Jump to content
MAINOS

Yli puolet sairaanhoitajista on miettinyt alanvaihtoa koronaepidemian aikana


Hoitajat.net
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Sairaanhoitajaliitto selvitti alkusyksystä, miten korona vaikutti sairaanhoitajien työhön. Yli puolet liiton kyselyyn vastanneista mietti koronapandemian keskellä alanvaihtoa ja lähes joka kolmas vastasi miettineensä sitä jo aiemminkin. Kuusi prosenttia vastaajista aikoi toteuttaa alanvaihtoajatuksensa. Noin joka viides miettii asiaa vielä.

– Jos yli puolet vastaajista on koronapandemian aikana miettinyt alanvaihtoa, on selvää, että toiseen aaltoon ei voida mennä samoista asetelmista kuin ensimmäiseen aaltoon: sairaanhoitajia ja heidän lähijohtajiaan on kuunneltava paremmin ja tuettava enemmän, sanoo puheenjohtaja Nina Hahtela liiton tiedotteessa.

Vastaajista 40 prosenttia ilmoitti olevansa uupunut tai erittäin uupunut kevään ja kesän 2020 jälkeen. Toiset 40 prosenttia koki olevansa ajoittain uupunut. Suurin osa, 73 prosenttia vastaajista ei ollut uupunut ennen koronapandemiaa. Reilu neljännes oli uupunut jo ennen pandemiakevättä.

Lähes joka neljännellä vaihtui työtehtävä tai työpaikka, useimmiten toiselle osastolle, kohorttiosastolle, teho-osastolle ja valvontaan, päivystykseen, näytteenottoon tai puhelinneuvontaan. Reilu neljännes koki saamansa perehdytyksen uusiin tehtäviin tai työpaikkaan hyväksi tai erittäin hyväksi. Hieman useampi koki saamansa perehdytyksen huonoksi tai erittäin huonoksi. Ne, jotka eivät olleet perehdytettävinä olivat perehdyttäjinä, ja koronapandemian aiheuttama perehdytysurakka oli valtava etenkin teho-osastoilla.

Työturvallisuutensa koronapandemiaan liittyen koki vaarantuneen joka toinen vastaaja silloin tällöin tai useammin. Lähes joka neljäs koki, että työturvallisuus vaarantui viikoittain tai useammin. Joka neljäs myös ilmoitti myös, että suojaimia oli liian vähän. Kevään henkilösuojainten puute huolestutti ja aiheutti täysin ylimääräisen stressin oman ja ympäristön turvallisuudesta. Harvoin työturvallisuutensa koki vaarantuneen vajaa kolmannes vastaajista.

Sairaanhoitajien pääviesti valtiovallalle, kunnille ja työnantajille on se, että rahallinen korvaus on vähintä, mitä voidaan tehdä sairaanhoitajien jaksamisen tukemiseksi ja alalta poistumisen estämiseksi. Rahallinen korvaus on sairaanhoitajien mielestä arvostuksen tunnustus.

Kyselyyn vastasi 2344 sairaanhoitajaa.

Lähde: Sairaanhoitajaliitto

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Miettiä asioita ja toteuttaa jotain ovat kaksi eri asiaa. Itsekin mietin usein uuden auton ostamista tai lottovoiton saamista. Kumpikaan tuskin tapahtuu ihan lähitulevaisuudessa. Mutta mietin kuitenkin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Itse olen noin kolme vuotta harkittuani vaihtanut pois hoitotyöstä.

Elämäni paras päätös. Mutta kolme vuotta uutta elämää piti rakentaa ja asioita miettiä ennen kuin lopullisen päätöksen uskalsi tehdä. Harva haluaa kuitenkaan tyhjän päälle jäädä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...