Jump to content
 

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

tupsutin

haastava käytöskö?

Recommended Posts

tupsutin

Heipat!

Tämä saattaisi kuulua ennemmin tuonne vammaispuolelle, mutta siellä on niin vähän "liikennnettä", että täältä saattaisin nopeammin vastauksia saada?! Meillä on asiakkaana lievästi kehitysvammainen tai heikkolahjainen reilu 50v. nainen, asuu yksin ja pärjailee jotenkuten omassa kodissaan, osittain sukulaistensa turvin. On hyvin hermostuneen ja ahdistuneen oloinen- ei kuulema usko Jumalaan(ei mitään apua ole ...), ei halua keneltäkään mitään apua, haluaa kuolla- kenellekään ei kuulema tulisi ikävä(yritellään sanoa, että tokihan tulisi..), viittaa usein toisten tekemään(pahaan), jolle hän ei voi mitään,ei suostu senkummemmin asioista keskustelemaan tai kertomaan mitä tarkoittaa. Joitain kertoja on syyttänyt esim. allekirjoittanutta "vaatteillakoreilusta" (jota on vaikea uskoa... :)), autoni ja autolla ajamiseni on myös hänestä aivan jotain valtavaa kehuskelua(työmatkoihini nyt vaan satun autoa tarvitsemaan) jne. Olemme ottaneet paikalliseen mielenterv. toimistoon yhteyttä esim. tuosta kuolemantoivomisesta(vähän joskus kuulostanut siltä, että uhakaileeko tekevänsä itselleen jotain), eipä sieltä järin apua saatu. Joskus vuosia sitten saatiin hänet (kv-alan?) psykiatrille, joka kirjoitti reseptin mielialalääkkeeseen, mutta eihän tämä nainen suostunut niitä syömään kuin hetken(elämänasenne kyllä muuttui tuolloin mielestämme hieman seesteisemmäksi). Nyt on sitten huoli noista "kuolemispuheista", ilmeisesti ne pitäisi kuitenkin ottaa vakavasti- mutta mitä voisimme tehdä? Lääkäriin häntä ei saa lähtemään ja totuuden nimissä kyllä kaikennäköinen, aiheettomalta tuntuva syyttelykin päivästä toiseen on melko raskasta, eihän sitä samoissa vaatteissa viikkoja voi töissä käydä :-.  Olisko kellään hyviä vinkkejä miten tulisi toimia...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
otto

Ota yhteyttä lääkäriin ja kerro tilanne. Jos lääkäri niin päättää niin "asiakas" haetaan vastaanotolle hoidon tarpeen arviointiin. Jos se ei toimi niin tiukka keskustelu siitä että räksytystä ei hyväksytä. Liekkö edunvalvojaa?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Inflikted

Eiköhän lääkäriin kannattaisi viedä, siis viedä eikä pyytää, jos ette itse pärjää.

Aika auliisti kerrot "asiakkaastanne" täällä julkisella palstalla  huh.gif

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Rubbo

Väkisinhän ei saa ketään kuskata lääkäriin, tietysti kannattaa yrittää tiukkasanaisella kehoituksella ja periksiantamattomuudella saada lähtemään lääkärin pakeille. Lääkäri saattaisi toimia auktoriteettina, joka saisi asiakkaanne aloittamaan lääkityksen uudelleen, ja ottamaan lääkettä säännöllisesti. Kannattanee selvittää tilannetta lääkärille etukäteen.

Asiakkaan epäasialliseen käytökseen kannattaa, ja pitää, ottaa tiukka linja. Tehda selväksi, että toisen vaatteiden, autonkäytön yms. arvostelu on asiatonta käytöstä.

Jos sain yhtään oikean kuvan asiakkaastanne, niin helppo on ymmärtää, että elämänhalu menee. Onhan hän voinut kokea monenlaista hyväksikäyttöä heikkolahjaisuutensa/keh.vam. vuoksi. Onko hänella kodin ulkopuolisia aktiviteettejä? Ystäviä? Löytyykö alueelta jotain kerho tms. toimintaa keh.vammaisille? Onko keh.vam. tukiyhdistystoimintaa? Kunnan sos.toimi osannee neuvoa.

Toisaalta, onko teillä resursseja alkaa häntä ohjamaan johonkin toimintaan? Oletan, että aloittaja toimii kotipalvelussa? Ehkäpä yhteispalaveri sukulaisten/tukiverkostan kanssa olisi paikallaan? Jos heiltä löytyisi aikaa kuskata/toimittaa asiakastanne harrastuksiin yms. toimintaan.

