Jump to content
Blogi

Illan viimeinen henkäys


Sonja Ropponen

Suljetko silmäsi tänään viimeisen kerran? Mietin kun istun vierelläsi. Kello tikittää hiljaisessa huoneessa ja kiire pääni sisällä. Haluaisin antaa sinulle enemmän aikaa, mutta tiedän, että seuraava potilas jo odottaa. Uskon, että sinun on hyvä olla siinä asennossa johon sinut jätän ja toivon, että kipulääkityksesi on kohdallaan. Kysyn, onko kaikki hyvin ja nyökkäät vastaukseksi. Lähden seuraavaan huoneeseen, jossa hyväntuulinen nuorempi potilas ei tietenkään tiedä, että naapurihuoneessa eletään viimeisiä hetkiä.

Tämä tilanne on tuttu varmasti monelle hoitajalle. Täytyy osata eläytyä aina uuden potilaan tilanteeseen, vaikka viereisten ovien välillä hoidon luonne voi olla aivan erilainen. Toivomme, että saattohoitopotilaalle jää hyvä olo hoitomme jälkeen, mutta tiedostamme myös kiireen sekä hoitotyön realiteetit.  Saattohoito on hyvin erityislaatuinen hoidon muoto, jossa keskitymme läsnäoloon, lievitämme hoidettavan kipua ja saatamme ihmisen viimeiselle matkalle. Saattohoito on läsnäoloa ja pysähtymistä. Saattohoitovaiheessa keskitymme pitkälti kivun lievitykseen, hyvään perushoitoon sekä potilaan henkisen hyvinvoinnin tukemiseen. Enää ei yritetä parantaa sairautta vaan ainoastaan lievittää sairauden tuomia oireita. Jotkut potilaat kertovat meille viimeisiä toiveitaan, toiset vain katsovat tyhjyyteen. Kaikilla on takana elettyä elämää. Joillakin enemmän, joillakin matka jää hyvin lyhyeksi.

Itse olen tullut alalle jo hyvin nuorena ja muistan selvästi ensimmäisen kuoleman kohtaamisen. Olin 17-vuotias ja harjoittelujaksolla vanhainkodissa. Saattohoitopotilas oli kuollut aamuvuorossa. Vanhainkodissa oli tapana tuoda vainaja peiteltynä sängyssä päiväsaliin. Hoitajat sekä omaiset kokoontuivat laulamaan hänen vierelleen virren. Sain vasta myöhemmin kuulla, että en olisi saanut olla tilanteessa alaikäisyyteni takia. Muistan myös, että olin jonkinlaisessa ”shokissa” tilaisuuden päätyttyä, koska en ollut olettanut kohtaavani kuolemaa vielä ensimmäisinä päivinä. Asiaa ei sen jälkeen enää ohjaajan kanssa läpikäyty.

Lähihoitajan perusopinnoissa käytiin saattohoitoa läpi suppeasti. Perusopinnoistani on kahdeksan vuotta aikaa, joten koulutuksen rakenne on muuttunut. Ennen perusopinnoissa keskityttiin esimerkiksi kivun lievitykseen, asentohoitoon sekä painehaavojen ehkäisyyn ja hoitamiseen. Sairaanhoitoon ja huolenpitoon erikoistuessani asioita käytiin uudelleen läpi, laajemmalla skaalalla. Hoitopuoli oli hallussa, mutta entä henkinen puoli? Jälkeenpäin pohtiessani perusopinnoissa olisi voitu keskittyä myös enemmän surun kohtaamiseen sekä omaisten tukemiseen läheisen poismenon keskellä. Etenkin nuorisopuolella nuorimmat opiskelijat voivat olla 16-17 vuotiaita ollessaan ensimmäistä kertaa vanhuspuolen työharjoitteluissa, jossa mahdollisesti kohdataan kuolemaa. Keskustellessani eri työyhteisöjen kanssa, usean hoitajan mielestä omaisten surun kohtaaminen on aina työn suurimpia haasteita.

