Jump to content
MAINOS

"Hankalat omaiset", onko heitä???


Vieras: tyttöpää

Recommended Posts

Kauheeta jos minutkin olis heitetty putkaan. Siinä olis jääny 11-vuotias kipsi kädessä ihmetteleen kun pii-paa auto olis mutsin vieny. No voi erkki sentään!

Lisätty klo 22:13: Toi äsköinen oli kylläkin kirjoitettu huumorilla 8)

Kait sen huomas jo viesti-ikonista....

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 60
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Kauheeta jos minutkin olis heitetty putkaan. Siinä olis jääny 11-vuotias kipsi kädessä ihmetteleen kun pii-paa auto olis mutsin vieny. No voi erkki sentään!

Voe elämä, tuotahan tässä tarkoitettiinkin... huoh... Sinä varmaan kävitkin fyysisesti hoitajien päälle.

Muokkaus: sorry, en huomannu! 8) (putsaa silmälasejaan ja etsii kadonnutta huumorintajuaan)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

En voi olla kysymättä sulta Otso O, miksi ampparin pojat ei katetroineet potilasta paikan päällä? Tai kotisairaanhoitajakin ois varmaan ollu helpompi ja halvempi, kun potilaan rahtaaminen osastolle? Toki syitä voi olla monia, mutta kysynpähän kuitenkin.

Kaksi syytä: päivälomalla olevan potilaan hoitovastuu ja potilaan saaminen takaisin osastolle, niinkuin oli alunperinkin tarkoitus.

Siis, potilas oli osastomme kuntoutujia ja hänen oli tarkoitus tulla illaksi takaisin. Kiitos invataksin, homma viivästyi pahemman kerran. Meilläpäin kotisairaanhoitoa ei hälytetä ihan niin helposti, kun kyseessä on kuitenkin osastohoidossa oleva potilas. Ja epäilenpä vahvasti, että edes yksityisen lanssin väki ei olisi suostunut katetroimaan (saatika sitten asbestilapaset, joita tosin keikan "kiireettömyyden" takia ei ollut järkeä hälyttää), etenkään, kun kyseisen potilaan katetroiminen oli varsin erikoinen toimenpide, joka vaati k.o. potilaan anatomian tuntemusta.

God save the king - cause no-one else will!

- Black Adder

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Olen kyllä täsmälleen Oskun ja Dinon linjoilla mitä meidän täytyy sietää , ja Florencelle sanoisin että on aika epä-kollegiaalista puhua sairaankuljettajien ja muiden valmiiksi ärsyttämistä potilaista joihin ei saa luottamuksellista hoitosuhdetta. Eikös sun pitäs olla itse kollegiaalinen ja jatkaa aloitettua linjaa....

Se että moitit duunikaveriasi epä-kollegiaaliseksi, koska meinaa sanoa pokille tai omaisille, on musta myös epä-kollegiaalista. Sanois vaan useemmin!Ja sun pitäs tukea kollegiaalisesti kollegasi valitsemaa hoitolinjaa.

Toistan jo aikaisemmin esiin ottamani pointin alan "raskaudesta" ja "henkisestä stressistä" kuin myös Burn-outista. Kai sitä nyt kuka vaan palaa loppuun jos vaan kuuntelee vittuilua asiattomilta ihmisiltä; eikä sano vastaan, tee mitään, hymyilee ja ymmärtää vaan. Mä palasin loppuun noin tunnissa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lähinnä ongelmat tulivat esiin ylimielisen asenteen omaavien vartijoiden/ sairaankuljettajien tai vastaavien provosoimissa tilanteissa. Jos juoppojen tai narkkarien kohtelu oli aggressiivista ja alentavaa, ei se tehnyt ainakaan työtä helpommaksi. Kun kohdeltiin ammatillisesti, (vaikka ei niin rakastavasti) tällaisia laitapuolen kulkijoita, niin selvittiin helpommalla.

Oot kyllä ihan oikeessa!

