Toimenpiteet

[bifaasinen]

Kaikki tuntuu innostuneen antamaan pöhöpotilaalle ensin diureettia. En ymmärrä miksi? Ensisijaisesti nitro ja kipulääkitys sekä CPAP. Diureetti on toissijainen lääke, koska kyseessä on sydänongelma eikä virtsaneritysongelma.

Heh. Kannattaa varmaan miettiä mistä virtsa muodostuu. Miksi pöhössä on vaikeaa hengittää ja tarvitaan CPAP:a. Olisiko keuhkoissa ylimääräistä? Olisiko se ylimääräinen saatava poistumaan...vaikka diureetilla.  :)

[OldOne]

[Emmeköhän kaikki ole tavallaan "oikeassa

[kyytimies]

Ehkä vois pohdiskella mistä se sydänperäinen pöhö johtuu. Kenties vajaatoiminnasta. Vajaatoiminnan keskeisimpiä lääkkeitä on diureetit. Enkä nyt tarkoita että pöhöpotilaalle pitäisi antaa furesista ennen cpappia, mutta kyllä sitä annetaan aina jos paineet sen kestää. SEhän on kaikissa hoito-ohjeissakin.

[Guest SVT]

Aika nuijaa meidän hoitajien on tapella "oikeista" hoitolinjoista. Päätökset tekevät muut ja ne toivottavasti perustuvat tutkimustietoon, eivätkä vastuulääkärin omiin mielipiteisiin tyyliin..."mun mielestä kuuluu antaa sitä ja sitä, ainakin olen itse aina antanut koko 20v urani ajan" tai "annetaan nyt sitä vuresista kun se lukee taskuoppaassa"....

Sydämen vajaatoiminta on kuitenkin aika paljon isompi kapiitteli. Täällä tunnutaan puhuvan vain pöhöstä ja nestelastissa olevasta potilaasta, jolla on rakko täynnä ja unohdetaan itse asia. Pöhöpotilaan ongelmat eivät aiheudu siitä, että rakossa on pisua. Muistakaa, että vajaatoiminnalla on myös useita eri muotoja ja diureetti EI TODELLAKAAN kuulu ensisijaisiin ja välttämättömiin lääkkeisiin läheskään jokaisessa vajaatoimintatapauksessa.Siksi vajaatoimintaan on mahdotonta tehdä joka tilanteeseen sopivaa hoito-ohjetta. Yllättävän iso osa vajaatoimintapotilaista on kuivia !!! Ihme, etteivät sairaalan puolella työtään tekevät ole asiaa huomanneet kun sitä on ihan tutkittukin. Kaikki höpöttävät vain diureeteista......

Joissakin paikoissa koko furesis on kokonaan poistettu käytöstä. Pissan tulon nopeuttaminen EI kuulu ensisijaisiin toimenpiteisiin, joten furesiksen antoa on myös perusteltu suotuisilla yhteisvaikutuksilla nitron ja morkun kanssa (siis vasodilataattorina). On kuitenkin julkaistu myös näyttöä siitä, että pöhötilanteessa nitro yksinään on paras ja siten riittävä vasodilataation aikaansaaja. Unohtaa ei sovi myöskään b-salpaajia, joiden käyttö on usein hyvinkin perusteltua. Mahdollisen nestelastin purkamisen ehtii hyvin aloittaa myös sairaalassa. Kestäähän furesiksen vaikutus virtsan eritykseen ainakin 30 min. Tästä tulemme sopivasti aiheeseen kuljetusmatkat. Eli pääkaupunkiseudulla furesiksen käytölle ei ole juuri mitään perusteita. Näin myös monissa muissa paikoissa. Perusteltua diureetin käyttö olisi lähinnä silloin kun matka sairaalaan kestää reilusti kauemmin kuin tuon 30min ja jos potilas on katetroitu.

Ja hyvä pile: puhut "ylimääräisestä". Tuo ylimääräinen nimenomaan poistetaan c-papilla+morkulla+nitrolla. Ei se sieltä keuhkoista diureetilla poistu. Laskimoihin mahtuu runsaasti tavaraa, kunhan niitä vähän laajennetaan. Lopullisesti kropasta sen "ylimääräisen" voi poistaa myöhemminkin (sairaalassa) !

Tuohon katetriasiaan sanoisin vielä, että rauha maahan. Osaan kyllä katetroida......mutta alunperin harmistuin kuitista, joka melko varmasti koski pääkaupunkiseutua koska siinä kuitattiin vajaatoimintapotilailla olevista a-neuloista ym. ja kritisoitiin kun ei pelastuslaitoas katetroi. Lukekaapa viestiketjua pari sivua taaksepäin. Jos sairaala siis on 15-20 min matka, ei katetroinnille löytyne perusteita ?? Vai mitä sanoo tähän tehostetty tyttö ?  :o

[Guest tehotyttö]

Minä katetroin edelleen pöhöpotilaan olipa se sitten kentällä taikka sairaalassa. Enkä enää viitsi kinata asiasta. Loppujen lopuksi jokainen on itse vastaamassa antamansa hoidon laadusta ja tuloksista sekä mahdollisista liiallisista katetroinneista tai katetroimatta jättämisistä. Itse pyrin toimimaan niin kuin toimisin minulle rakkaimman ihmiset ollessa potilaana. Tehkää te muut mitä tykkäätte... :o

AMEN.