Tälläsia ajatuksia sekavasti esitettynä  ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
psyhoi

Olisiko teillä mahdollisuutta saada lääkäri asiakkaan luokse kotikäynnille? Jos silloin sais passituksen terveyskeskukseen ja sitä kautta mielisairaalaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
tupsutin

No hei.... eikait nyt ihan oikeesti mielisairaalaan... huh.gif Mutta tottahan toki on mietitty kaikenäköisiä taustoja käytökseen ja varmasti tämän hlön nuoruudessa on ollut  vaikka mitä traumoja ja osittain heikosta itsetunnosta mielestäni kielii monet hänen "syytöksensä" ja räyhäämisensä. Mutta lähinnä suurin huoli ja hätä hänen puolestaan on juuri noitten kuolemapuheitten osuus, kun se mielenterveystoimistokin pesi kätensä kun kyseessä on kehitysvammainen ihminen... edunvalvojan ja omaistenkin kanssa on keskustelu, mutta tuntuu, etteivät hekään asiaa ota todesta  ja  kun omaiset yritävät jututtaa, niin silloin asioita ei ilmeisesti käsitellä kuitenkaan "syvällisesti", vaan käsketään olla kunnolla tms.  Ja ymmärtääkseni  hänellä on jonkinlaisia tuttavapeheitä lähellä ja hän käy myös työtoiminnassa, on kait siellä kavereita...

En tiedä, miten toimii tuo lääkäri kotiin- juttu,

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
psyhoi

Niin en tunne tapausta. Tarkoitan mielisairaalalla tässä tapauksessa lyhyttä hoitoa, jossa tehtäisiin mm. toimintakykyä ja kognitiivista puolta selvittäviä arviointeja.

Eli, mitä enemmän ammatillista tietoa ihmisestä on niin sen parempi. 

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Rubbo

Tuli vielä mieleen: kuntanne kuuluu johonkin erityishuoltopiiriin, josta sitten löytyy asiantuntemus kehitysvammaisten ongelmiin. Jonkinlainen tutkimusjakso erityishuoltopiirin sairaalassa/palvelukeskuksessa voisi tuoda avun. Sosiaalitoimi/vammaispalvelut osannee auttaa asiassa. Heiltä tarvitaan myös maksusitoumus tutkimusjaksolle.

Tämä kys. asiakas pitää vain sitten saada puhutettua lähtemään tutkarijaksolle, väkisin ei voi viedä. Asiakkaan hyvin tunteva ihminen puhuttamaan asiakas ympäri, jos pistää vastaan. Siis sellainen, joka tietää, "mistä narusta vetää", ts. osaa, ja on toiminut, kys.asiakkaan kanssa ennenkin. Joskus "pään kääntö" on useamman kuukauden projekti...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
tupsutin

Kyllä on kokeiltu vaikka mistä narusta vetää, mutta ei tähän päivään mennessä ole se oikea naru löytynyt, valitettavasti! Omaisista  yms. läheisistä ei ole ollut juurikaan apua, ehkäpä päinvastoin :), ei kuulema tarvitse lähteä  mihinkään laitokseen jne! Tää onkin niin outoo, kun välillä on niin vaikeeta, ettei uskoiskaan tällä hlöllä ja välillä taas ei juurikaan rassaa mikään(jos ne omaiset näkee vain niinä hyvinä päivinä ja hetkinä?)Mutta se vaan on niin arvaamatonta, tänään hyvin - huomenna ihan kamalaa tai pahimmillaan niin, että klo 8 hyvin- klo 9 erittäin hyvin- klo 10 olotila pahenee-klo 11 kaikki mättää tosi pahasti, mieliala vaihtelee tosi rajusti ja arvaamattomasti tällä ihmisellä....

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
ymmällä

No, ainakaan ei ole tarvetta lähteä selittelemään tai jättää vaihtamatta omia vaatteitaan asiakkaan mielen myötäämiseksi tai muuta vastaavaa, se on turha ja tarpeeton tie.

Kv- puolen psykologia voit konsultoida myös. Jos ei lähtö arviointijaksolle onnistu, niin oletan, että "kotikäynti" voi olla passeli. Se nyt voidaan sopia myös "työpaikalle". Kuntoutuspalaveri pystyyn ja lääkärin arvio mielialalääkityksen tarpeesta jne.. käytä siis teillä olevia verkostoja. Eli laita asia vireille.

Ikä huomioiden, myös hormonaaliset tekijät mielialavaihteluissa merkittävät. Lääkäri arvioikoon.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
janina

Lääkäri tietysti arvio tilanteen, mutta hoitajan näkökulmasta on hyvä muistaa, että kaikkiin potilaan ahdistuksiin ei pidä lähteä mukaan. Ahdistukset tulee ja menee. Joskus riittää kun vaan kuuntelee ja luo rauhoittavan ilmapiirin sillä.

Tätä tapausta sen paremmin tuntematta en sen enempää halua ottaa kantaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×