Jokainen vittumainen potilas jonka oon polille vienyt, on ennen kohtaamista meikäläisen kanssa ollut aivan ihana ihminen, vävykandi nro 1!

En vaan voi sille mitään, pakko olla ylimielinen ja alkaa provosoimaan! Sitten kun potilas on haukkunut repinyt potkinut hakannut ja räkinyt, alan pääsemään vauhtiin. Kiihdytän siihen asti kunnes olen saanut tappouhkauksen, mä kerään niitä, ja enhän mä keräis niitä jos en niistä tykkäis! Sitten aloitan ns. ylläpito vittuilun, jota jatkan polin oville saakka. Aina välillä muistutan että polilla on sitten ihan samanlaisia mulkkuja kuin minäkin, että voit rauhassa pitää vittumaisen asenteen, ei tartte muuttua siksi mukavaksi Masaksi joka olit silloin törkkösit rojut ränniin.

Kun potilas jatkaa riehumista polilla, saan käsittämättömän onnistumisen tunteen, taas yksi mukava päihdeongelmainen on muuttunut kusipääksi. Kiitän itseäni, onneksi olin ylimielinen!

Florence, suosittelen ottamaan yhteyttä sairaankuljetusta harjoittavaan organisaatioon, ja pyytämään jos saisit tulla tutustumaan toimintaan pariksi vuoroksi. Voisi olla ihan avartava kokemus. Olen kuullut, joskus se syy saattaa olla myös potilaassa.

Hitto, mähän provosoiduin...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Siinäs näät Janne; sun syytäs. Ja sitäpaitsi hälytyskeskus on salaliittossa kaikkien polien kanssa ja antaa just SULLE kaikki joviaalit PAV:it (päihdyttävien aineiden väärinkäyttäjä).

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Se että moitit duunikaveriasi epä-kollegiaaliseksi, koska meinaa sanoa pokille tai omaisille, on musta myös epä-kollegiaalista. Sanois vaan useemmin!Ja sun pitäs tukea kollegiaalisesti kollegasi valitsemaa hoitolinjaa.

Toistan jo aikaisemmin esiin ottamani pointin alan "raskaudesta" ja "henkisestä stressistä" kuin myös Burn-outista. Kai sitä nyt kuka vaan palaa loppuun jos vaan kuuntelee vittuilua asiattomilta ihmisiltä; eikä sano vastaan, tee mitään, hymyilee ja ymmärtää vaan. Mä palasin loppuun noin tunnissa.

En valitse sellaista hoitolinjaa, joka sotii ammattietiikkaani vastaan. Minä en kärsi burnoutista, onneksi osaan olla ottamatta itseeni loukkaavia sanoja. Se on pitkän elämän- ja työkokemuksen mukanaan tuoma kyky, josta osaan olla iloinen.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lähinnä ongelmat tulivat esiin ylimielisen asenteen omaavien vartijoiden/ sairaankuljettajien tai vastaavien provosoimissa tilanteissa. Jos juoppojen tai narkkarien kohtelu oli aggressiivista ja alentavaa, ei se tehnyt ainakaan työtä helpommaksi. Kun kohdeltiin ammatillisesti, (vaikka ei niin rakastavasti) tällaisia laitapuolen kulkijoita, niin selvittiin helpommalla.

En vaan voi sille mitään, pakko olla ylimielinen ja alkaa provosoimaan! Sitten kun potilas on haukkunut repinyt potkinut hakannut ja räkinyt, alan pääsemään vauhtiin. Kiihdytän siihen asti kunnes olen saanut tappouhkauksen, mä kerään niitä, ja enhän mä keräis niitä jos en niistä tykkäis! Sitten aloitan ns. ylläpito vittuilun, jota jatkan polin oville saakka. Aina välillä muistutan että polilla on sitten ihan samanlaisia mulkkuja kuin minäkin, että voit rauhassa pitää vittumaisen asenteen, ei tartte muuttua siksi mukavaksi Masaksi joka olit silloin törkkösit rojut ränniin.

