potilas on tyytymätön. Kuka saa aloitteen kirjaamiseen aikaan ja miten se puretaan? onko palaute aina henkilöityä sen tekijään eli hoitohenkilökunnan yksittäiseen hoitajaan? Nyt siis kyse negativisesta ja minkälaisesta tahansa hoitoon liittyvästä tapahtumasta. Ja vielä mitä tapahtuu työyhteisössä jos asia on kaikkien luettavana, pöydällä ennen asianmukaista sovittua käsittelyä?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 vuotta myöhemmin...

Elvytän vanhan keskustelun. Olen ollut hoitaoalalla reilut 20 vuotta ja olen huomannut, että hoitoalalla kiusaajia riittää, ikävä kyllä. Mielestäni ainakin seuraavat asiat ovat kiusaamista

- jatkuva selän takana moittiminen. Liittyy työn tekemiseen, työvuoroihin, luonteeseen, persoonallisuuteen, ulkonäköön, yksityiselämään ja kaikkeen muuhunkin,mistä halutaan selän takana puhuta

- juoruillaan selän takana. Suurin osa voi olla tuulesta temmattuja juttuja.

- joku työkaveri laitetaan syntipukin asemaan ja häntä aletaan syyttämään kaikesta.

- Pimitetään tietoja, ei anneta asiaan kuuluvia raportteja. Sitten moititaan, kun toinen ei tiedä.

- Annetaan jossain asiassa eri ohjeet joka kerta. sitten naureskellaan selän takana, kun toinen tekee homman niin typerästi

- ei tervehditä eikä jutella. Toinen on kuin ilmaa.

- kyseenalaistetaan toisen työkyky ja epäillään mielenterveyttä

- kannellaan pomolle ja syytetään jostain mitä ei ole tehnyt

- yritetään savustaa tai savustetaan työyhteisöstä

Pitää olla toistuvaa, pitempi aikaista negatiivista toimintaa. Toimenpiteet voi vaihdella ja usein etenee lievästä vakavampaan. Olen kokenut pari kertaa tuon kaiken, mm. nykyisessä työpaikassa olen tämän kohteena.

Mitä tulee pitkäaikaisen sijaisen asemaan, niin ei sekään turvattu ole esim. silloin, jos esimies vaihtuu tai on tehty organisaatiouudistus. Uusi esimies voi pyrkiä aktiivisesti eroon entisen esimiehen hankkimista sijaisista tai organisaatiouudistuksessa synnytetyissä uusissa työyhteisöissä ei arvosteta lopetun yksikön pitkäaikaisia sijaisia. Minä olin 5 ja puoli vuotta sijaisena jo lopetetussa työyksikössä ja siirryin 5 muun sijaisen kanssa uuteen yksikköön. 1 sijainen lähti pois alkuvaiheessa, 1 savustettiin muualle muutaman kuukauden jälkeen, minun on annettu ymmärtää, etten ole enää toivottu sijainen (paitsi silloin, jos ketään muuta ei saada ja vain lyhytaikaisiin sijaisuuksiin) ja yksi sijainen ymmärsi poistua kun ei saanut kesälomasijaisuutta. Minun tilanne on pitkään ollut se, että muutama työkaveri moittii työpanostani selän takana, suuri osa on hiljaa ja 2 työkaveri-ystävääni sanovat muille, että olen hyvä sijainen, teen työni, olen luotettava, työteliäs, tunnollinen, ahkera. Mutta nyt ne 2 työkaveri-ystävääni neuvovat, kannustavat ja rohkaisevat minua hakemaan muualta(kin) töitä. Tiedän, että ovat aina puolellani ja ovat varmasti huomanneet puolustamiseni olevan aina vaan haasteellisempaa. Tottahan se on, että minun on parempi varmaan muualla, missä voin saada edes vähän parempaa kohtelua osakseni.

Mutta haluan vielä sanoa, että hoitoalalla on myös mukavia ja ihania työkavereita ja ihmisiä. Olen elämäni ihanimmat ihmiset tavannut hoitoalalla. Heille olen erittäin kiitollinen. Mitään heiltä en ole pyytänyt enkä vaatinut, mihinkään en ole painostanut. jotain olen antanut, koska haluan heille jotain antaa enkä vain ottaa. En siis pidä hovia, mutta olen kiitollinen siitä, että joku minutkin hyväksyy.

