Jump to content
Blogi

Liian monen aikuisopettajan työssä mättää opetusteknologian käyttö


Jan Holmberg


Kuva: Unsplash

Inkeri Laaksonen on väitellyt mielenkiintoisesta aiheesta. Hänen väitöskirjansa käsittelee aikuisopettajien käsityksiä opetuksesta ja teknologiasta. Tutkimuksen mukaan aikuisopettajat ovat tietoisia osaamisensa tasosta, avoimia uusille opetusteknologisille ratkaisuille ja rohkeasti aktiivisia pohtiessaan opettajuuttaan. Aikuisopettajilla on vahva tahtotila tarjota opiskelijoille työelämän vaatimusten mukaiset teknologiset puitteet.

Ja sitten iskee aikuisopettajan todellisuus.

Opettajilla on aivan liian vähän aikaa kehittää opetusta. Opetuksen ja teknologian yhteensovittamisen suunnittelu voi jäädä helposti opettajan vapaa-ajalle. Lisäksi aikuisopettajan työpaikkaa voivat kurittaa ajan puutteen lisäksi fyysisten ja taloudellisten resurssien vähyys. Joissain kouluissa teknologian ja sen sovellusten käytöstä on jäykät linjaukset, toisissa niitä ei ole lainkaan.

Ristiriitaa, stressiä ja turhautumista kouluissa ja aikuisopettajan työssä aiheuttivat monet asiat. Monen opettajan työpaikalla on ajantasaista teknologiaa ja etäyhteydet, aikaa ja tukea opetuksen kehittämiseen sekä hyvä työhön perehdytys ja koulutusmahdollisuudet. Mutta usean aikuisopettajan todellisuus on toisenlainen.

Laaksonen viittaa väitöskirjassaan samaan asiaan, josta bloggasin viime vuonna. Aikuisopettaja joutuu lopulta hyödyntämään teknologiaa opetuksessa kuten itse parhaaksi näkee. Se tuo vapautta opetuksen suunnitteluun, mutta voi myös tarkoittaa opettajalle hermoja raastavaa yksin jäämistä. Silloin hyvät käytännöt eivät leviä parhaalla mahdollisella tavalla opettajalta toiselle ja jokainen tekee opetusryhmän kanssa mitä huvittaa. Miten silloin käy tasa-arvoisen ja laadukkaan opetuksen? Sitä ei tiedä varmasti tällä hetkellä kukaan.

Mitä ajattelen luettuani Laaksosen väitöskirjan? Nykyinen koulutuksen tila tulisi korjata perumalla aikuiskoulutukseen kohdistuvat taloudelliset leikkaukset, koska huippukoulutus on toimivan terveydenhuollon ja ruuan tuotannon lisäksi sivistysvaltion tärkeintä pääomaa. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa blendaamisella ja digipedagogiikalla tulisi olla entistä keskeisempi asema. Kouluissa on myös rohkeasti päätettävä, ettei digiloikka tapahdu marssijärjestyksessä: laitteisto, ohjelmistot ja pedagogiikka.

Lisäksi aikuiskoulutuksen opettajille on annettava riittävästi aikaa muun muassa kehittää digiopetusta ja testata erilaisia opetukseen käytettäviä laitevaihtoehtoja. He tarvitsevat aikaa tutustuakseen uusimpiin kustannustehokkaisiin sosiaali- ja terveysalan verkkoratkaisuihin ja opiskelijoiden osaamisen mittaamisen tehokkaisiin työkaluihin. Aikuisopettajat ovat viime kädessä niitä, joiden tulisi olla päättämässä aikuiskoulutuksessa parhaiten toimivista laite- ja ohjelmistohankinnoista, ja niiden käyttöä tukevista palveluista.

Lyhytnäköisesti tämän kaiken ajatellaan vievän aikaa opetukselta ja opiskelijoilta. Todellisuudessa ehdottamani muutokset säästävät aikaa, rahaa ja resursseja, koska nyt liian monen aikuisopettajan opetustyössä mättää juuri toimimattoman opetusteknologian käyttö.

 

Lähde

Laaksonen I. 2016. Avaimia huomiseen? Aikuisopettajien käsityksiä ilmiöstä opettajuus ja teknologia. Väitöskirja. Tampereen yliopisto.

 


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Keskustelu

Recommended Comments

Vieras: Laaksonen

Lähetetty

Veit sanat suustani! Kyllä osasit todella hyvin tiivistää asian.

 

ystävällisin terveisin Inkeri Laaksonen

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille


Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.

Ajankohtaista

Blogi


×