Kun potilas jatkaa riehumista polilla, saan käsittämättömän onnistumisen tunteen, taas yksi mukava päihdeongelmainen on muuttunut kusipääksi. Kiitän itseäni, onneksi olin ylimielinen!

Florence, suosittelen ottamaan yhteyttä sairaankuljetusta harjoittavaan organisaatioon, ja pyytämään jos saisit tulla tutustumaan toimintaan pariksi vuoroksi. Voisi olla ihan avartava kokemus. Olen kuullut, joskus se syy saattaa olla myös potilaassa.

Hitto, mähän provosoiduin...

Niin, näköjään piikki osui juuri sinuun. En halua yleistää mitään ammattiryhmää, koska olen nähnyt sairaankuljettajia ja vartijoita laidasta laitaan, useassa työpaikassa. Ihailen ammattinsa osaavia, nöyriä sairaankuljettajia, jotka omalla järkevällä käytöksellään ovat saaneet riehuvan narkkarin suht rauhalliseksi, niin ettei "juokse tai kuole" refleksi ole pamahtanut pintaan narkkarin hämärässä ajatusmaailmassa. Mutta en pidä juuri minään nuoria pojankloppisairaankuljettajia, jota ärsyttävät aggerssiivisen potilaan äärimmilleen ja oma henkeni on sen takia uhattuna. On tietenkin olemassa poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia, mutta puhun nyt ihan yleisellä tasolla.

Tuttavapiiriini kuuluu sairaankuljettajia ja tiedän kyllä missä mennään. Asiakas ei todellakaan ole aina oikeassa tällä alalla, mutta vanha sanonta pitää tässäkin paikkaansa. "kypsyys alkaa silloin, kun vain tyydymme olemaan oikeassa, ilman pakottavaa tarvetta todistaa toisen olevan väärässä."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hyvät ihmiset. Älkää nyt sentään tappelemaan ruvetko.

Mitä olen itse nähnyt, hyviäkin vartijoita löytyy, samoin sairaankuljettajia, sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia. Ja yhtälailla jokaisesta ammattikunnasta löytyy mätiä omenia.

Tunnen useita vartijoita ja toiset heistä osaavat käsitellä päihteidenkäyttäjiä, toiset eivät. Sama koskee sairaankuljettajia. Narkit havaitsevat kyllä, miten sairaankuljettaja heihin suhtautuu - itse tutustumiskäynnillä lanssissa törmäsin yhteen erittäin leipääntyneeseen sakuun, jonka käytös sai potilaana olleen narkkarin selvästi pelkäämään. Pelko tekee ihmisistä arvaamattomia, etenkin päihteiden alaisena.

En mene sanomaan, että välttämättä kaikki hoitajat olisivat sen parempia. Ihmisiähän hekin ovat ja ihmisillä on tapana tehdä ja sanoa typeryyksiä. Kukin meistä tekee virheitä, mutta ikävän harvat tuntuvat oppivan virheistään. Siksi minä ainakin pyrin yleensä akuuttitilanteiden (niin terveydellisten kuin muidenkin) jälkeen käymään työkavereitteni kanssa läpi edeltäneen tilanteen ja kaikkien toiminnan siinä. Parhaiten siinä mielestäni oppii.

Mutta se siitä. Mielestäni on kylläkin turha mennä henkilökohtaisuuksiin ja flamettaa täällä. Sellainen ei saa aikaan mitään muuta kuin vain pahaa mieltä.

God save the king - cause no-one else will!

- Black Adder

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta en pidä juuri minään nuoria pojankloppisairaankuljettajia, jota ärsyttävät aggerssiivisen potilaan äärimmilleen ja oma henkeni on sen takia uhattuna.

Edelleen kysyn, mistä päättelet että potilaan agressiivisuus johtuu hoitohenkilökunnasta, ja että se on tahallaan aiheutettua?

Jos potilaan ärsyttäminen on tarkoituksellista, pidän "pojankloppisairaankuljettajan" uravalintaa epäonnistuneena. Mutta jo "pojankloppisairaankuljettajan" tökerö kysymysten asettelu voi riittää tilanteen luisumiseen käsistä.

