Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

fernak

Kela kaavakkeen täyttö??

Recommended Posts

fernak

Olen tehnyt pitkään töitä lanssi puolella ja eripuolella Suomea. Itse olen oppinut, että jos tuodaan potilasta mistä tahansa ja minne tahansa, niin merkataan KELA-kaavakkeeseen verenpaineet, pulssi ja saturaatio ainakin sekä kello aika milloin nämä on otettu. Nyt olen ollut hetken aikaa ea:ssa töissä ja huomannut, että tuodaan mitä tahansa potilasta sairaalaan, niin ei ole verenpaineita, pulssia eikä saturaatioita saati edes kello aikoja. Pikkuhiljaa on alkanut miettimään, että miksi näitä ei merkata?? Esim. viimeisin potilas tuli 400 kilometrin päästä ja epäily oli vuodosta päässä, niin ei ollu yhtään ainoata rr- mitattu ja potilaan voinnista ei KELA-kaavakkeessa yhtään mitään. Kun erehdyin tätä tiedustelemaan, niin vastaus oli, että siirtokuljetuksessa ei tarvitse mitata.... Eikä saku porukkaa enää kiinnosta mitata vai mikä nykyään on??

Toinen mikä ihmetyttää välillä niin miksi verenpaineesta mitataan vaan systolinen, mutta diastollista ei?? Onko ajatus, että diastollisella arvolla ei ole arvoa??

Kiitän jo etukäteen vastauksista....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Eikä saku porukkaa enää kiinnosta mitata vai mikä nykyään on??

Minä mittaan niitä parameretreja jotka koen edesauttavan potilaan seurantaa ja hoitoa sairaalassa, eli aivan automaattisesti en mittaile kaikilta kaikkea. Akuuteista on yleensä mitattu ainakin RR:t, saturaatiot, gemmit ja lämmöt, ei-akuuttien siirtopotilaiden sekä esim. mt-potilaiden kohdalla minun lapusta ei välttämättä löydy mittauksia lainkaan.

Eli jokainen sairaankuljettaja täyttää kaavakkeen niin kuin parhaaksi kokee, jos polin väellä on kovin ristiriitainen näkemys lapun täytöstä niin kannattaisi varmaan nostaa kissa pöydälle ja keskustella asiasta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Kirjaamisen taso vaihtelee paljon, ihan samalla tavalla kuin muutenkin alalla, ei saku ole mikään poikkeus. Osa täyttää hyvin, osa laiskemmin. Itse olen laiska kirjaaja, pitäisi parantaa paljon. Saku kaavakkeen hauskin ja "väärinkäytetyin" lyhenne on ehdottomasti "rad+". Jos muuta ei o jaksettu kirjata, niin rad+ kupongista löytyy vaikka kyseessä olis kävelevä mt-potilas tms. 8) "Väärinkäytetyllä" tarkotan että lyhenteen infromaatioarvo k.o yhteydessä on täysi nolla.

Täälläpäin on siirrytty sähköiseen kirjaamiseen ja täytyy antaa täydet pisteet uudistuksesta. SAKU-kaavakkeet tulostuu päivystyksen vuorovastaavalle jo ennenkuin lanssi saapuu paikalle, se helpottaa triagen tekemistä todella paljon ja nopeuttaa myös potilaan vastaanottamista. Ehdit valmiiksi tutustumaan potilaan taustoihin, hoitamaan byrokratian jne.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Joomaki

Pidän kyllä melko tärkeänä parametrien kirjaamista varsinkin kun kyseessä on "oikeasti kipeä" potilas. Oon huomannu, että ainakin polilta muualle mennessä (esim. syva/teho) niin hoitajat ja lääkärit lukevat sakukaavakkeen. Monesti sairaankuljetuksen kirjaamista lapuista saa enemmän selkoa, kuin polilta tulevan potilaan lääkärin tekstistä. Itse täytän kaavakkeen aikalailla samalla tavalla kun Dino. Tuo sähköinen kirjaaminen kuullostaa pelottavalta, mut kai siihenkin tottuu :o

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kuokka

Potilas tulee lähes poikkeuksetta tutkittua ja kirjattua peruselintoiminnoiltaan jos kyseessä on muu kuin sairaalasiirto. Toki jos kyseessä on sairaalasiirto vaativampaan hoitoon niin silloin myös tutkitaan ja kirjataan normaalisti.