 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Yllä olevassa viestissä on hyvin tuotu esille erilaisia kiusaamisen muotoja.

Työpaikkahäirintään tulee aina puuttua, mikäli joku kokee tulleensa kiusatuksi. Ennen kuin kiusaaja on joko muuttanut käyttäytymistään tai tilanne muuten saatu rauhoitetuksi, voi se pahimmassa tapauksessa olla useammankin vuoden mittainen prosessi. Työnantajan taholta edetään tietyn protokollan mukaan ja kiusatusta saattaa tuntua, että mitään ei tehdä. Kiusaaja voi saada pahaa tuhoa aikaiseksi ja jättää traumat ja syyllisyyden tunteet kiusattuun ja koko työyhteisöön, jos asia etenee siihen, että kiusaaja tulee irtisanotuksi. Tätä ennen hlö on saanut niin suullisen huomautuksen ja kirjallisen varoituksen käyttäytymisestään. Yleensähän nämä kiusaajat manipuloivat taitavasti työyhteisöä. Heillä on aina "kivoja" kavereita/adjutantteja  jotka syystä tai toisesta vaihtuvat tiuhaan, koska kiusaaja kääntää kelkkansa melko usein ja joutuu konflikteihin oman käyttäytymisensä takia. Aina löytyy kuitenkin uusi tukija, joka usein on työyhteisön uusimpia jäseniä.

No pointini oli kuitenkin se, että prosessi voi kiusatusta ja koko työyhteisön mielestä kestää tuhottoman kauan vaikka siihen työantajan puolelta onkin puututtu asian vaatimalla tavalla. Kiusatuksi tulevaa on aina tuettava niillä keinoin, mitä on tarjolla esim. työsuojelun tarjoamia apuja ja työpsykologia jos sellainen on käytettävissä. Esimiehen tuki on myös tärkeää. Lisäksi työpaikkahäirinnästä on puhuttava avoimesti ja nollatoleranssi tuotava työpaikoilla selvästi ilmi häirinnän suhteen.

 

 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Huh mitä tekstii lukea, oikeesti ihan hirveää enkä voi käsittää.. Me koulutetut hoitajat joilla pitäisi olla osaamista ymmärtää erilaisia ihmisiä, lähes tuhotaan toisia kolleekoitamme työpaikalla ja kehdataan leikkiä parempia kuin kolleegat :o Oikeesti ei mene ymmärrykseen..

Itse olin töissä paikassa, missä supistiin takana, etsittiin vikoja toisista,ihmeteltiin huonoa ilmapiiriä, mutta ei tajuttu itseä katsoo peiliin. Teki toisinaan pahaa katso kun opiskelijoita tuli ja sanoinkin muutamalle vakarille, että jos ei opetettais uusille moista käytöstä, koska muuten hoitotyönurasta tulee hyvin raskas ja harmi vaan, asiakkaatkin kyllä huomaavat jos henkilökunta voi huonosti vaikka kuinka rähistäis ns taukotiloissa.

Itse olen vuosia tehnyt hoitotyötä ja en voi kieltää etteikö alan vaihdos olisi mielessä käynnyt. Ei ne raskashoitoiset asiakkaat, vaan ne raskasmieleiset kolleegat mut tässä uuvuttaa :/

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Valitettavaa että kiusaajat saavat jäädä työpaikalleen, mutta kiusattu joutuu vaihtamaan työpaikkaa. Mikään ei muutu ja kiusaajat saavat uuden työntekijän kiusattavaksi.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 4 viikkoa myöhemmin...

Itse koen jonkunasteiseksi kiusaamiseksi sen, että huolimatta kokemuksestani ja koulutuksestani, eräs työkaveri jaksaa joka ikinen työpäivä alistuvasti hymyillen korjata tekemisiäni ja sanomisiani. Hän on ollut talossa seitsemän vuotta ja hän tietää ja hän on suorittanut vanhustyön erikoistutkinnon ja plaaplaa. Hän on tehnyt esitietolomakkeen ja se on ihan välttämätön ja plaaplaa. Olen ottanut tavaksi vastata hänen kysymyksiinsä, en tiedä. Pääsen helpommalla.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 kuukautta myöhemmin...

