Jump to content
Blogi

Oppimisen tehostaminen - välineitä itseopiskeluun


Henna Lehto


Eikö kirjasta pänttääminen suju? Etsi itsellesi myös muita välineitä itsenäiseen opiskeluun. Kuva: Shutterstock.

Lupasin edellisessä postauksessani, että tulen kirjoittamaan keinoista, joilla olen ratkaissut itsenäisen opiskelun paljouden ja kontaktituntien vähäisyyden tuomia haasteita.

Edelliseen postaukseen liittyvässä kyselyssä sairaanhoitajat kertoivat olevansa tyytymättömiä kontaktituntien määrään. Perinteisiä sekä opettajien, että asiantuntijoiden luentoja kaivataan, mutta samalla ei haluta pelkkiä kalvosulkeisia tunnista toiseen. Paljon varmasti pelätään myös sitä, että vastuu opiskelusta ja oppimisesta lykätään opiskelijan itsensä harteille.

Mitä siis tehdä, kun kontaktitunteja on vähän ja kotiin opiskeltavaa jää paljon? Osa opettajista lähettää seuraavan teoriatunnin, tai jossakin tapauksessa koko kurssin materiaalin opiskelijalle etukäteen saataville. Opiskelijalla on siis mahdollisuus tutustua tuleviin luentoihin ja muuhun materiaaliin etukäteen.

Teoriaan tutustuminen itseopiskeluna joko annetun materiaalin, tai vaikkapa Skholen verkkokurssien avulla etukäteen voisi säästää aikaa pelkän teorian paukuttamiselta tunnilla, ja jättää aikaa monipuolisemmalle keskustelulle ja vuorovaikutukselle opettajien ja oppilaiden välillä. Tunnille voisi ottaa enemmän mukaan opiskelijoiden kaipaamaa käytännönläheisyyttä ja esimerkkejä ihan oikeista potilastilanteista.

Toisaalta itseopiskelu antaa opiskelijalle hyvin vapaat kädet oman opiskelun suunnittelulle ja järjestämiseen ajan, paikan, sekä käytettävän materiaalin suhteen.

Miten minä opiskelen?

Koska niitä oppitunteja on tällä hetkellä hyvin rajattu määrä ja kaikkea ei ehditä tunneilla käymään läpi, olen itse etsinyt keinoja oman oppimisen tehostamiseksi. Mitä siis teen opiskellessani itsenäisesti?

Kirjoitan muistiinpanoja. Vaikka se on työlästä, opin usein sillä, että kirjoitan itse kotona omat tiiviit tärppini opiskeltavasta aiheesta.

Tulostan itselleni osan opettajien laatimista luentomateriaaleista ja alleviivailen sieltä tärkeimpiä asioita. Tykkään myös kirjoitella materiaalien sivuun omia lisäyksiä, nippelitietoa tai avata vieraita käsitteitä hieman laajemmin.

Jos materiaaleissa on paljon lyhenteitä, kirjoitan mistä lyhenteet tulevat, jotta ne jäävät paremmin mieleen. Samalla oppii myös vieraita kieliä.

Apuvälineet opiskeluun

Kun suoraan kirjasta, tai muusta annetusta opetusmateriaalista pänttääminen ei enää suju, lähden etsimään muita keinoja opiskeluun:

1. Havainnollistavat kuvat. Tutkin ja tulostelen netistä erityisesti anatomiaan liittyviä kuvia. Piirroksiin olen itse kirjoitellut niitä asioita, joita minun tulee painaa mieleen. Esimerkiksi värittänyt sydämen laskimot ja valtimot eri väreillä. Mistä veri tulee, miten se eteisissä ja kammioissa kiertää jne.

2. Skhole. Ensimmäiseen lukuvuoteen kuului mikrobiologian kurssi. Tämän kurssimateriaalin opiskeluun hyödynsin Skholen materiaalia aiheeseen liittyen. Koealueen luin läpi opettajan materiaaleista, ja kertasin kuuntelemalla Skhole-luentoja. Skhole-luennot ovat saatavilla sekä videona, että äänitiedostona, joten luentojen yhteydessä pystyy tekemään muutakin. Skholen laajaan materiaalivalikoimaan pääsee tutustumaan tilaamalla ilmaiset kokeilutunnukset Skholen sivuilta!

3. Duodecim Oppiportti -kurssit, jotka tosin vaativat käyttöoikeuden. Osaa kursseista pääsee kuitenkin opiskelemaan rekisteröitymällä sivuille omilla ammattikorkeakoulutunnuksilla, sillä koulutusmateriaaleja käytetään ainakin SeAMKissa osana isompia kurssikokonaisuuksia, esimerkiksi infektioiden torjunta, haavanhoito, ja saattohoito-koulutukset.

4. OpetusTV:n videot ovat ehdottomia suosikkejani, joita hyödynsin erityisesti ensimmäisen vuoden anatomian opinnoissa. Opetustv:n julkaisemat videot löytyvät niin Youtubesta, kuin heidän omilta kotisivuiltaankin. Opetustv:n videot ovat yksinkertaistettuja ja havainnollistavia videoita eri aihepiireistä, esimerkiksi hermosto, verenkiertoelimistö, luusto (tarkoitettu yläaste- ja lukio-opetukseen). Näistä on hyötyä silloin kun haluaa asiat mahdollisimman yksinkertaisella tavalla selitettynä.

5. Youtubesta löytyy myös paljon opetusvideoita eri toimenpiteisiin liittyen, joita monesti katselen läpi. Näistä videoista saa jonkinlaisen käsityksen siitä, mitä toimenpiteet pitävät sisällään. Toki kriittinen silmä täytyy tässä asiassa, kuten muidenkin lähteiden käytössä muistaa. Lue Youtube-aiheeseen liittyen Janin viime viikkoinen julkaisu.

6. Google. Mitä ei kirjasta tai näistä ylläolevista lähteistä löydy, sen varmasti googlesta kaivaa.

Sanaston kaipuuseen

Outoja käsitteitä kohdatessa, ei välttämättä oppikirjan sanastosta löydy selkokielellä, mitä jollakin käsitteellä tarkoitetaan. Google on toki hyvä vaihtoehto, mutta sekään ei aina tarjoa näppärimmin tietoa saataville. Yleensä avaan selaimen välilehtiin Duodecimin terveyssanaston, sekä Terve.fi sivuston lääketieteen sanaston. Hakukenttään kirjoitan etsimäni käsitteen. Mitä ei näistä löydy, niin sitten Google avuksi.

Leffat ja sarjat

Olipa kerran elämä, kertauksena mikrobiologian, anatomian ja fysiologian kursseille, ja toisekseen ihan loistavaa viihdettä. Lääkärisarjat aivot narikkaan -viihteenä: Greyn Anatomia, House, Syke. Ei mene ihan kokeeseen pänttäämisenä, mutta lukemisen välissä.

 

Tässä minun tapojani opiskeluun. Miten sinä opiskelet? Mitä lisävälineitä käytät opiskeluun ja oppimiseen?


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ajankohtaista

Blogi


×