Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

LucyIntheSky

Termistöä (psykoosilääkkeet)

Recommended Posts

LucyIntheSky

Hei, opiskelen vasta, ja olen vähän jumissa Psykiatrian kurssin kanssa.

Pitäisi etsiä neurolepteistä tietoa, eritellä tyypilliset, vähemmän tyypilliset ja epätyypilliset psykoosilääkkeet.

En löydä kirjoista mitään juuri näillä sanoilla, ja koska olen niin urpo tässä asiassa niin en oikein ymmärrä, että mitkä termit ovat synonyymeja.

Voisiko joku kiltti selventää minulle: onko psykoosilääke sama kuin antipsykootti? Onko perinteiset antipsykootit sama asia kuin tyypilliset psykoosilääkkeet? Ovatko toisen polven antipsykootit sama asia kuin vähemmän tyypilliset psykoosilääkkeet? Ja mitä sitten ovat epätyypilliset psykoosilääkkeet?

Näistä vielä pitäisi selittää farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa.. ja nuokin termit vähän hakusessa, etten ole ihan varma mitä etsin :(

Valitettavastä tämä on vielä toisen opiskeluyksikön verkkokurssi, jota teen eri aikaan muiden luokkalaisteni kanssa, joten apujakaan ei ole ihan helposti saatavilla :(

Olisin tosi kiitollinen jos joku viitsisin vähän auttaa!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Noista psyykelääkkeiden sukupolvista en juuri tiedä, mutta käsittääkseni mitä korkeamman sukupolven lääkkeestä on kysymys niin yleensä sitä spesifimpi se on johonkin tiettyyn vaivaan ja sillä on vähemmän sivuvaikutuksia. Voi olla metsään mennyt arvaus.

Mutta farmakokinetiikka käsittelee lääkkeen imeytymistä, puoliintumisaikaa, missä ajassa saavutetaan huippupitoisuudet plasmassa jne. Farmakodynamiikka taasen lähestyy lääkkeen vaikutuksia kropassa. Jos ei selvinnyt niin selaa vaikka pharmacasta läpi muutaman lääkkeen farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka. Ja muistaakseni muuten pharmacasta löytyy myös noiden lääkkeiden eri ryhmiin jakamista jossain alkusivuilla, eli sieltä kannattaa koittaa selventää sitäkin asiaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
LucyIntheSky

Kiitos vastauksistanne! Minulle selvisikin jo nettiä selatessa, että klassiset eli tyypilliset neuroleptit on tosiaan sama asia kuin ensimmäisen polven psykoosilääkkeet. ja toisen polven psykoosilääkket on sama kuin epätyypilliset psykoosilääkkeet.

Mutta joka paikassa tunnutaan jakavan ne vain nuohon kahteen luokkaan, eli edelleen jää epäselväksi, mitä ihmettä sitten ovat "vähemmän tyypilliset psykoosilääkkeet"...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Kuulostaisi vähän siltä että se on synonyymi tuon epätyypillisten psykoosilääkkeiden kanssa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tuisku

Hei, opiskelen vasta, ja olen vähän jumissa Psykiatrian kurssin kanssa.

Pitäisi etsiä neurolepteistä tietoa, eritellä tyypilliset, vähemmän tyypilliset ja epätyypilliset psykoosilääkkeet.

En löydä kirjoista mitään juuri näillä sanoilla, ja koska olen niin urpo tässä asiassa niin en oikein ymmärrä, että mitkä termit ovat synonyymeja.

Voisiko joku kiltti selventää minulle: onko psykoosilääke sama kuin antipsykootti? Onko perinteiset antipsykootit sama asia kuin tyypilliset psykoosilääkkeet? Ovatko toisen polven antipsykootit sama asia kuin vähemmän tyypilliset psykoosilääkkeet? Ja mitä sitten ovat epätyypilliset psykoosilääkkeet?

Näistä vielä pitäisi selittää farmakokinetiikkaa ja farmakodynamiikkaa.. ja nuokin termit vähän hakusessa, etten ole ihan varma mitä etsin :(

Valitettavastä tämä on vielä toisen opiskeluyksikön verkkokurssi, jota teen eri aikaan muiden luokkalaisteni kanssa, joten apujakaan ei ole ihan helposti saatavilla :(

Olisin tosi kiitollinen jos joku viitsisin vähän auttaa!

Neuroleptejä käytetään vähentämään psykoosipotilaiden harhaluuloja ja ahdistuneisuutta eli neuroleptit tarkoittavat samaa kuin antipsykootit.

Neuroleptit luokitellaan klassisiin ja atyyppisiin neurolepteihin, jotka eroavat toisistaan vaikutustavaltaan ja osin haittavaikutuksiltaan. Klassiset neuroleptit, joita ovat mm. haloperidoli vaikuttavat osittain eri reseptorien kautta kuin atyyppiset neuroleptit (eli "epätyypilliset" neuroleptit), joita on mm. risperidoni ja olantsapiini. Haittavaikutuksia on molempien ryhmien neurolepteilla runsaasti, mutta atyyppiset ovat hoitomyöntyvyyden kannalta parempia ja tehoavat paremmin myös hoitoresistenteillä potilailla.