Poikkeuksiksi voisi laskea mt-potilaat ja veripäät joiden paineita ei välttämättä mitata keskellä yötä kun ollaan sairaalan vieressä. Tämäkin on puhdasta laiskuutta kun halutaan nukkumaan mahdollisimman nopeasti.

Peruslähtökohtana on se että jos asiaa aletaan tutkia jostain syystä niin oma perse on kuivilla tutkimisten ja kirjaamisten osalta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Iipi

Meillä on käsittääkseni melko yhtäläinen linja. Tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan. Kaikki eivät tosissaankaan ole kaikkea ansainneet. Jos vähänkin jokin epäilyttää, niin heti paukahtaa koko setti. Haavat ja mielenterveysihmiset ovat useimmiten fyysiseltä kunnoltaan kohtalaisessa iskussa, mitä heitä tutkimaan. Ollaan myös nähty vajaampia lappuja ja täydempiä lappuja. Eikä politkaan aina kaikkea tutki itsekään. Potilaan hoito ja oma perse on turvattava, eli hereillä on oltava ja tarve nähtävä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
huomen

Meillä on käsittääkseni melko yhtäläinen linja. Tutkimuksia tehdään tarpeen mukaan. Kaikki eivät tosissaankaan ole kaikkea ansainneet. Jos vähänkin jokin epäilyttää, niin heti paukahtaa koko setti. Haavat ja mielenterveysihmiset ovat useimmiten fyysiseltä kunnoltaan kohtalaisessa iskussa, mitä heitä tutkimaan. Ollaan myös nähty vajaampia lappuja ja täydempiä lappuja. Eikä politkaan aina kaikkea tutki itsekään. Potilaan hoito ja oma perse on turvattava, eli hereillä on oltava ja tarve nähtävä.

Komppaan Iipiä, esim. ei mt-potilailta yleensä tarvitse mitata verenpainetta. Muuten tulee melkein kaikilta mitattua rr, myös davesiirroilla, etenkin jos esim. tk:ssa ei ole sitä mitattu. RR-taso kertoo yleensä jo jotain potilaan voinnista, esim.päätä särkee ja huimaa->rr on 200/100, varmaan päätä noilla paineilla särkeekin. Ja jos laitat haavapään menemään taksilla päivystykseen, on ihan asiallista että rr on mitattu. Tässäkin voi käyttää aina järkeä myös... Arvojen mittaaminen on tärkeää myös silloin, jos mietitään jätetäänkö potilas kotiin, silloin on hyvä turvata oma selusta ja samalla myös selviää onko potilaan arvoissa jotain poikkeavaa, että ei voikaan jättää kotiin.

Mut niin kuin ketjun aloittaja sanoikin, niin kyllä päävammoilta tulis mitata se rr edes kerran, etenkin kun matkaa on noin paljon. Ei siinä kyytimiehellä ainakaan oo aika loppunut kesken, laiskuus vaan yllättänyt. Ja voinnistakin on hyvä kirjata matkan ajalta jotain, koska sairaalassa näkee mikä on ollut pt:n vointi matkalla jos vointi sairaalassa romahtaa äkkiä. Vrt. "matkalla potilas menee uneliaaksi, puheella heräteltävissä". Mut ehkä hoitaja ei siksi kirjannut matkalta mitään voinnista, jos matkalla vointi on ollu samanlainen..mutta sekin pitäs kuitata esim. "matkan aikana vointi entinen/voinnissa ei muutoksia".

