Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Reportteri

Alle 35-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvussa

Recommended Posts

Reportteri

Työurien pidentämisestä ja eläkkeistä keskusteltaessa on ollut paljon esillä eläkkeelle jäämisen alaikäraja, muun muassa sen nostaminen 65 vuoteen. Suurempi ongelma saattaa kuitenkin piillä nuorten työntekijöiden keskuudessa. Kun kolmekymppinen jää työkyvyttömyyseläkkeelle, hänen menetetyn työpanoksensa arvo on yli 1,5 miljoonaa euroa, kertoo uusin Työ Terveys Turvallisuus -lehti.

Pelkästään vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16–34-vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu 6,6 miljardin euron tappio, on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Guy Ahonen laskenut. Hän käyttää vertailukohtana työuria, jotka kestäisivät 65 ikävuoteen asti. Tämän päälle tulevat vielä hoitokustannukset, jotka olivat vuonna 2008 alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden kohdalla 2,5 miljardia euroa.

http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Alle_35-vuotiaiden_elakelaisten_maara_kasvussa.aspx

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras

Varmasti surullisen totta joka sana tuossa tutkimuksessa. :wub: Mistä kiikastaa? 90-luvun laman jälkeisen sukupolven mielenterveysongelmat ovat räjähtäneet käsiin, oliko tuo nyt yllätys? Taannoin laitoshoito ajettiin alas säästämisen nimissä ja avohoitoa luvattiin lisätä -no, lisättiinkö??

Lääkehoito ei saisi olla ainoa hoitomuoto psyykkisesti sairaille. Usein se kuitenkin tuntuu olevan. Epäilen suuresti saavatko kaikki tarvitsevat psykiatrin hoitoa psykiatrian poliklinikoilla vai hoidetaanko liian sairaita terveyskeskuslääkärin osaamisen turvin?

Tuetaanko kaikkien tarvitsijoiden työssä pysymistä mm. osa-aikaisen työkyvyttömyyseläkkeen muodossa? Saavatko kaikki tarvitsijat Kelan tukemaa tiivistä terapiaa? Kelan järjestämiä kuntoutusjaksoja? Riittääkö yhteiskunnalla edes varoja kaikkeen tähän?

Pommi odottaa maksajaansa varhennettujen eläkkeiden muodossa. Se vasta kalliiksi tuleekin, puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä ja syrjäytymisestä jota varhainen sairaseläköityminen aiheuttaa.

Nyt maksetaan laskua lyhytnäköisestä säästämisestä jota taannoin toiveikkaana toteutettiin.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Turussa tuttu pääsi kaupungille psykiatrin juttusille jo puoli vuotta lähetteen kirjoittamisen jälkeen. Hoitokontakti oli toki muualle koko ajan olemassa, eli ei ollut tyhjän päällä, mutta on toi silti aika pitkä aika odotella erikoislääkärin konsultaatiota. Oli rankkaa katsella sivusta, vaan kuinka rankkaa se mahtoi olla kokea.

Kohtaanto-ongelmahan markkinoilla on - eräs (nyt voi puhua jo ääneen) raiskattu ex-työtoverini sai ajoittain apua projektiluonteisesta erikoissairaanhoidon avusta, sitten oltiin taas kunnan peruspalveluiden varassa, sairasloma kääntyi kuntoutustueksi... Mikä tarkoitti, että rahaa tuli olemassaoloon, mutta sitä varsinaista kuntoutusta ja hoitoa ei saanut. Tiedän useammankin ihmisen, jotka ovat hakeneet ja saaneet KELA:n myöntämää psykoterapiatukea, mutta nelinumeroinen euromäärä siitä on sitten maksettavaksi jäänyt. Onnistuu kyllä, jos on voimia käydä palkkatyössä ja pystyy sitten säästämään tuon summan palkasta vuodessa (ts. palkka käytännössä reilusti yli kaksi tonnia kuussa).

Ja ongelmathan ovat nopeasti kokonaisvaltaisia, depressio, uupumus tms. näkyy väsymisenä, jaksamattomuutena, vaikuttaa ihmissuhteisiin, tavoitteisiin, työllistymiseenkin, ja jos jokin noista jää vähemmälle, niin se tuskin helpottaa mt-häiriötäkään. Lääkehoitoa saa ja paikkakunnasta riippuen jopa kohtalaisen hyvää kriisi-, päivystys- ja osastohoitoakin, mutta pidempikestoiset kuntoutukset ovat vaikeampia?

Joskus aiemmin olen kertonut itsemurhaa yrittäneestä, loppuunpalaneesta työtoveristani, jonka hoitoketju päättyi päivystyksessä ts. jatkohoitoa ei ohjelmoitu, oli vain näitä "yrittäneitä", ja depressioon/burn-outiin liittynyt tai alkava psykoottinen sairaus aiheutti seuraavan yrityksen jo lähipäivinä... Nyt voinee kertoa jo ääneen myös eräästä mm. raiskatusta ja syömishäiriöön ja depressioon sairastuneesta työtoverista, jonka hoito pitkän sairaslomalla olemisen jälkeen käynnistyi erikoissairaanhoidossa hyvin ammattimaisella hoidolla, katkesi samantien projektirahojen loppuessa, siirtyi kunnallisen tason seurantaan ja jäi aika irralleen. Pahimmissa kriiseissä onneksi kunta pyöritti hyvää päivystys- ja osastohoitoa, kunhan sinne lopulta pääsi. Hiljalleen uutta kohti siitä lähdettiin. Ja jälleen palaa mieleen melkoisen henkisen lihamyllyn läpikäynyt ent. työtoveri, johon kontakti hävisi, viimeisessä tapaamisessamme hän puhui itsemurhasta, en tänä päivänä tiedä hänestä mitään.

Jos taas pomppaisi isoon kuvioon, ja sanoisi ääneen, että nuo liki 10 miljardin euron vuotuiset kustannukset ja tulonmenetykset alle 35-vuotiaiden eläköitymisessä (ks. yst. Taloussanomien teksti http://www.taloussan...ja/20104869/243) ovat niin valtavia summia, ettei meillä ole varaa moiseen. Edelleen voisi sanoa ääneen, että alkoholi on tällä hetkellä työikäisten suurin tappaja maassamme. Sydänsairauksissa Suomi onnistui pudottamaan kuolleisuuden neljäsosaan - viidesosaan aiemmasta, ja nyt ollaan yhtä suurten asioiden äärellä. Meiltä taitaa vain puuttua tahtotila, jolla nuo kaksi valtavaa asiaa hoidettaisiin yhtä ansiokkaasti kuin sydäntautikuolemat aikoinaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa säästää satoja miljoonia vuodessa ja maksaa miljardeja, aihetta on hitu sivuttu ketjussa YLE: Työuupumus voi johtaa kuolemaan http://hoitajat.net/foorumi/topic/10858-yle-tyouupumus-voi-johtaa-kuolemaan/

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×