[Guest SVT]

Minä katetroin edelleen pöhöpotilaan olipa se sitten kentällä taikka sairaalassa.

Ja oli rakossa pisua tai ei.................. :o

[Guest medi]

No voi hyvänen aika sentään!

1) Kirjoitin katetroinnista erinomaisena keinona tarkkailla riittävää verenpainetta myös                   

     splanknikus-alueella (esim. munuaiset) esimerkiksi vammapotilaalla.

2) Keuhkopöhön aiheuttaa sydämen vasemmankammion voiman pettäminen.

     Keuhkolaskimopaluu estyy ja keukoihin kertyy nestettä.

     Pneumoniassa keuhkoissa on tulehduksen aiheuttamaa nestekeräymää, johon tosin myös

     C-PAP-hoito on joskus omiaan.

     Vasemmankammion voiman pettäminen voi johtua esim. sydänveritulpasta,                             

     sydämenvajaatoiminnan akutisoitumisesta, rytmihäiriöstä (flimmeri, SVT) tai vaikkapa

     jonkin kemikaalin johdosta (esim.heroiini).

3) Se, että rakossa ei ole virtsaa ei todellakaan ole minkäänlainen kontraindikaatio virtsakatetrin

     laitolle, päinvastoin. Kun diureetti alkaa purra, sen huomaa siitä että virtsaa alkaa erittyä

     katetriin.

     Diureetin tarkoitus ei siis ole ensisijaisesti tyhjentää "täyttä rakkoa", vaan saada virtsaa erittymään     

     sinne rakkoon, ja sitten sieltä edelleen katetriin ja pois kropasta

     Ja näin purkaa nestelastia muualta kudoksista, myös keuhkoista. Vrt. vajaatoimintapotilaan

      turvonneet nilkat.

4)  Erityisesti lyhyillä kuljetusmatkoilla diureetin anto on järkevää, koska vaikutusaika on siis tuo

      mainittu n. 30 minuuttia, eli potilasta ei tarvitse katetroida sairaalanulkopuolella, mutta

      "säästetään" tuo puoli tuntia, jos ensimmäinen diureettiannos on jo annettu.

Kannattaa ehkä lukea Oskun ja Pilen kommentit, ja kerrata perusasiat diureesista, pöhöstä ja sen syistä sekä seurauksista.

P.S. Morfiini toimii tuon mainitun "rauhoittavan vaikutuksen " (analgesia+euforia) lisäksi myös bronkodilataattorina, jonka  vuoksi se kuuluu keuhkopöhöpotilaan ensilinjan lääkevalikoimaan.

     

[Guest SVT]

Ollaan medin kanssa meinaan ennenkin puhuttu samoista asioista eri nimillä...... :D

Asiaa kirjoitat. Jos nyt kuitenkin TAAS kertaan, että osa pöhöpotilaista on kuivia !, vaikka kuinka olisi vasemman kammion pettämisestä kyse. Diureetin annosta voi silloin olla jopa haittaa. Sympatikotonian aikaansaaman vasokonstriktion hoito on hapetushäiriön hoidon lisäksi ENSISIJAINEN toimenpide.....tällöin sydämen työmäärä vähenee......oireenmukaisen hoidon jälkeen voidaan sitten antaa sitä diureettia, mikäli potilaalla selvästi on turvotuksia, pullottavat kaulalaskimot etc.

Myös perussyyn hoito on tärkeämpää kuin diureetti. Sydämen vajaatoimintahan EI ole sairaus vaan OIRE !!

Vaajatoiminnalla on myös eri muotoja (diastolinen, systolinen, akuutti, krooninen, oikeanpuolen, vasemmanpuolen...). Hitaasti tuntien jopa päivien aikana kehittyneessä versiossa esiintyy juuri noita turvotuksia ym. nesteenkertymisen merkkejä. Tällöin kyseessä on useammin oikeanpuolen veto-ongelma, eikä akuutti vasemman kammion pettäminen esim. AMIN ym. vuoksi.

En ole missään vaiheessa kieltänyt diureetin hyötyä vaan kyseenalaistanut sen pakonomaisen käytön. Ilman tulee sairaalan ulkopuolella loistavasti toimeen. Ainakin itse olen tullut. Esimerkiksi Helsingissä ei furesista ole käytössä ollenkaan, vaikka matkat ovat lyhyet ! Ja tuo katetrointiasia voitaneen jo unohtaa........tehotyttö kateroikoon jokaisen vajaatoimintapotilaan, minä en  :D

[Guest medi]

Toki, toki, SVT.

Ei se mitenkään pakonomaista tartte ollakaan, mutta mainitsemiesi ensihoitotoimien jälkeen, ei mikään estäkään antamasta diureettia sairaalan ulkopuolella.

Se, että Helsingissä ei anneta diureettia on yksi käytäntö. Ei ainut.

Ei siellä tosin annettu silloin yks ja kaksaan, kun Helsingin käytännöistä jotain tiesinkin.