Anna surulle tilaa

Mielestäni on tärkeää, että myös hoitajan surulle ja tunteille annetaan tilaa. Jos hoitosuhde on ollut pitkä ja tiivis niin on luonnollista, että potilaan kuolema herättää hoitajalle tunteet pintaan. Surulle täytyy antaa ammattimaisella tavalla tilaa. Työyhteisön on hyvä olla sellainen, jossa käydään yhdessä läpi potilaiden kuolemaa. Mielestäni se on erityisen tärkeää etenkin, jos kyseessä on esimerkiksi hoitolaitos jossa potilaat voivat elää useita vuosia. Heihin silloin omalla tavallaan kiintyy ja oppii tuntemaan heidät hyvin. Hoitaja saattaa olla enemmän läsnä potilaan arjessa, kuin omaiset ja silloin hoitosuhteesta on saattanut muodostua hyvin tiivis. Aina kuolema ei ilmene siten, että hoitaja löytää aamulla potilaan poisnukkuneena omasta sängystään. Esimerkiksi kotihoidon puolella hoitaja voi löytää itsemurhan tehneen asiakkaan kotikäynnille mennessä. Tilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja myös jopa mieltä järkyttäviä. Sen vuoksi on todella tärkeää, että työyhteisössä käydään tilanteita läpi, etteivät ne jäisi kalvamaan mieltä.  Surun tunnetta ei pidä hävetä, olemmehan me ihmisiä emmekä robotteja.

shutterstock_127396787.jpg.35c05343ed669cc4a103e5dcf1390c4b.jpg

Saattohoitokurssi Skholen verkkopalvelussa kaikille hoitajille: https://app.skhole.fi/kurssit/saattohoito/ . Jos sinulla ei vielä ole tunnuksia Skholen verkkopalveluun, pääset tutustumaan kurssiin ja muihin sisältöihin tilaamalla ilmaiset kokeilutunnukset Skholen verkkosivuilta.

Kurssin kuvaus: Saattohoidon laaja koulutuskokonaisuus on tarkoitettu terveydenhuollon ja sosiaalityön ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään saattohoitoa tarvitsevia potilaita. Koulutuksessa perehdyt saattohoidon perusteisiin, toteutukseen, oireiden hoitoon, potilaiden henkiseen tukemiseen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Laaja luentosarja soveltuu peruskoulutukseksi ja täydennyskoulutukseksi sairaanhoitajille, lähihoitajille, lääkäreille, sosiaalityöntekijöille ja näiden alojen opiskelijoille. 

Aiheeseen liittyvää koulutusta tarjolla sairaanhoitajille:

https://sairaanhoitajat.fi/2017/saattohoitokoulutusta-sairaanhoitajille/


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Recommended Comments

Vieras: Lähihoitaja

Lähetetty

Miksi ei olisi saanut olla alaikäisenä tilanteessa? Kuitenkin lähihoitajakoulutuksessa. 

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Vastavalmistunut

Lähetetty

Itsellä on vielä varsin tuoreessa muistissa ensimmäinen kohtaamiseni vainajan kanssa. Olin harjoittelujaksolla eräässä hoitokodissa, harjoittelua oli takana pari viikkoa. Pitkään samassa talossa ollut asukas oli menehtynyt yön aikana. Heti aamuvuoroon tultaessa, aamuraportin jälkeen menin muiden vuorolaisten mukana vainajan huoneeseen, joka oli siivottu ja laitettu todella kauniiksi. Vaikka olen jo yli kahdenkymmenen, vainajan kohtaaminen oli haastava paikka ja melko järkyttävä. Hiljainen hetki oli koskettava ja monet hoitajat niiskuttivat toivoaessaan edesmenneelle hyvää matkaa. Itse olin vain hiljaa ja yritin käsitellä asiaa. Yritin pitää tunteet kurissa. En ollut koskaan aiemmin nähnyt vainajaa niin läheltä. En tietenkään tuntenut vainajaa, mutta muiden hoitajien tunteenpurkaukset järkyttivät minua. Ymmärrän, että heille asukkaan poismeno oli tunteellinen hetki ja he olivat varsin kiintyneitä asukkaaseen. En muista, että olisin koskaan puhunut asiasta ohjaajani kanssa. Eikä kuoleman kohtaamista juurikaan käsitelty koulussa. Vainajan laitto kyllä neuvottiin, mutta ei ollut mitään puhetta siitä miten sellainen asia tulisi kohdata tai miten ristiriitaisia tunteita tulisi käsitellä. 

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Eija

Lähetetty

Itse työskentelen kotihoidossa. Muutaman kerran olen ollut mukana toteuttamassa saattohoitoa. Näistä on niin hyviä kuin todella kamalia kokemuksia. Tunteet ja tilanteet ovat paljolti perustuneet niin hoitavan työryhmän kuin omaisten mahdollisuuksiin olla hoidossa mukana. Mielestäni saattohoitoa ei voi järjestää tai kuvata hyväksi jos se kotihoidon puolella perustuu vain kotihoidon hoitajien käynteihin- vaikka asiakas aluksi näinä haluaisikin. AINA pitää olla joku joka on läsnä koko ajan, mistä voit tietää ahdistuksen tai kivun määrän muuten. 

