STM: Diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaiseen hoitoon on luotu toimintamalli

[Reportteri]

Sosiaali- ja terveysministeriö, opetusministeriö ja SuomenKuntaliitto ovat laatineet toimintamallin diabetesta sairastavanlapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta. Toimintamallissa kuvataanhoitokäytännöt sekä tapa järjestää hoidon tukeminen lapsen edunmukaisella tavalla. Tavoitteena on, että diabetesta sairastavalapsi voi käydä koulua oppilaana muiden oppilaiden joukossa.

Suomessa sairastuu vuosittain noin 600 alle 15-vuotiasta lastadiabetekseen. Vuonna 2008 diabetesta sairastavia esiopetuksenaloittajia ja perusopetuksen ensimmäisen vuosiluokan oppilaita oli435. Esikoulussa olevat ja alaluokkalaiset 3-4-luokkalaisiin saakkatarvitsevat monipuolisesti aikuisen tukea diabeteksen hyväänhoitoon.

Lapsen vanhemmilla on ensisijainen vastuu diabeteksenomahoidosta eli insuliinin annostelusta, verensokerimittauksista,ruoka-annosten arvioinnista, välipaloista sekä liikunnastajohtuvasta lisäruoan tarpeesta. Koska koulupäivän aikana lapsenvanhemmat eivät ole valvomassa ja toteuttamassa hoitoa, omahoidontoteuttaminen pitää suunnitella tapauskohtaisesti.

Eri ammattiryhmien yhteistyö on tärkeää oppilaan koulunkäynninmahdollistamiseksi. Lasten diabeteksen hoidon ohjaus, suunnitteluja seuranta on keskitetty erikoissairaanhoitoon.Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden seuraaminenja edistäminen, mutta kunnalla ei ole velvollisuutta järjestääsairaanhoitoa kouluterveydenhuollon osana. Koulunopetushenkilökunta voi osallistua oppilaan lääkehoidontoteuttamiseen oman suostumuksensa mukaisesti.

Toimintatavoista sopiminen ja niiden kirjaaminen selkeyttäväteri toimijoiden tehtäviä ja vastuita. Erityisten riskitilanteidentiedostaminen on osa lapsen oikeutta turvalliseen ympäristöön.Olennaista on, että lapsen sairauden vaatimat toimenpiteet tulevatvanhempien, erikoissairaanhoidon ja kouluterveydenhuollon kauttariittävässä laajuudessa koulun toimijoiden tietoon.

Toimintamallin taustalla ovat myönteiset kokemuksetonnistuneesta yhteistyöstä lapsen ja vanhempien, kouluviranomaistensekä diabetesta hoitavien yksiköiden kanssa. Toimintamallinmukaista menettelyä voidaan käyttää soveltuvin osin myös muidenpitkäaikaissairauksien, kuten epilepsia, astman ja vaikeanallergian, hoidon toteuttamisessa.

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Maire Kolimaa, STM, puh. 09 160 74138

Lääkintöneuvos Merja Saarinen, STM, puh. 09 160 74030

Hallitusneuvos Outi Luoma-aho, OPM, puh. 09 160 77466

Erityisasiantuntija Soile Paahtama, Kuntaliitto, puh. 09 7712620

Lähde

[Sistah]

Hyvin tehty! Minunkin lyhyellä kokemuksellani kahdesta koulusta olen saanut käsityksen, että diabeetikkolapsen asioita hoidetaan enimmäkseen tuurilla ja suurella sähellyksellä ja eri käsityksiä yhteen sovittaen - yleensä toki päädytään ihan järkeviin ratkaisuihin eikä vahinkoa pääse sattumaan. Mutta selkeät ohjeet ja kirjalliset sopimukset kyllä auttavat ottamaan huomioon kaiken mitä pitää.

Nyt kun vain saataisiin koulujen henkilökunta pysymään ja työpäivät sen verran rauhallisiksi, että sovitut asiat pystytään toteuttamaan. Paperityötähän tämä lisää jollekulle (hyvin mahdollisesti kouluterveydenhoitajalle), kun täytyy pitää ajan tasalla isoakin joukkoa ihmisiä ohjeineen ja vastuineen.

[{BS}]

Kävin silmäilemässä tuon toimintamallin STM:n sivuilla. Lopussa olevaan sopimuskaavakkeeseen olisi voinut vielä lisätä lauseen, jossa huoltajat antavat luvan ottaa lapsesta tarvittavat näytteet mahdollisen pistotapaturman jälkeen. Olisi helpompaa kun lappusen voisi tarvittaessa napata mukaan ja lähteä lapsen kanssa labraan ja otattaa molemmista näytteet samalla kertaa. Työterveys tietenkin huolehtii opettajille/koulunkäyntiavustajille ohjeet miten pistotapaturman jälkeen muuten toimitaan.

Mun mielestä laissa pitäisi olla muutenkin kohta, joka sallisi pistotapaturmissa verinäytteen ottamisen ilman eri suostumusta.