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

Toinen mikä ihmetyttää välillä niin miksi verenpaineesta mitataan vaan systolinen, mutta diastollista ei?? Onko ajatus, että diastollisella arvolla ei ole arvoa??

Stetareilla ei kuule kunnolla liikkuvassa autossa....

Diastolisella paineella on merkitystä, monenkin asian kannalta, mutta ensihoidossa systolinen arvo on useimmiten paljon kiinnostavampi.

Zollin ja Lp:n rr-mittarit on kokemukseni mukaan kohtuullisen luotettavia liikkuvassa autossa. Toistetuista mittauksista (enemmän kuin 2 kertaa)saa jo melko todenmukaisen käsityksen painetasosta. Virheitä saattaa silti tulla, ei ne ihmistä korvaa kuitenkaan. Niinhän sitä opetetaan että kohteessa mittailtais aneroidilla tarkat paineet ja kuljetuksen aikana seuranta automaatilla.

Automaateista tuli mieleen että jossain olivat mitanneet Omronilla "onnistuneesti" paineet vesilasista...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
holbs

"rad+".

Mitä toi tarkoittaa? Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn ku oon nyt harjoittelussa lääkärivastaanotos/tk-päivystykses niin siellä tulee noita kaavakkeita kateltua enemmänki ku lanssi tuo porukkaa sinne... Ja oon tosiaan nähny tota merkintää käytettävän.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

"rad+".

Mitä toi tarkoittaa?

Radialis+, eli rannepulssi tuntuu. Tarkoittaa siis että yläpaineet on vähintään sen 80. Ainoita tilanteita jossa tolla on oikeasti jotain merkitystä, on esim tajuttoman kohdalla kun tehdään ensiarviota jne. Suurimmasssa osassa muutoin sen informaatioarvo on täysi nolla ja osoittaa pelkkää kirjaajan laiskuutta ::) Jos potilas esim kävelee ja juttelee, on täysin naurettavaa kirjoittaa kaavakkeeseen RAD+. Jos niitä paineita ei tarvitse tai ei jaksa mitata, niin sitten se RR kohta kannattaa jättää tyhjäksi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
huomen

"rad+".

Mitä toi tarkoittaa?

Radialis+, eli rannepulssi tuntuu. Tarkoittaa siis että yläpaineet on vähintään sen 80. Ainoita tilanteita jossa tolla on oikeasti jotain merkitystä, on esim tajuttoman kohdalla kun tehdään ensiarviota jne. Suurimmasssa osassa muutoin sen informaatioarvo on täysi nolla ja osoittaa pelkkää kirjaajan laiskuutta ::) Jos potilas esim kävelee ja juttelee, on täysin naurettavaa kirjoittaa kaavakkeeseen RAD+. Jos niitä paineita ei tarvitse tai ei jaksa mitata, niin sitten se RR kohta kannattaa jättää tyhjäksi.

Radialiksen tunnustelulla saa myös tietoa esim. riki-potilaan tilasta tai esim. ryhäpotilaasta. Onko rannepulssi tasainen vai epätasainen, toki ton näkee myös syd.filmistä tai monitorilta, mutta ennakkotiedon se pulssin tunnustelu antaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Radialiksen tunnustelulla saa myös tietoa esim. riki-potilaan tilasta tai esim. ryhäpotilaasta. Onko rannepulssi tasainen vai epätasainen, toki ton näkee myös syd.filmistä tai monitorilta, mutta ennakkotiedon se pulssin tunnustelu antaa.

Rintakipupotilaalta radiaalisten tunnustelu mol.puolelta. Muuten siitä ei oikein ole hyötyä, verrattuna monitorointiin ja muuhun statukseen. Stetareilla saa sen sykkeen tasaisuuden selville hyvin rintakehältä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Radialiksen tunnustelulla saa myös tietoa esim. riki-potilaan tilasta tai esim. ryhäpotilaasta. Onko rannepulssi tasainen vai epätasainen, toki ton näkee myös syd.filmistä tai monitorilta, mutta ennakkotiedon se pulssin tunnustelu antaa.