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
Sonja Ropponen

Lähetetty

14.9.2017 klo 10.34, Vieras: Lähihoitaja kirjoitti:

Miksi ei olisi saanut olla alaikäisenä tilanteessa? Kuitenkin lähihoitajakoulutuksessa. 

Kyseessä ilmeisesti "alaikäisen opiskelijan suojaikäraja" sama periaate kuin, että alaikäinen ei saa tehdä yövuoroja. 

14.9.2017 klo 14.57, jupet kirjoitti:

Samaa ihmettelen myös.

Kyseessä ilmeisesti "alaikäisen opiskelijan suojaikäraja" sama periaate kuin, että alaikäinen ei saa tehdä yövuoroja. 

14.9.2017 klo 22.24, Vieras: Vastavalmistunut kirjoitti:

Itsellä on vielä varsin tuoreessa muistissa ensimmäinen kohtaamiseni vainajan kanssa. Olin harjoittelujaksolla eräässä hoitokodissa, harjoittelua oli takana pari viikkoa. Pitkään samassa talossa ollut asukas oli menehtynyt yön aikana. Heti aamuvuoroon tultaessa, aamuraportin jälkeen menin muiden vuorolaisten mukana vainajan huoneeseen, joka oli siivottu ja laitettu todella kauniiksi. Vaikka olen jo yli kahdenkymmenen, vainajan kohtaaminen oli haastava paikka ja melko järkyttävä. Hiljainen hetki oli koskettava ja monet hoitajat niiskuttivat toivoaessaan edesmenneelle hyvää matkaa. Itse olin vain hiljaa ja yritin käsitellä asiaa. Yritin pitää tunteet kurissa. En ollut koskaan aiemmin nähnyt vainajaa niin läheltä. En tietenkään tuntenut vainajaa, mutta muiden hoitajien tunteenpurkaukset järkyttivät minua. Ymmärrän, että heille asukkaan poismeno oli tunteellinen hetki ja he olivat varsin kiintyneitä asukkaaseen. En muista, että olisin koskaan puhunut asiasta ohjaajani kanssa. Eikä kuoleman kohtaamista juurikaan käsitelty koulussa. Vainajan laitto kyllä neuvottiin, mutta ei ollut mitään puhetta siitä miten sellainen asia tulisi kohdata tai miten ristiriitaisia tunteita tulisi käsitellä. 

Kiitos kun jaoit kokemuksesi. Ehdottomasti koulutuksessa ja myös työpaikoilla tulisi panostaa siihen, että kuolemasta aiheutuneista tunteista puhuttaisiin enemmän. Tunteet nousevat varmasti aina jollain tasolla pintaan, vaikka kyseessä olisi vieraampikin potilas. 

14.9.2017 klo 23.29, Vieras: Eija kirjoitti:

Itse työskentelen kotihoidossa. Muutaman kerran olen ollut mukana toteuttamassa saattohoitoa. Näistä on niin hyviä kuin todella kamalia kokemuksia. Tunteet ja tilanteet ovat paljolti perustuneet niin hoitavan työryhmän kuin omaisten mahdollisuuksiin olla hoidossa mukana. Mielestäni saattohoitoa ei voi järjestää tai kuvata hyväksi jos se kotihoidon puolella perustuu vain kotihoidon hoitajien käynteihin- vaikka asiakas aluksi näinä haluaisikin. AINA pitää olla joku joka on läsnä koko ajan, mistä voit tietää ahdistuksen tai kivun määrän muuten. 

Kyllä, se olisi ihanne tilanne jos joku voisi olla vierellä pidempäänkin, kuin vain ne lyhyehköt kotikäynnit.

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
16 tuntia sitten, Sonja Ropponen kirjoitti:

Kyseessä ilmeisesti "alaikäisen opiskelijan suojaikäraja" sama periaate kuin, että alaikäinen ei saa tehdä yövuoroja. 

Piti oikein selvittää ja aina oppii uutta. Tällainen suojajuttu on tosiaan ollut vuonna 1986 annetussa asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (ja varmaan edellisissäkin). Vuonna 1993 voimaan tullut laki nuorista työntekijöistä kuitenkin kumoaa ko. kohdan ja siis -93 jälkeen tällaista pykälää ei ole enää olemassa.