Joten seuraavalla kerralla kun sulle tuodaan agressiivinen potilas, voisit kysyä miksi potilas on hiilenä. Jos vika tuntuu olevan hoitohenkilökunnassa, anna palautetta, enemmistö "pksk:sta" osaa varmasti ottaa siitä oppia. Itse olen erittäin tyytyväinen rakentavasta palautteesta, ja toivon aina saavani sitä virheistäni. Toki palauteen antaminenkin on taitolaji.

Olet varmaan itsekkin ollut joskus "pikkutytöntylleröhoitaja" joka vasta oppii alan niksejä, joten tiedät että kaikkea ei voi oppia koulunpenkillä.

Halataan ku tavataan 8)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta en pidä juuri minään nuoria pojankloppisairaankuljettajia, jota ärsyttävät aggerssiivisen potilaan äärimmilleen ja oma henkeni on sen takia uhattuna.

Edelleen kysyn, mistä päättelet että potilaan agressiivisuus johtuu hoitohenkilökunnasta, ja että se on tahallaan aiheutettua?

Tämä tieto ei perustunut omaan päättelyyni, vaan tietoon jonka nämä pojanklopit ovat itse tuoneet julki. He ovat katsoneet oikeudekseen kohdella asiakastaan tällätavoin ja jopa vaikuttaneet hieman tyytyväiseltä itseensä.

Onneksi näitä tapaa harvoin. Pääasiassa olen saanut työskennellä fiksujen sairaankuljettajien kanssa. Eikä tämä ole välttämättä ikäkysymys, (vanha mieskin voi käyttäytyä kuin pojankloppi, naisista puhumattakaan) ei kaikki nuoret sairaankuljettajat edusta tätä linjaa.

En ole enää päivystyksessä töissä, joten en juuri tapaa aggressiivisia potilaita, enkä sairaankuljettajia. Joskus kylläkin aggressiivisia omaisia tai hoitajia.

Olen ollut noviisi ja omat virheeni tehnyt. Tiedän hyvin, että vasta käytäntö kouluttaa ihmisestä ammattilaisen. Olet fiksu kun otat vastaan rakentavaa palautetta, sitä eivät kaikki kestä, antaapa sen kuinka "silkkihansikkain" tahansa.

Halaiillaan vaan kun tavataan. No hard feelings. :-*

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Joo, on se vaan kumma että toi sairaalansisäinen versus sairaalanulkopuolinen- juttu aina vaan jaksaa innostaa ihmisiä.

Ihan vaan sen verran siitä ammattietiikasta, että jos kysymys on idioottien vittuilusta - omaisten tai pokien - niin kyllä se on ihan ihmisen oma arvomaailma, normit ja etiikka joka ohjailee, ei niinkään "ammatti", ainakaan toivottavasti. Ja kyllä mua nöyryyden ihailu ihmetyttää; vähän luostari-sisar meininkiä....

Sairaalan ulkoinen työ on itsenäistä ja päätöksen tekoa vaativaa, ja siinä ympäristössä nöyryys ei todellakaan ole prio1 olennainen asia.

Yhdysvalloissa tehtiin eräänlainen tutkimus 80-luvulla Paramedic´ien efektiivisyydestä ja vertailtiin sitä mm. esimiesten käsitykseen henkilöistä. Kaikki "parhaasta päästä" olivat säännönmukaisesti "hankalia tyyppejä". Mutta Jenkit valitsi mieluummin tulokset kun nöyryyden.........

terv. ei-enää-nuori pojankloppisairaanhoitaja

P.S. munkin "tuttavapiiriin" kuuluu mm. kokkeja , mutta ei se tee musta ruoanlaittajaa; tuskin sairaankuljettajan tunteminen kenestäkään tekee asiantuntijaa ampparihommissa, vai ajatteks te aina vaan keikkaa kun tapailette?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ja kyllä mua nöyryyden ihailu ihmetyttää; vähän luostari-sisar meininkiä....