Toki se antaa muutakin tietoa, mutta jos pulssi on epätasainen tms, silloin ei merkitä RAD+ verenpaineruutuun. Tai toki voidaan merkitä mutta se ei kerro pulssin tasaisuudesta yhtään mitään. RAD+ tarkoittaa tuossa yhteydessä ainoastaan sitä että pulssi on tunnusteltavissa sieltä ranteesta, ts jonkunnäköinen painetaso on olemassa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

"rad+".

Mitä toi tarkoittaa?

Radialis+, eli rannepulssi tuntuu. Tarkoittaa siis että yläpaineet on vähintään sen 80. Ainoita tilanteita jossa tolla on oikeasti jotain merkitystä, on esim tajuttoman kohdalla kun tehdään ensiarviota jne. Suurimmasssa osassa muutoin sen informaatioarvo on täysi nolla ja osoittaa pelkkää kirjaajan laiskuutta ::) Jos potilas esim kävelee ja juttelee, on täysin naurettavaa kirjoittaa kaavakkeeseen RAD+. Jos niitä paineita ei tarvitse tai ei jaksa mitata, niin sitten se RR kohta kannattaa jättää tyhjäksi.

Meillä koulussa on opetettu täyttämään siihen kela-lapun taulukon a-riville rad+/car+ (a. carotiksessa tuntuu syke)/car- ja että varsinainen rr-lukema tulisi vasta riville b. En siis ota kantaa mihinkään mikä on oikein/väärin, mutta näin kerrotaan.

EDIT: Samalla tuli mieleen merkintä Ø, joka siis tarkoittaa tässä yhteydessä normaalia. Koulussa sanottiin että sitä pitäisi käyttää ensiarviota tehdessä nimenomaan tuohon a-riville, mutta sitten taas eräs sairaankuljettaja ev-kurssilla sanoi ettei tuota merkkiä tule käyttää missään muussa kuin hengitysäänien kohdalla, koska potilaiden normaaliarvot vaihtelevat. Käytetäänkö sitä käytännössä paljon kentällä?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
viis4

GCS-pisteet taitaa olla ainoa kohta joka tulee laitettua melkein jokaisesta potilaasta. R+/Rad+ merkintä löytyy myös usein. ::) Tilanteen mukaan merkkailen lukemia niin kuin varmaan jokainen.

Tapahtumatiedot ja tila tavattaessa-kohdat eivät ole lapuissani todellakaan mitään mielikuvituksen riemuvoittoja. Samalla kaavalla täyttelen joka kaavaketta, samanlaisia ilmaisuja käytän koko ajan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Meillä koulussa on opetettu täyttämään siihen kela-lapun taulukon a-riville rad+/car+ (a. carotiksessa tuntuu syke)/car- ja että varsinainen rr-lukema tulisi vasta riville b.

Opettiko ne missä tilanteessa se sinne kannattaa kirjoittaa? laugh.png Toki se sinne krjoitetaan jos siihen on järkevä syy. Jokasesta pokasta ei tarvitse todellakaan tunnustella pulssia kaulalta tahi ranteesta. Mun pääpointti nyt oli tässä vaan se että liian moni laittaa sen rad+ sinne vaan kupongin täytteeksi vaikka useimpien potilaiden kohdalla sen informaatioarvo on täysi nolla.

Sanotaan esimerkki milloin se on järkevää siihen laittaa; tulet kohteeseen jossa on tajuton poka. Teet nopean ensiarvion ja tunnustelet ne pulssit. Silloin se on esimerkiksi olennainen tieto, ei silloin jos esim asiallinen ja orientoitunut potilas siirretään ruusun hoitoon toiseen sairaalaan ::)

GCS-pisteet taitaa olla ainoa kohta joka tulee laitettua melkein jokaisesta potilaasta.

