Jump to content
Blogi

Aamuvirkut ja yökukkujat – opiskelijan aikatyyppi opetuksessa


Jan Holmberg

Näyttää siltä, että vuorokauden ajalla on oppimiskyvyn kannalta enemmän merkitystä kuin olemme ajatelleet. Osa opiskelijoista on aamuvirkkuja ja toiset yökukkujia. Kumpi jaksaa ja pärjää koulun penkillä paremmin?

Tutkimusten mukaan opiskelijan aikatyyppi (chronotype) on yksi selittävä tekijä oppimistrategioiden valinnassa – temperamentin, persoonallisuuden ja luonteen lisäksi. Esimerkiksi aamutyyppiset opiskelijat voivat olla muita itseohjautuvampia ja iltatyyppiset opiskelijat taas innostua muita nopeammin uusista asioista.

Aikatyyppi ja opintojen sujuminen

Kansainvälisesti tutkijat kiistelevät siitä, selittääkö aikatyyppi opiskelijan opintomenestystä. Osan mukaan aikatyypillä ja sen mukaan opiskelulla on merkitystä. Osassa tutkimuksista päädytään siihen, ettei aikatyyppi vaikuta lainkaan opintomenestykseen tai opintotavoitteiden saavuttamiseen. Tämä selittynee muun muassa erilaisilla tutkimus- ja opetusmetodeilla, toisistaan poikkeavina koulutusjärjestelminä, eri ikäryhmien tutkimisena ja tavoista mitata aikatyyppejä suhteessa koulumenestykseen.

Jonkinlainen konsensus sen sijaan näyttää löytyvän opiskelijan aikatyypin huomioimisen, kouluviihtyvyyden lisääntymisen ja oppilaan terveyden kohentumisen välillä. Esimerkiksi varhain aamuisin alkavan koulutuksen aiheuttama univaje voi olla vahingollista iltatyyppisen opiskelijan fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, heikentää suorituskykyä, vaikeuttaa työmuistin toimintaa ja laskea tiedon omaksumiseen liittyvää ajattelua.

Aikatyypin huomioiva opetus

Olemme puhuneet vuosia siitä, että jokaisella opiskelijalla on uniikki persoona ja oppimistyyli. Samalla olemme ihmetelleet, etteivät erityisesti nuorimmat opiskelijat jaksa keskittyä aamun ensimmäisillä tunneilla. Tämän seurauksena epäilemme nuorten ihmisten motivaation puutetta koulussa ja mietimme, miten he pärjäävät myöhemmin työelämässä. Olemmeko huomanneet, että monessa koulutusyksikössä opetus alkaa vuodesta toiseen varhain aamulla?

Tutkimuksissa kallistutaan enemmän siihen suuntaan, että valtaosa nuorista opiskelijoista oppii paremmin puolen päivän maissa alkavassa lähiopetuksessa. Toisaalta, mikä tahansa koulutuksen aloitusaika valitaan, se haittaa eri aikatyypin omaavaa opiskelijaa. Siinä missä aamuvirkku jaksaa keskittyä hyvin aamuopetukseen, yökukkujan univaje estää opittavan asian omaksumista. Silti, nuorilta aamuvirkuiltakin asiaa kysyttäessä, he vastaavat aikaisimmaksi opetuksen aloitusajaksi noin kello 9.30 jälkeen aamulla.

Verkko-oppimisestako ratkaisu?

Oikeastaan täysin sama koulutus pitäisi aloittaa kolmesti päivässä: aamu-, keski- ja iltapäivällä/illalla. Koska se on käytännössä usein mahdotonta ja kallista, niin parasta olisi aloittaa koulutus iltapäiväisin. Siitä olisi eri tyyppisille opiskelijoille eniten hyötyä.

Olisiko aivan villi ajatus kokeilla opiskelijaryhmän kanssa verkko-oppimista aamuisin, iltaisin ja öisin? Lähiopetus tapahtuisi säännönmukaisesti iltapäivisin blendaten (tästä sanasta linkki: https://hoitajat.net/blogi/blendaaminen-on-oppimisen-iloa-ja-anarkiaa-r22/) sitä verkkossa opittuihin asioihin? Siitä hyötyisivät ainakin iltaisin parhaiten oppivat opiskelijat.

Kokeilusta kannattaisi tehdä hanke, jossa tutkitaan aikatyypit huomioivaa oppimis- ja opettamistapaa. Tässä siis vinkki mielenkiintoisesta tutkimusaiheesta tutkijoille ja opinnäytetyön tekijöille.

 

Tutkittua tietoa

Borlase BJ, Gander PH, Gibson RH. 2013. Effects of school start times and technology use on teenagers' sleep: 1999–2008. Sleep Biol. Rhythms 11, 46–54.

Edwards F. 2012. Early to rise? The effect of daily start times on academic performance. Econ. Educ. Rev. 31, 970–983.

Kounseok L et al. 2017. Relationship between chronotype and temperament/character among university students. Psych. Research 251, 63–68.

Mehnet B et al. 2014. Chronotype and academic achievement among online learning students. Learn. Individ. Differences 30, 106–111.

Möller-Levet CS et al. 2013. Effects of insufficient sleep on circadian rhythmicity and expression amplitude of the human blood transcriptome. Proc. Natl. Acad. Sci USA 19, 1132–41.

Preckel F et al. 2011. Chronotype, cognitive abilities, and academic achievement: A meta-analytic investigation. Learn. Indiv. Differences 21, 483–492.

Rahafar A et al. 2017. Prediction of school achievement through a multi-factorial approach – The unique role of chronotype. Learn. Individ. Differences 55, 69–74.

Ruffing S et al. 2015. Predicting students’ learning strategies: The contribution of chronotype over personality. Personal. Individ. Differences 85, 199–204.

Vollmer C, Pötsch F, Randler C. 2013. Morningness is associated with better gradings and higher attention in class. Learn. Indiv. Differences 27, 167–173.

Wahlstrom K et al. 2014. Examining the Impact of Later School Start Times on the Health and Academic Performance of High School Students: A Multi-Site Study. CAREI. St. Paul, MN: University of Minnesota.


OSALLISTU KESKUSTELUUN

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Vieras
Olet jättämässä kommenttia vieraana. Jos sinulla on tunnus, kirjaudu sisään.
Lisää kommentti

×   Lisäsit muotoiltua sisältöä.   Restore formatting

  Only 75 emoticons maximum are allowed.

×   Linkkisi on upotettu automaattisesti..   Näytä pelkkä linkki.

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


Ajankohtaista

Blogi

×