Mutta Jenkit valitsi mieluummin tulokset kun nöyryyden.........

... tuskin sairaankuljettajan tunteminen kenestäkään tekee asiantuntijaa ampparihommissa, vai ajatteks te aina vaan keikkaa kun tapailette?

Nöyryys on mielestäni aina ihailtavaa, nöyristely sensijaan ei. Taitaisi olla käsitteenmäärittelyn paikka. Mutta en jaksa jauhaa tätä enempää. On eksytty jo alkuperäisestä aiheesta kauas ja tämä tuskin jaksaa kiinnostaa enempää. Se, mitä tiedän ampparihommista, on aika paljon. Mutta eipä minun tarvinne sitä tässä todistella. Jos et usko, ole kaikessa rauhassa uskomatta. 8)
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Vikatikki

Osku, jos ajattelet noin miksi työskentelet kyseisellä alalla. Minä saisin ainakin kenkää persuksilleni, ja joutuisin ikuiselle mustalle-listalle, eli töitä ei tulisi alaltani. Se pitää vaan kestää, mitä jotkut, joilla on korvien välin käyttö vapaus, sanovat. Sehän on vaan vittuilua, sanoja jota henkilö sanoo, huutaa suu vaahdossa. Siihenhän vaikuttaa myös erittäin paljon oma käytöksesi. Jos se on negatiivinen, niin se metsä vastaa kuin sinne huutaa. Kyllä niitä hankalia asiakkaita kuten hoitsuja saa käytöksellä pilalle. Se, että ei vedä itse hernettä nenään vittuiliusta, vaatii sitä AMMATILLISUUTTA.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Minä saisin ainakin kenkää persuksilleni, ja joutuisin ikuiselle mustalle-listalle, eli töitä ei tulisi alaltani. Se pitää vaan kestää, mitä jotkut, joilla on korvien välin käyttö vapaus, sanovat. Sehän on vaan vittuilua, sanoja jota henkilö sanoo, huutaa suu vaahdossa. Siihenhän vaikuttaa myös erittäin paljon oma käytöksesi. Jos se on negatiivinen, niin se metsä vastaa kuin sinne huutaa. Kyllä niitä hankalia asiakkaita kuten hoitsuja saa käytöksellä pilalle. Se, että ei vedä itse hernettä nenään vittuiliusta, vaatii sitä AMMATILLISUUTTA.

Heei, en ole sanonut että potilaille/omaisille pitää suu vaahdossa huutaa tms. Eihän potilaan asiattomaan käytökseen tarvitse mukaan mennä. Jos siihen lähtee mukaan, peli on siltä erää menetetty. Asian voi esittää potilaalle asiallisestikin. Jos potilas esim huutaa minulle asiattomuuksia, voin sanoa esim rauhallisesti että "rauhoitu, minun ei tarvitse hyväksyä tuollaista käytöstä keneltäkään. Palvelen sinua sitten kun olet rauhoittunut".

Olen edelleenkin sitä mieltä että hoitajat eivät ole mitään roskasankoja johon voi kaataa mitä hyvänsä. Kunnioituksen pitää olla molemminpuolista, eli ollaan asiallisia molemmin puolin. Minusta tuollainen asenne että hoitajan on kestettävä mitä hyvänsä jne on kivikautinen. Sillä ei ole mitään tekemistä ammatillisuuden kanssa.

Osku, jos ajattelet noin miksi työskentelet kyseisellä alalla.
Koska pidän työstäni.
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Jag håller med , Osku!

On turha esittää lakko- ym. rintamalla kovaa jätkää, jos duunissa antaa jonkun juopporetkun pompotella ja haistatella!

Saati sitten asemaansa (johtaja, hoitaja, jne) vetoavat pokat ja omaiset!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Vikatikki

Osku, heeeeiiiii!!!!!! Tarkoitin asiakasta, potilasta jos se huutaa, en sinua.

Itse olen sanonut takaisin ja jouduin puhutteluun, kun asiakas teki minusta valituksen. Myös hänen ystävänsä valitti, kuinka töykeästi minä olen käytäytynyt, enkä edes sanonut pahasti, omasta mielestäni, enkä työ kaverini mielestä, mutta.....