Heh, joo tuo on toinen rivi jota "raiskataan" samalla lailla. laugh.png

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Iipi

Se on Julma nääs ensiarvio ja tarkennettu tilanarvio. Ensiarvio tehtäisiin paljain käsin, korkeintaan pulssioksimetriaa apuna käyttäen. Kirjaten ensimmäiseen statustaulukkoon. Seuraavalla rivillä tehdään sitten tarkennettu tilanarvio, käyttäen kaikkia mittareita, aina rytmin tarkastusta myöten. Joo, kyllä sitä oota viiva päällä käytetään hengitysäänissä ja hengitystaajuudessa. Harvoin tulee nykysin oltua niin hätäinen, että pitäisi ensiarvio olla pelkistettynä, vaan kyllä nohevat kolleegani saavat nopeasti arvoja hankittua.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Julma

Meillä koulussa on opetettu täyttämään siihen kela-lapun taulukon a-riville rad+/car+ (a. carotiksessa tuntuu syke)/car- ja että varsinainen rr-lukema tulisi vasta riville b.

Opettiko ne missä tilanteessa se sinne kannattaa kirjoittaa? laugh.png Toki se sinne krjoitetaan jos siihen on järkevä syy. Jokasesta pokasta ei tarvitse todellakaan tunnustella pulssia kaulalta tahi ranteesta. Mun pääpointti nyt oli tässä vaan se että liian moni laittaa sen rad+ sinne vaan kupongin täytteeksi vaikka useimpien potilaiden kohdalla sen informaatioarvo on täysi nolla.

Hengityksen, verenkierron ja tajunnan sisältämä ensiarvio tehdään kaikista potilaista samalla tavalla, oli kyseessä sitten kävelevä ja orientoitunut pt. taikka eloton. Sen nyt tiedän että käytännössä varmastikaan ei moni tunnustele pulsseja ja laske hengitystaajuksia jos pt. kävelee pihassa vastaa ja tervehtii lanssiväkeä, mutta opetuksen mukaan näin tehdään. Lisäksi se ensiarvio tulisi toistaa aina hoitovastuun siirtyessä jokaisen potilaan kohdalla.

Meillä koulussa on opetettu täyttämään siihen kela-lapun taulukon a-riville rad+/car+ (a. carotiksessa tuntuu syke)/car- ja että varsinainen rr-lukema tulisi vasta riville b.

Opettiko ne missä tilanteessa se sinne kannattaa kirjoittaa? laugh.png Toki se sinne krjoitetaan jos siihen on järkevä syy. Jokasesta pokasta ei tarvitse todellakaan tunnustella pulssia kaulalta tahi ranteesta. Mun pääpointti nyt oli tässä vaan se että liian moni laittaa sen rad+ sinne vaan kupongin täytteeksi vaikka useimpien potilaiden kohdalla sen informaatioarvo on täysi nolla.

Hengityksen, verenkierron ja tajunnan sisältämä ensiarvio tehdään kaikista potilaista samalla tavalla, oli kyseessä sitten kävelevä ja orientoitunut pt. taikka eloton. Sen nyt tiedän että käytännössä varmastikaan ei moni tunnustele pulsseja ja laske hengitystaajuksia jos pt. kävelee pihassa vastaa ja tervehtii lanssiväkeä, mutta opetuksen mukaan näin tehdään. Lisäksi se ensiarvio tulisi toistaa aina hoitovastuun siirtyessä jokaisen potilaan kohdalla.

EDIT:

Se on Julma nääs ensiarvio ja tarkennettu tilanarvio. Ensiarvio tehtäisiin paljain käsin, korkeintaan pulssioksimetriaa apuna käyttäen. Kirjaten ensimmäiseen statustaulukkoon. Seuraavalla rivillä tehdään sitten tarkennettu tilanarvio, käyttäen kaikkia mittareita, aina rytmin tarkastusta myöten.

Juu, tässä ei epäselvyyttä, samoin on kerrottu meillekin.