Farmakodynamiikka: lääkkeen vaikutukset ja vaikutusmekanismit eli miten lääkeaineet vaikuttavat elimistöön.

Farmakokinetiikka: lääkkeen vaiheet elimistössä (siis imeytyminen, jakautuminen, metabolia ja eliminaatio) eli miten elimistö vaikuttaa lääkeaineeseen.

Siitäpä vähän vinkkiä alkuun pääsemiseksi..:)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
LucyIntheSky

Kiitos Tuisku ja Julma.

Kaikissa kirjoissa ja netissä tosiaan törmään tuohon, että ne jaetaan kahteen eri kategoriaan, tyypillisiin ja epätyypillisiin.

jostain pitäisi kuitenkin vielä keksiä se kolmas, koska kysymyksessä seisoo näin:

"Vastauksessa tulee nimetä käytetyt lääkehoidolliset lähteet ja huomioida seuraavat lääkeryhmät:

1. tyypilliset psykoosilääkkeet

2. vähemmän tyypilliset psykoosilääkkeet

3. epätyypilliset psykoosilääkkeet"

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tuisku

No eihän tossa jaottelussa ole päätä eikä häntää..:D ja jos kirjat ei moista luokittelua tunne, niin itse tyytyisin selittämään asian niinkuin kirjoissa sanotaan, aivan sama mitä se opettaja mahdollisesti tahtoo. Kun ei ne opettajatkaan aina oikeassa ole..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tatya

Tehtävä ja koulu tunnistettu. ;)

Mutta siis Huttusen Lääkkeet mielen hoidossa -kirjassa muistaakseni löytyi yhden tai kahden lauseen verran tuosta. Olisikohan siihen riittänyt joku kuvaus siitä, että psykoosilääkkeitä kehitetään jatkuvasti ja nykyään on myös lääkkeitä jotka eivät muistuta kumpaakaan aikaisempaa (perinteisiä tai epätyypillisiä tms) ryhmää.

Älä siis stressaa tuosta liikaa, en tiedä että kukaan olisi löytänyt kattavaa vastausta kysymykseen..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
LucyIntheSky

Okei, kiitos Tatya :)

Mulla onkin just toi Huttusen kirja tässä vieressä, niin täytyy kaivella sieltä tohon joku lyhyt vastaus.

Tuskin siis varmaan löyty joka kohtaan "farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja haittavaikutukset"... mut pitää yrittää laittaa sen verran mitä nyt saa irti.

Toinen kysymys vielä, jos satut tätä vielä lukemaan, masennuslääkkeiden osiossa piti olla jotain niistä kaikista lääkeryhmistä, ja kaikista muista lääkeryhmistä löysinkin hyvin, mutta mitä ovat

"Nonadrenergiset ja spesifit serotoninergiset masennuslääkkeet"

ja

"Tetrasykliset masennuslääkkeet"

Noista kahdesta ryhmästä en myöskään löytänyt mainintaa mistään kirjoista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Telaketju

Okei, kiitos Tatya :)

Mulla onkin just toi Huttusen kirja tässä vieressä, niin täytyy kaivella sieltä tohon joku lyhyt vastaus.

Tuskin siis varmaan löyty joka kohtaan "farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja haittavaikutukset"... mut pitää yrittää laittaa sen verran mitä nyt saa irti.

Toinen kysymys vielä, jos satut tätä vielä lukemaan, masennuslääkkeiden osiossa piti olla jotain niistä kaikista lääkeryhmistä, ja kaikista muista lääkeryhmistä löysinkin hyvin, mutta mitä ovat

"Nonadrenergiset ja spesifit serotoninergiset masennuslääkkeet"

ja

"Tetrasykliset masennuslääkkeet"

Noista kahdesta ryhmästä en myöskään löytänyt mainintaa mistään kirjoista.

eri reseptoreihin vaikuttavia nonad. esim mirtatsapiini. spesifit serotoninergiset SSRI(ööö muistakseni lyhennys sanoista serotonine selective rebound inhibator)eli bisykliset mm sitalopraami /Cipramil

tetrasykliset jylläs vielä 80-luvulla eli olivat poikkeuksetta väsyttäviä esim.Triptyl.

kato googlesta loput.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Larsson

Diakin verkkokurssit on kaikki ihan hanurista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Tatya

Ja siis noissa tehtävissä esim. oli monia kysymyksiä per tehtävä. Jos tietoa ei löydy muutamasta lähteestä selailemalla (tyyliin koko sanaa löydy edes mainintana muualta kun tehtävästä) niin jättää jonkun kysymyksen väliin.. Jos opettaja kokee sen tärkeäksi, niin tulee tehtävä täydennettäväksi.. Monesti noistakaan ei saa edes arvostelua. Ei tarkoitus ole kuitenkaan koluta koko kirjastoa läpi tuollasta 1 tai 2 opintopistettä varten. Ei ne tehtävien laatijat ja opettajat aina ole kaikkien asioiden asiantuntijoita (tai aina edes oikeassa ;)).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×