Jump to content
Blogi

Opiskelijavaihto - uhka vai mahdollisuus?


Emmi Sivonen

Kaukokaipuu ei häviä koskaan - tämä otos on viime kuun Budapestin matkalta. Kuva: Ville Mulari.

Mieleni teki kirjoitella ajatuksiani opiskelijavaihdosta. En itse ole koskaan ollut vaihto-oppilaana, mutta vielähän tuota ehtisi. Tosin, esteenä on aina ollut sama kysymys: lähteäkö vai jäädä?

Omalla kohdallani vaihtoon lähteminen tarkoittaisi työharjoittelua ulkomailla. Kolmen kuukauden vaihto-opiskelun ei pitäisi hidastaa opintoja, sillä ulkomailla suoritetut opinnot luetaan osaksi tutkintoa. Kuulostaa hienolta, eikö vain? Hienoahan se on, mutta miksen minä ole erityisen kiinnostunut hyödyntämään tätä mahdollisuutta?

 

Sydän on siellä missä koti on

Nuorempana – eli noin neljä vuotta sitten – ajattelin, että tietysti minä lähden pidemmäksi ajaksi ulkomaille heti kun mahdollista. No, se oli sitä aikaa kun olisin tietysti lähtenyt myös sokkotreffeille tai viikonlopuksi festareille. Tuolloin suoritin varusmiespalvelusta, asuin vanhempieni luona ja haaveilin salaa moottoripyörästä.

Nykyinen elämäntilanteeni ja siten myös haaveeni ovat kovin erilaisia. Tämä tosin lienee aivan luonteva kehityssuunta. Mikä sitten muuttui? Noiden neljän vuoden takaisten ajatusten jälkeen muutin 200 kilometrin päähän kotikaupungistani, itsenäistyin, rakastuin sekä aloin opiskelemaan, urheilemaan säännöllisesti ja käyttämään pyöräilykypärää. Tuntuu, että viime vuosien ajan jalkani ovat olleet tukevasti Kuopion maan pinnalla, ja täällä on todella hyvä olla.

Noin, sainpas nykyisen itseni kuulostamaan keski-ikäiseltä perheenäidiltä.

 

Ihmeet tapahtuvat mukavuusalueen ulkopuolella

Allekirjoitan täysin sen, että ihmeet tapahtuvat mukavuusalueen ulkopuolella. Ilman ponnistelua ja pientä kärsimystä on lähes mahdotonta kehittyä ja edetä. Elämässä saa ilmaiseksi korkeintaan ämpärin, ja sitäkin varten täytyy jonottaa satojen muiden suomalaisten joukossa. Luulisi siis, että ajatus vaihto-opinnoista tuntuisi ainoastaan järkevältä idealta, sillä haasteista huolimatta uskon sen tuovan mukanaan aivan varmasti hyviä asioita. Sellaisia, joita ei voi ymmärtää ilman, että kokee ne itse. Uskon opintojen ulkomailla myös kasvattavan henkisesti, parantavan kielitaitoa ja vieraiden kulttuurien ymmärrystä sekä antavan monipuolisesti uutta oppia.

Silti, mikään näistä ei ole motivoinut minua riittävästi. Pidän kyllä matkustelusta ja olen kiitollinen, että minulla on ollut mahdollisuus niin tehdäkin elämäni aikana. Nämä turistimatkat eivät tietenkään ole verrattavissa siihen, että olisin pidempään työharjoittelussa ulkomailla. Tiedän kuitenkin, että matkailu rikastuttaa ja opettaa, mutta se saa myös hyvin äkkiä kaipaamaan takaisin kotiin. Minulla ei ole mitään vaihto-opiskelua vastaan, mutta en vain koe löytäneeni sitä sysäystä, joka saisi minut oikeasti lähtemään sekä irrottautumaan tasaisesta ja turvallisesta arjestani.

 

Vaihto-opiskelijan kokemuksia Ruotsista

Mikä sitten saa opiskelijan lähtemään vaihtoon? Kysyin tätä upealta ja rohkealta ystävältäni Netalta, joka vietti viime syksyn vaihto-oppilaana Ruotsissa.  

Minulla on aina ollut intoa nähdä maailmaa. Halusin harjoitteluun Pohjoismaihin, joissa terveydenhuolto on laadukasta. Tahdoin oppia jotain, mitä Suomessa ei vielä tehdä, mutta tulevaisuudessa ehkä tehtäisiin. Lähdin Ruotsiin myös kielen takia, jota tahdoin oppia lisää.

Hänen mukaansa vaihto-opiskelun hyviä puolia oli eri kulttuurien ja harvinaisempien sairauksien kohtaaminen sekä eri hoitomuotoihin tutustuminen. Toisaalta muutto uuteen maahan, vieras kieli sekä kymmenen harjoitteluviikkoa kahdessa eri kaupungissa tuntuivat rankalta. Kielimuuri toi eteen myös tilanteita, jolloin opiskelijana oli järkevämpi seurata vierestä itse tekemisen sijaan.

Ystäväni suosittelee lämpimästi vaihtoon lähtöä, mutta ei itse lähtisi tulevien kätilöopintojen aikana työharjoitteluun ulkomaille. Syynä on se, että hän tahtoo oppia asiat mahdollisimman hyvin ja Suomen tavalla ilman, että esteenä ovat kielimuuri tai olosuhteet. Luulen, että tämä on ollut myös itselleni suurin syy olla lähtemättä. En tahdo, että oppimistilanteet menevät ohi kielimuurin vuoksi. Ajattelen myös, ettei minun tarvitse lähteä ulkomaille asti etsimään epämukavuusalueita. Edessä siintää kätilöopintojen 40 työharjoitteluviikkoa, jotka suoritetaan muutaman viikon osiin pilkottuina Suomen ympäri reissaillen. Luulen, että siinä on ihan riittävästi lähtemistä minulle.

Oletko sinä ollut vaihto-oppilaana tai vaihtoehtoisesti haaveillut vaihto-opiskeluista? Mikäli vaihtoon lähtö ei juuri kiinnosta, niin olisi kiva tietää, että miksi ei?


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


Ajankohtaista

Blogi

×