Omaisetkin vetivät kerran herneen nenäänsä minun liian suorasta sanomisestani ja taas pomo kyseli ja asia selvitettiin. Pomo ymmärsi kumassakin tapauksessa minua, mutta kehoitti minua hillitsemään sanomisiani, koska asiakkaat maksavat palvelusta, joten ei hoitajan sovi sanoa mitä tahansa. Olen ollut muussakin palvelualan työssä, joten luulen ymmärtäväni sen, ettei asiakkaalle saisi sanoa mitä tahansa. Jos itse työskentelisin samanlaisessa paikassa kuin sinä Osku, niin aivan varmasti minäkin saattaisin ajan myötä sanoa takaisin samalla mitalla.

Medi, tekeekö se "kovan jätän", kun alentuu samalle tasolle asiakkaan kanssa ja aukoo samalla mitalla takaisin.

" En mää vaan tiedä, mitä mä tiedän, jos mä tiedän."

"Hyvää kevättä kaikille taspuolisesti" 8)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

itse työskentelisin samanlaisessa paikassa kuin sinä Osku, niin aivan varmasti minäkin saattaisin ajan myötä sanoa takaisin samalla mitalla.

Ei samalla mitalla takaisin, vaan tekee vaan selväksi että ei tällaista käytöstä hyväksy. Kuten sanoin, ei siihen mesoamiseen pidä mukaan mennä 8)
Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Osku tossa jo vastaskin itseasiassa. Ei se kovaa jätkää tee jos tosiaankin alentuu samalle tasolle, ja ehkä toi kova jätkä kannattaa ottaa vähän vertauskuvallisesti. Mutta kuten on jo moneen kertaan todettu , niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. Täytyy myös muistaa kaiken kommunikaation perussääntö, että on puhuttava samaa kieltä: Jos alat kertoa kuinka ammatillisuuteni on niin kovaa tasoa että en alennu vastaamaan sinulle, koska se saattaisi vaikuttaa siltä että alennun samalle tasolle, niin kuulostaahan se hienolta, mutta ei sillä mitään vaikutusta ole vaikka sen joku ymmärtäisikin kolmessa promillessa. Vastaavasti "pidä nyt se turpas kiinni, mene ulos tai lähde putkaan. Jos haluat apua lopetat sen räkimisen ja vittuilun tai lähet putkaan" on joissakin yhteyksissä tehokkaampaa, usko pois.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Palatakseni tähän varsinaiseen aiheeseen hankalista omaisista, muistin yhden potilastapauksen. Potilas oli kuntoutettava vanhus, jolla sattui olemaan erittäin hankala flimmeri, joka ei edes tahdistimen kanssa tahtonut asettua. Ongelma ei tosin ollut potilas vaan tämän lapsi, joka sitten eräänä päivänä innostui "selittämään" oikein perusteellisesti yhdelle osaston vanhimmista ja kokeneimmista fysioterapeuteista, kuinka hänen omaisensa, siis kuntoutuja, kuntoutuisi kyllä käveleväksi mennen tullen, jos vain itse haluaisi - hän oli itsekin kuntoutunut joskus jostakin urheiluvammasta. Fysioterapeutti yritti aikansa kiltisti ja katselin potilaskeittiön puolelta kauhuissani, kun yleensä kovin ystävällisen työtoverini kasvoilla alkoi näkyä ärtymys ja ääni muuttui asteittain kylmemmäksi. Enpä ollut ainoa, joka tätä kauhulla katseli - yksi potilaistamme, edellämainitun potilaan huonetoveri, oli myös aika varma siitä, että kohta fysioterapeuttimme kumauttaa tuon hankalan omaisen ketoon.

