Jump to content
Blogi

Lisää palkkaa?


Anettav


Aikuisiällä tapahtuva oppiminen on pääosin omaehtoista opiskelua. Naiset osallistuvat miehiä aktiivisemmin omaehtoiseen kouluttautumiseen aikuisällä, ja miehet puolestaan kouluttautuvat työnantajan tai työviranomaisen kehotuksesta. Katsotaankin, että naiset etsivät nyky-yhteiskunnassa omaa polkuaan eri tavoin kuin aiemmin. Ennen oli tavallista hankkia yksi ammatti elämänsä aikana ja pärjätä tämän valintansa kanssa eläkeikään saakka. Naiset opiskelevat huomattavasti miehiä enemmän sellaista, mikä ei johda tutkintoon, kuten kansalaisopiston kursseilla. Voidaan ajatella että naiset opiskelevat enemmän juurikin muista kuin urajohteisista syistä. (Laakkonen ym. 2017.) Valtaosa hoitoalan työntekijöistä on naisia, joten keskityn tässä nyt naisten näkökulmiin. Tarkoituksena ei ole syrjiä miehiä.

Miksi nuoret naiset lähtevät opiskelemaan?

1. opiskelu moninaisen ammatti-identiteetin saavuttamiseksi.

2. opiskelu reunaehtojen puitteissa

3. opiskelu liikkeellä pitävänä voimana

4. opiskelu elämänkulun normatiivisen käsikirjoituksen rikkojana

Kouluttautumisella pyritään ehkäisemään jämähtämistä niin sanottuun oravanpyörään. Käsi ylös jos olet joskus ahdistunut oravanpyörästä! Kouluttautuminen kehittää ammattitaitoa ja opiskelun ajatellaan takaavan mielekäs työ tulevaisuudessa. Minä pystyn ja kykenen, vahvistetaan työmahdollisuuksia ja osoitetaan muiden ja omien odotusten mukainen kyvykkyys työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa.

Naiset hakevat opiskelulta vastapainoa aikuisuuden velvollisuuksille ja opiskelujen myötä koetaan minäpystyvyyttä. Opiskelijoita motivoivat myös älylliset suoritukset opinnoissa. Nykyisin ei ajatella olevan yksi ja perinteinen malli kuinka kuuluisi elää, suorittaa opinnot, hankkia ammatti, puoliso, lapset, työt, lapsenlapset. Opiskelun avulla voi hakea omaa paikkaansa ja pallotella eri rooleissa. Opiskelu mahdollistaa liikkuvuuden eri rooleissa ja rajapinnoilla.

Valmistumisen myöhästyminen

Opiskelun tavoitteena on siirtyminen työelämään, mutta opiskelijoilla on valtavan kova paine työelämään jo opintojen ollessa kesken. Tuet siirtyvät jatkuvasti enemmän lainapainotteiseksi. Miten opiskelujen käykään, kun hypätään jo kesken opintojen töihin? Työelämään opintojen ohessa vetävät vahvasti rahallinen tilanne ja töiden kautta saadut tulot, ja tämä taas oli syynä opiskelujen viivästymiselle. Lisäksi yhteiskunnan paineet heijastuvat myös opiskelijoihin, sillä korkeakouluttautumista odotetaan yhä enemmissä määrin. (ks. Laakkonen ym. 2017.) Isolla osalla opiskelijoista rahallinen tilanne edellyttää työssäkäyntiä opintojen aikana, mikä puolestaan voi viivästyttää opintoja. Mutta töiden kautta hankittu työkokemus voi olla mittaamattoman arvokasta tulevaisuutta ajatellen, se lisää esimerkiksi mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

Hoitajien kehittymis- ja kehittämiskohteet

Olen pohtinut omia roolejani, sairaanhoitajana eli työntekijänä, ja hoitotieteilijänä eli opiskelijana. Omalla kohdalla tämä mahdollistaa tietynlaisen tasapainottelun eri roolien välissä. Kun mietitään sairaanhoitajien kouluttautumista, on hyvä huomioida kouluttautumisen tavoitteellisuus ja huomioida urasuunnitelmissa myös aiempi osaaminen (Tuomi 2008). Tämä tutkimus ei korostanut nousujohteista uraa motivaattorina, mutta osalla, mukaan luettuna itseni, myös se sisältyy motivaatiotekijöihin. Suorittajaluonteeni myöskin muistuttelee, että aikuisiällä opiskelu ei ole niin kovin yksinkertaista, joten sen rankkuuden ja rajallisen aikataulun vuoksi opiskeluun käytettävä aika on hyödynnettävä tehokkaasti ja tutkintotavoitteisesti. Omiksi motivaattoreiksini opiskelulle sanoisin juurikin aiemmin mainitut ja tärkeimpänä niistä oman osaamisen kehittämisen sekä tulevaisuudessakin mielekkään työn turvaamisen. Ymmärrän aivan täysin, että joku toinen löytää motivaation opintoihin jostain muusta.

Nousujohteinen ura ja sitä myötä tuleva korkeampi palkka ei näytä olevan pääsyy opiskella. Raha puolestaan motivoi opiskelijoita tekemään keikkaa ja siirtymään enemmissä määrin työelämään, mikä osaltaan voi aiheuttaa haittaa opiskeluille. Yhteenvetona sanoisin, että muut tekijät motivoivat rahaa enemmän opiskeluun. Myös sairaanhoitajaksi opiskelevat lähihoitajat, mielenkiintoista kuulla teitä, pienen palkkaeron vuoksi tuskin palkka on ollut kovin suuri motivaattori opintoihin?

Olisikin mielenkiintoista kuulla, miksi olet lähtenyt opiskelemaan ja mistä olet saanut motivaatiota opiskeluun? Myös miehet, sana on vapaa!

Lähteet:

Laakkonen E, Manninen J & Kauppila J. 2017. Nuoret aikuiset naiset elinikäisinä oppijoina - notkeaa toimijuutta työn, perheen ja opiskelun rajapinnoilla. Aikuiskasvatus 01/2017.

Tuomi S. 2008. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen lasten hoitotyössä. KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA E. YHTEISKUNTATIETEET 156. Hoitotieteen laitos. Kuopion yliopisto. http://www.oppi.uef.fi/uku/vaitokset/vaitokset/2008/isbn978-951-27-0815-4.pdf


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ajankohtaista

Blogi


×