Ampparitöissä puhutaan paljon keikoista ja niiden sisällöstä. Ja sitä duunia tekevät, että välistä se on äärirajojen yliottävääkin. Tosin toisaalta palkitsevaa kyllä, mutta joo. 

Yhdessä koettu, joo. Istumpa hiljaa kaffekuppini ääressä kun kuuntelen kertomusta keikasta jossa itse olin mukana - paitsi siinä tarinassa. Kaikkia muita siellä oli kyllä, mutta minä taisin olla tipahtanut kyytistä juuri enne tapahtumapaikkaa ja sattumalta ilmaantunut autoon kun talliin peruutettiin. No, on se kiva ku muut on tehny ja osannu. Mää olenntäällä vaan töissä. 

Vikoja korjataan - ominaisuuksien kanssa opetellaan tulemaan toimeen.

Jokainen kyynel on muistutus onnen hetkestä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Elvytän vanhan keskustelun. Olen ollut hoitaoalalla reilut 20 vuotta ja olen huomannut, että hoitoalalla kiusaajia riittää, ikävä kyllä. Mielestäni ainakin seuraavat asiat ovat kiusaamista

- jatkuva selän takana moittiminen. Liittyy työn tekemiseen, työvuoroihin, luonteeseen, persoonallisuuteen, ulkonäköön, yksityiselämään ja kaikkeen muuhunkin,mistä halutaan selän takana puhuta

- juoruillaan selän takana. Suurin osa voi olla tuulesta temmattuja juttuja.

- joku työkaveri laitetaan syntipukin asemaan ja häntä aletaan syyttämään kaikesta.

- Pimitetään tietoja, ei anneta asiaan kuuluvia raportteja. Sitten moititaan, kun toinen ei tiedä.

- Annetaan jossain asiassa eri ohjeet joka kerta. sitten naureskellaan selän takana, kun toinen tekee homman niin typerästi

- ei tervehditä eikä jutella. Toinen on kuin ilmaa.

- kyseenalaistetaan toisen työkyky ja epäillään mielenterveyttä

- kannellaan pomolle ja syytetään jostain mitä ei ole tehnyt

- yritetään savustaa tai savustetaan työyhteisöstä

Kamalinta on, kun esimies uskoo kaiken kantelun ja kun itse kerrot kiusaamisesta, ei korvaansa lotkauta. Olet aivan yksin asian kanssa. Kukaan ei halua itselleen ongelmia, joten ei halua nousta kiusaajia vastaan... 

Veripalvelu kaipaa kipeästi hengenpelastajia!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koko ala on huonoine johtamiskäytäntöineen, kiusaamisineen ja pätkätöineen niin syvältä ja poikittain et alanvaihto on kovasti mielessä päivittäin... 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Koko ala on huonoine johtamiskäytäntöineen, kiusaamisineen ja pätkätöineen niin syvältä ja poikittain et alanvaihto on kovasti mielessä päivittäin... 

Kokonaiskuva on varmasti aika hanurista, varsinkin kun tiedostaa, että paha kello kauas kantaa. Eipä niistä hyvistä työpaikoista moni ääneen puhu. On siellä kaiken sen ekskrementin joukossa kuitenkin niitä duuneja, joissa viihdytään.

Itellä on käynyt melko hyvä tuuri nykyisen työpaikan suhteen, mutta vaihto on edessä sekä itsestä että työnantajasta riippumattomista syistä. Toivotaan, että seuraava paikka on yhtä passeli ja antaa sen vaatimattoman rahallisen korvauksen lisäksi myös jotain aineetonta hyvää. Vaikka mitä sanotaan, niin eniten työpaikalla merkkaa yhteishenki. Jos sitä ei ole, ei töissä ole kivaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 7 kuukautta myöhemmin...

Miten toimia sitten, jos esimies kiusaa? Ystävällä on sellainen tilanne. Esimiehen esimies ei usko asiaa. Liittoonko yhteys?

Isona minusta tulee kasanukkuja.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...