Mikä sitten oikein moiseen tehoaa? Omaisista löytyy välillä todellisia ongelmatapauksia - onko se sitten tietämättömyyttä, typeryyttä vai kenties syyllisyydentunnetta, kun ei tajuta, ettei se potilaana oleva sukulainen tuosta enää välttämättä lähdekään kävelemään tai vaikka lähtisikin, ei juoksentele enää ja tee kärrynpyöriä.

God save the king - cause no-one else will!

- Black Adder

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: hoitopoika

Kyllä heitä on ja on myös hankalia hoitajia. Hankala potilas tuo yleensä oman pelkonsa ja ym julki v...lla ja haukkumisilla. Samoin omaiset tuovat useinkin huonon omatuntonsa esiin arvostelemalla, valittamalla jne. Ei tosiaankaan tarvitse kaikkea kuunnella, mutta joskus on vain suljettava korvansa, vaikka kuinka tekisi mieli hieman läväyttää, mutta eihän se mitään auttaisi. Sitä paitsi tämä pirun kova palkka kyllä lisää motivaatiota kestämään myös vaikeita potilaita/omaisia. Taas tuo pääsi ulos... rauhallista yötä vaan kaikille yököille....

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

No olenhan sitä minäkin ollut jos monen laisessa sopassa mukana, milloin

saannut päälle v..tt....a ja haistattelua ja valituksilla uhkailua. olen todella huomannut, että ei kannata alentua ikävän omaisen / potilaan tasolle ei nääs voita yhtään mitään on tullut itselläkin erään kerran hakattua pollaa seinään. Nykyisin toimin siten, että mikäli potilaalla / omaisella on valittamista ohjaan ne osastonhoitajan/osastonlääkärin tai ylihoitajan luo, koska ei ole aikaa väitellä tai ottaa v..tt...a vastaan. Pomoilla on aikaa ja ne saa siitä paremman liksan ja asiat yleensä etenevät tai paranevat koska

ne pomot ovat v.......n fixuja ja tekevät äärimmäisen hyviä päätöksiä.

Eli tässä oli minun filosofia miten selviää ikävistä omaisista eli älä ota kantaa mihkään vaan ohjaa nalkuttajat pomojen luo. Olen kokeillut tätä toimintatapaa reilun vuoden ja todennut sen toimivan tosi hyvin, vaikka pakko on välillä ollut purra hammasta.

Tähän sopii hyvin motto mä olen täällä vaan töissä enkä tiedä yhtikäs mitään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 4 kuukautta myöhemmin...

Olisinpa tajunnut ohjata uhkaavan, haistattelevan, haukkuvan, kännisen omaisen ottamaan pomoon yhteyttä. Sen sijaan kiltisti kuuntelin kuinka paska ja rikaskin vielä olen, kun en hommaa ilmaista kyytiä känniseurueelle ilman sosiaalipäivystyksen selvittelyä! Vaikka kuinka yrittää olla ottamatta itseensä, ei tunnu kivalta. Jos sama olisi tapahtunut siviilissä, ei olisi tarvinnut sanojaan säästellä ja vaan pihistä raivosta!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mulla on käytössä lause:"Olet aivan oikeassa. Kerropa miten voin auttaa/mitä voisimme tehdä?" 8)

Se vie suuttuneelta omaiselta isoimman raivon ja keskustelun aloittaminen saattaa tulla mahdolliseksi. Toimii yleensä ns. normaalin ihmisen kanssa.

Lisäksi pyrin siihen, että voimme istua alas. Enkä mielelläni ota toista hoitajaa mukaan, jottei omainen koe tilannetta uhkaavaksi tai joutuvansa alakynteen.

En tosin ole töissä ensiavussa, jossa vastaan tulee mitä vain ja aika saattaa olla kortilla.

Ongelmat ovat yleensä loppujen lopuksi pieniä ja hoituvat pelkällä kuuntelulla ja ymmärtämisellä. Kiireessä sitä vaan ei aina jaksa kuunnella, kun on tärkeämpääkin tekemistä. Jostain syystä ongelmia halutaan selvittää silloin kun paikalla on vähiten hoitajia. Joskus annan osaston numeron ja pyydän soittamaan, kun paikalla on OH.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...