kesälomakaudelle työssäkäynnin pakollisuus hoitovapaan aikana?

[sh jemi]

Selittäkääs joku mulle miten tämä homma oikein menee, oon ihan pihalla ja kaveri kysyy neuvoa.

Eli viime kesänä vanhempainvapaani loppui kesälomakaudella ja jatkoin siitä hoitovapaalle. Tässä välissä kuitenkin pidin vuosilomaa sen vaaditus 15 päivää (ja jätin loput säästöön tätä kesää ajatellen) + kävin töissä vaaditun 35 tuntia, jotta sain kesälomaa 28 lomapäivää. Jos en olisi töihin mennyt niin kesälomaa olisi kertynyt vain 25 päivää.

Ennen äitiyslomalle jääntiäni myös työkavereita, jotka olivat hoitovapaalla lapsen täytettyä 3 vee asti, kävivät joka kesä tekemässä tuon 35h töitä. Kuitenkin hoitovapaata saa hakea vain x2/lapsi ja heilläkin saattoi olla 3 kesää jotka olivat kotona. Miten on mahdollista katkaista hoitovapaa niin useasti ja tulla tekemään noita pakollisia työtunteja?

Kolmannekseen nyt ystäväni ja työtoverini on aloittanut hoitovapaan ja hänelle ei ole mitään sanottu että pitäisi tulla töihin kesällä viikoksi. Toiselta kollegalta, mutta eri työyksiköstä, jolla sama tilanne oli kuullut ettei nykyään enää tarvitsisi vaan saa automaattisesti sen 28 lomapäivää. Pitääkö tämä paikkansa?

[_Silja_]

Meillä hoitovapaalaiset käyvät järjestään kesälomakaudella (ja kyllä muutenkin) keikalla ansaitakseen pidemmän vuosiloman. He eivät tietääkseni "katkaise" hoitovapaata vaan tekevät vaaditut kuusi päivää tuntitöinä.

Kyllä toi yli viiden päivän ehto näyttää olevan vielä nykyisessä KVTESissäkin

"2 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 3 momentissa olevien taulukoiden A

mukaan paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa vuosiloman pituus

määräytyy taulukoiden B mukaan:

1 kun kysymyksessä on lomakorvaus tai

2 kun viranhaltija/työntekijä on työssä lomavuoden lomakautena

enintään 5 työpäivää.

[OldOne]

Ihan ensimmäinen vastakysymys kuuluu, että minkä sopimuksen piiriin kaveri kuuluu?

[sh jemi]

Ihan ensimmäinen vastakysymys kuuluu, että minkä sopimuksen piiriin kaveri kuuluu?

Ihan kv-tes on kyseessä.

Meillä hoitovapaalaiset käyvät järjestään kesälomakaudella (ja kyllä muutenkin) keikalla ansaitakseen pidemmän vuosiloman. He eivät tietääkseni "katkaise" hoitovapaata vaan tekevät vaaditut kuusi päivää tuntitöinä.

Kyllä toi yli viiden päivän ehto näyttää olevan vielä nykyisessä KVTESissäkin

"2 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 3 momentissa olevien taulukoiden A

mukaan paitsi seuraavissa tapauksissa, joissa vuosiloman pituus

määräytyy taulukoiden B mukaan:

1 kun kysymyksessä on lomakorvaus tai

2 kun viranhaltija/työntekijä on työssä lomavuoden lomakautena

enintään 5 työpäivää.

Mutta eihän hoitovapaalla ollessa kerry vuosiloma?

[_Silja_]

Mutta eihän hoitovapaalla ollessa kerry vuosiloma?

Osaisinkohan selventää asiaa vähän ;) . Tarkoitin henkilöitä, joiden äitiysloma on päättynyt edellisen lomanmääräytymiskauden aikana. Esim. jos äitiys/vanhenpäinvapaa päättyy tammikuun loppupuolella, ja henkilö jää hoitovapaalle, kertyy lomaa 11:ltä kuukaudelta. Jos henkilö käy töissä 5 päivää, ansaitsee hän lomaa 26 päivää, muussa tapauksessa 24 päivää. KVTES.stä näet kuinka monta täyttä lomanmääräytymiskuukautta tarvitaan, että pidennettyjä lomia ylipäätään saa näissä tilanteissa.

[-raksu-]

Mä en tajua tästä kuviosta kyllä mitään, vaikka vissiin tarvis ku aihe on ens kesänä ajankohtanen. Saku tessin piiriin vieläpä kuulun enkä kvtesin niinku kaikki joilta ylipäätään vois kysyä kuinka homma menee. Sakutessistä en löytäny kohtaa joka näihin asioihin viittais. Toisaalta kannattas ehkä käydä pitämässä loma niin sais edes yheltä kuukaudelta hieman isommat rahat :nauraa: Mutta tosiaan jos ei pidä niin siirtyykö ne sitte vaan seuraavaan kesään vai voiko ottaa rahana tms..??

[Julma]

3 § Kotimaan sairaankuljetusmatka

1. Sairaankuljetukseen liittyvä matka luetaan kokonaisuudes-saan työaikaan kuuluvaksi.

2. Sairaankuljetusmatkalta maksetaan ateriakorvaus. Ateriakor-vauksen saamisen edellytyksenä on, että sairaankuljetusmatka kestää vähintään 7 tuntia ja se ulottuu vähintään 15 kilometrin etäisyydelle pysyväisluonteisesta toimipaikasta tai asunnosta ja että työntekijä joutuu matkan aikana aterioimaan omalla kus-tannuksellaan muualla kuin tavanomaisessa ruokailupaikas-saan.

40

3. Ateriakorvaus on kulloinkin voimassa olevan Verohallituksen päätöksen verotuksessa verosta vapaaksi katsottavien matka-kustannusten korvausten perusteista ja määristä olevan alem-man enimmäismäärän suuruinen.

4. Lisäksi jos sairaankuljetusmatka ulottuu vähintään 150 kilo-metrin päähän sekä pysyväisluonteisesti toimipaikasta että asunnosta toisen kunnan alueelle ja matka kestää vähintään 10 tuntia, maksetaan kulloinkin voimassa olevan edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukainen osapäiväraha. Osapäi-värahan maksamisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijä vastaa myös toisen ateriansa kustannuksista itse.

5. Jos työntekijä joutuu yöpymään muualla kuin asunnossaan sairaankuljetusmatkan aikana, maksetaan työntekijälle päivära-ha edellä mainitun päätöksen enimmäismäärän mukaisesti. Päiväraha maksetaan ateriakorvauksen ja osapäivärahan ase-masta. Matkan tulee tällöin täyttää muutoin päivärahan saami-sen edellytykset.

6. Sairaankuljetusmatkalta suoritetaan majoittumiskorvausta, mikäli työntekijä on majoituspaikkakunnalla klo 21.00 ja 7.00 vä-lisenä aikana vähintään 4 tuntia tai hän on ollut matkalla tai toi-messaan muualla kuin kotipaikkakunnallaan sanottuna aikana tämän ajan ja hänen on sen vuoksi ollut pakko majoittua. Ma-joittumiskorvauksen sijasta ja samoin myöntämisperustein, voi-daan maksaa em. enimmäismäärän suuruinen yömatkaraha. Majoittumispaikasta ja maksettavista korvauksista sovitaan etu-käteen työnantajan ja työntekijän kesken. Muissa tapauksissa noudatetaan edellä mainitun Verohallituksen päätöksen enim-mäismäärien mukaista korvausta.

Alkaa sivulta 39.