Kuinka muuten se kun rivejä oli siinä taulukossa 4, ja käytännössä mittauksia tulisi tehdä ja kirjata välillä varmasti huomattavasti enemmän. Miten menetellään? Ruutupaperia liitteeksi?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
bifaasinen

Meillä koulussa on opetettu täyttämään siihen kela-lapun taulukon a-riville rad+/car+ (a. carotiksessa tuntuu syke)/car- ja että varsinainen rr-lukema tulisi vasta riville b. En siis ota kantaa mihinkään mikä on oikein/väärin, mutta näin kerrotaan.

EDIT: Samalla tuli mieleen merkintä Ø, joka siis tarkoittaa tässä yhteydessä normaalia. Koulussa sanottiin että sitä pitäisi käyttää ensiarviota tehdessä nimenomaan tuohon a-riville, mutta sitten taas eräs sairaankuljettaja ev-kurssilla sanoi ettei tuota merkkiä tule käyttää missään muussa kuin hengitysäänien kohdalla, koska potilaiden normaaliarvot vaihtelevat. Käytetäänkö sitä käytännössä paljon kentällä?

Kyllä tuo oli Satakunnassa ainakin jossain välissä suosituksena, ja en ole kuullut muutoksesta, eli ensinarvio tehdään riville a ja siihen nimenomaan merkataan rad/car +/-, syke arvio ja onko syke tasainen vai epäsäännöllinen, samalla Ø merkillä laitetaan jos hengitystaajuus ja äänet ovat ok. samalla GCS merkataan ja mahdollinen kipu numeerisesti. Tämän jälkeen riville b vasta mitatut tulokset.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

Hengityksen, verenkierron ja tajunnan sisältämä ensiarvio tehdään kaikista potilaista samalla tavalla, oli kyseessä sitten kävelevä ja orientoitunut pt. taikka eloton.

No ei taatusti tehdä, ainakaan käytännössä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Janne

R+ tuli merkittyä miltei kaikkiin paperikaavakkeisiin, samalla ranteen kokeilulla saa selville vastauksen kohtiin syketaajuus, rytmi (tas/epätas.), sekä lämpötila (lämmin/kuiva, ranne). Tuolla pääsee pitkälle monen potilaan kanssa, ja esim. rintakipuisilla R+ ohjaa omaa toimintaa siihen, että ensin SpO2 mittari ja filmi, rr sitten filmin jälkeen. Tuo vanha "a.rad+ = systolinen >80mmHg" ei oikein toimi, onhan se suuntaa antava, mutta kyllä se radialis tuntuu joillakin myös esim. 50mmHg:n systolisilla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
cunnilingus

Jonku verran kyytilappuja täyttäneenä ja lukeneena olen huomannut että kyllä käytännöt on aikas vaihtelevat. Toiset laput oikeen hirvittää itseä kun esim. bertta rintakipuiselle ei olla ees tippaa saatu saati sitten mittauksia tai hoitoja! Sen verran ammattietiikkaa pitäisi olla että vaikka kuinka laiskottaisi niin perusmittaukset tulisi tehdä melkein joka pokalle. Ja kyllä se on että sitä mitä ei ole kirjattu niin sitä ei ole tehty, turha on kysyttäessä alkaa selittelemään. Itsekkin kyllä olen tuohon a.rad+ merkintään useasti "syyllistynyt" mutta kyllä se sykkeen tunnustelu kuitenkin aina automaattisesti tulee tehtyä potilasta kätellessä niin että miksei sitä sitten merkitsisi kun se kuitenkin se ensiarvio on.