Nähdäkseni tekee hyvää kontrolloiduissa oloissa kokeneempien kanssa yhdessä nuorimpienkin opiskelijoiden osallistua vainajan laittoon yms. Suosittelen että otatte jatkossa mukaan kuka opiskelijoita ohjaa!

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930998

  • Tykkää 1
  • Kiitos 1

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
Sonja Ropponen

Lähetetty

18 minuuttia sitten, jupet kirjoitti:

Piti oikein selvittää ja aina oppii uutta. Tällainen suojajuttu on tosiaan ollut vuonna 1986 annetussa asetuksessa nuorten työntekijäin suojelusta (ja varmaan edellisissäkin). Vuonna 1993 voimaan tullut laki nuorista työntekijöistä kuitenkin kumoaa ko. kohdan ja siis -93 jälkeen tällaista pykälää ei ole enää olemassa.

Nähdäkseni tekee hyvää kontrolloiduissa oloissa kokeneempien kanssa yhdessä nuorimpienkin opiskelijoiden osallistua vainajan laittoon yms. Suosittelen että otatte jatkossa mukaan kuka opiskelijoita ohjaa!

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930998

Kiitos selvennyksestä! Näin meille ohjeistettiin koulussa silloin vuonsina 2009-2010. Täytyykin kysellä onko ohjeistus kyseisessä koulussa päivitetty :)

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Väärä huone

Lähetetty

Ei ensimmäinen kerta kun kohtaan vainajan, mutta ensimmäinen kun elvytän ja potilas kuolee yrityksistä huolimatta:

Yövuoro sairaalassa, ns. "suden tunnit". Yhdessä huoneessa potilas voinut hyvin huonosti. Jos tänä yönä jtn tapahtuisi, se tapahtuisi siinä huoneessa. Kierrot 2h välein. Klo 04 käyn huonovointisen potilaan huoneessa, kaikki hyvin. Avaan seuraavan huoneen oven luottavaisena. Naapurista löytyykin potilas lattialta elottomana. Hälyt päälle, avunpyyntö ja elvytyksen aloitus. Potilas kuolee yrityksistä huolimatta. Kuoleman toteamishetkellä soi potilaskello. Sitten useampi. On jo aamu. Toinen potilas siellä kaipailee jo aamulääkkeitään. Joku haluaisi alusastian, yksi pyytää päästä avustettuna vessaan. Hymyilen ja jatkan muiden potilaideni toiveiden toteuttamista ja hoitamista. Adrenaliini virtaa, pääni sisällä jyllää, vatsaa kouristaa. Kasvot eivät sitä näytä, niiltä näkyy ystävällisyys ja rauhallisuus, hyvänhuomenen toivotus.

Viikatemies erehtyi huoneesta tänä yönä.

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille
Sonja Ropponen

Lähetetty

17.9.2017 klo 10.20, Vieras: Väärä huone kirjoitti:

Ei ensimmäinen kerta kun kohtaan vainajan, mutta ensimmäinen kun elvytän ja potilas kuolee yrityksistä huolimatta:

Yövuoro sairaalassa, ns. "suden tunnit". Yhdessä huoneessa potilas voinut hyvin huonosti. Jos tänä yönä jtn tapahtuisi, se tapahtuisi siinä huoneessa. Kierrot 2h välein. Klo 04 käyn huonovointisen potilaan huoneessa, kaikki hyvin. Avaan seuraavan huoneen oven luottavaisena. Naapurista löytyykin potilas lattialta elottomana. Hälyt päälle, avunpyyntö ja elvytyksen aloitus. Potilas kuolee yrityksistä huolimatta. Kuoleman toteamishetkellä soi potilaskello. Sitten useampi. On jo aamu. Toinen potilas siellä kaipailee jo aamulääkkeitään. Joku haluaisi alusastian, yksi pyytää päästä avustettuna vessaan. Hymyilen ja jatkan muiden potilaideni toiveiden toteuttamista ja hoitamista. Adrenaliini virtaa, pääni sisällä jyllää, vatsaa kouristaa. Kasvot eivät sitä näytä, niiltä näkyy ystävällisyys ja rauhallisuus, hyvänhuomenen toivotus.

Viikatemies erehtyi huoneesta tänä yönä.

Huh, kylmät väreet meni kun luin kertomuksesi! Kiitos kun jaoit. 

Jaa tämä kommentti


Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille


Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


Ajankohtaista

Blogi

×