Mielestäni ei voida puhua ensihoidosta jos potilasta pidetään kädestä ja ajetaan lujaa sairaalaan vs. kun voishan sitä hoitaakin eikä tarttis rystyset valkosena sairaalaan runnoo riskillä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
O'Boy

Vaikea kuvitella tilanne jossa Rad +/- tai GCS merkinnästä olisi suoranaista haittaa. Paljon helpompaa kuvitella tilanne jossa tulis sanomista täysin tyhjästä ruudukosta vaikkapa sitä mt-pokaa kuskatessa. Taksin ei tarvii tutkia potilaan terveydentilaa millään lailla, mutta mepä ei ollakkaan taksissa töissä. Siksi mun kirjaamista lapuista löytyy aina vähintään Rad, P ja GCS vaivas potilasta ihan mikä vaan. Aikaa moisten kirjaamiseen ja tutkimiseen menee joku 20-30 sekuntia....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
OldOne

R+ tuli merkittyä miltei kaikkiin paperikaavakkeisiin, samalla ranteen kokeilulla saa selville vastauksen kohtiin syketaajuus, rytmi (tas/epätas.), sekä lämpötila (lämmin/kuiva, ranne). Tuolla pääsee pitkälle monen potilaan kanssa, ja esim. rintakipuisilla R+ ohjaa omaa toimintaa siihen, että ensin SpO2 mittari ja filmi, rr sitten filmin jälkeen. Tuo vanha "a.rad+ = systolinen >80mmHg" ei oikein toimi, onhan se suuntaa antava, mutta kyllä se radialis tuntuu joillakin myös esim. 50mmHg:n systolisilla.

Mä oon varmaan ollut liian kauan kyytihommista pois, mutta mä mielummin kaivaisin sen RR-mittarin esiin, mittaisin sen paineen ja merkkaisin sen arvon siihen kuponkiin (poislukien tilanteet jossa on tarve tehdä nopea ensiarvio) jolloin sillä kirjauksella on oikeasti jotain informaatio-arvoakin. Jos esim potilas kävelee vastaan niin sen näkee jo naamasta että sillä on RAD plus, sitä ei tarvi edes ranteesta tunnustella :P

Nojoo, toki samaa on sairaalamaailmassakin. Jotkut mittaa saturaatioarvoja tai GCS pisteitä yms polilla potilaalta joka on tullut vaikka näyttämään venähtänyttä sormeaaan tms. Toki parempi kirjata liikaa kuin liian vähän, mutta valitettavan usein näkee että siihen kuponkiin on lätkästy se rad+ ja muut "pika-arvot" vaan täytteeksi, ja jätetään kuponki muuten täyttämättä. Joskus tilanteissa olis ehkä ollut syytä kaivaa se RR-mittarikin esiin.

Vaikea kuvitella tilanne jossa Rad +/- tai GCS merkinnästä olisi suoranaista haittaa.

Ei ole haittaa, ei, mutta informaatio-arvo on usein nolla.

Paljon helpompaa kuvitella tilanne jossa tulis sanomista täysin tyhjästä ruudukosta vaikkapa sitä mt-pokaa kuskatessa.
Itse en vastaanottavana tahona odota mitään numeerisia arvoja 8-5 kaavakkeista jos ei tapauksessa ole jotain erityistä tarvetta siihen. Taino, ne promillet siellä vois olla jos etyylistä on epäilys :D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Mielestäni ei voida puhua ensihoidosta jos potilasta pidetään kädestä ja ajetaan lujaa sairaalaan vs. kun voishan sitä hoitaakin eikä tarttis rystyset valkosena sairaalaan runnoo riskillä.

Eikös se ongelma nykyään ole ennemminkin päinvastainen; hierotaan sairaalan vieressä olevassa kohteessa akuutin kirurgisen potilaan kanssa aivan turhaan kun järkevintä olisi load&go meininki jopa ilman mitään mittauksia tai hoitoja..

Paljon helpompaa kuvitella tilanne jossa tulis sanomista täysin tyhjästä ruudukosta vaikkapa sitä mt-pokaa kuskatessa.

Mun mielestä se että "sairaalassa ei tulis sanomista" ei ole peruste millekään mittaus/hoitotoimille, ainoa syy hoitaa/mitata on se jo aiemmin mainittu potilaan hyötyminen jollain tasolla mittauksista/hoidoista.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×