Jump to content
  •  
    Sign in to follow this  

    Yksityisten hoivajättien palvelukodeissa vallitsee pelon ilmapiiri

    Muistisairaanhoitaja
    Kuvituskuva: Envato

    Minulla on useamman vuoden työkokemus sairaanhoitajana muistisairaita hoitavissa palvelukodeissa. Viime päivien uutisoinnit yksityissektorin hoivayksiköiden ongelmista eivät ole hämmästyttäneet minua ollenkaan. Uutisiin nostettu yritys ei ole ainoa, jonka olisi katsottava peiliin. Oikeastaan olen eniten hämmästynyt siitä, että ihmiset – sittenkin – tuntuvat välittävän siitä, miten vanhuksia ja muistisairaita Suomessa nykyään hoidetaan.

    Aluksi on kerrottava, että yksityisissä tehostettua palveluasumista tuottavissa yrityksissä jokainen työntekijä joutuu allekirjoittamaan sopimuksen vaitiolosta. Mitään, mikä voisi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa, ei saa kertoa. Ei edes kotona puolisolleen, ei edes asukkaiden omaisille, saati sitten julkisesti.

    Työntekijöitä ympäröi siis jonkinlainen pelon ilmapiiri. Jokainen työntekijä tietää, miten isoja nämä yritykset ovat ja millaisia summia niillä on käyttää mahdollisiin oikeusjuttuihin. Paljon enemmän kuin sillä alipalkatulla ja ylityöllistetyllä hoitajalla, joka ei edes tunne lainsäädäntöä niin hyvin, että tietäisi, mistä hän saa puhua ja keneen saa ottaa yhteyttä edes silloin, kun ihmishenget ovat vaarassa.

    Työurani alkutaipaleella olen nähnyt vuoteeseen hoidettavan vanhuksen, joka ei ollut kahteen viikkoon päässyt suihkuun, koska sen toteuttamiseen ei ollut tarvittavia apuvälineitä, eikä hoivajätti voinut ostaa niitä, koska ”rahaa ei ollut”. Vanhus kutisi kauttaaltaan, mutta ei voinut käyttää enää omia käsiään itsensä raapimiseen. Hän huusi kaiket päivät apua vuoteessaan ja pyysi huoneeseen tullessaan hoitajaa raapimaan häntä.

    Myöhemmin pääsin töihin paikkaan, jossa vanhuksia hoidettiin oikeasti hyvin. Olin valtavan helpottunut ja onnellinen voidessani antaa vanhuksille sitä hoivaa ja huolenpitoa, jota sairaanhoitajan etiikkani vaatii ja jonka he ansaitsevat.

    Sitten iso hoivajätti osti palvelukodin ja kaikki muuttui. Työn tekemisestä liian vähällä hoitajamäärällä tuli arkipäivää. Lisäksi ”hoitajiksi” palkattiin ihmisiä, joilla oli esimerkiksi lyhyt työkokemus henkilökohtaisena avustajana, muttei lainkaan hoitoalan koulutusta. Tämä siksi, että heille voidaan maksaa alinta mahdollista palkkaa. Lisäksi työvuorolistoihin alkoi ilmestyä työntekijöitä, joita ei oltu koskaan edes pyydetty työvuoroon.

    Kaikki tämä lisäsi entisestään hoitoalan koulutuksen saaneiden hoitajien työtä, sillä vastuu hoidosta ja esimerkiksi kaikkien lääkkeiden annosta jäi heille. Yksi hoitaja saattoi joutua työvuoronsa aikana huolehtimaan useammankin eri osaston ja yhteensä yli 30 ihmisen kaikesta lääkehoidosta – oman työnsä ohella tietenkin. Kaiken lisäksi kaikkien hoitajien, myös sairaanhoitajien, työhön kuului siivoamista, tiskaamista, pyykkäämistä aivan loputtomiin.

    Miettikää, mitä tarkoittaa hygieniankin kannalta, että samat hoitajat, jotka juuri tekivät alapesun asukkaalle, jonka vatsa oli toiminut vaippaan, hämmentävät ja tarjoilevat hetken kuluttua aamupuuroa. Aamupuuron syötettyään he tiskaavat astiat ja rientävät pesemään valtavan määrän lakana- ja vaatepyykkiä. Itse olen lähtenyt ottamaan myös verinäytteitä suoraan kakkapesuilta. Lähtiessäni sitten viemään näytteitä kaupungin laboratorioon olen samalla napannut osaston jätesäkit mukaan ja kiikuttanut ne keräysastioihin.

    Työnteko muuttui päivästä toiseen selviämiseksi. Että saisi kaikki aamuisin ylös vuoteestaan, vaipat vaihdettua ja puhtaat vaatteet päälle. Että saisi kaikki ruokittua. Että saisi aamupuuron syötettyä viimeisellekin edes puolta tuntia ennen lounasaikaa. Että saisi kaikille lääkkeet annettua. Työntekijät, jotka ennen hoitivat asukkaita rakkaudella ja lempeydellä, väsyivät. Asukkaat muuttuivat numeroiksi. He muuttuivat vertailuksi siitä, kuinka monta kukin työntekijä oli laittanut tänään.

    Niin, laittanut. Se tarkoittaa aamu- tai iltatoimien tekemistä. Minä olen laittanut yhdessä vuorossa kymmenenkin asukasta. Koska oli pakko. Näillä vanhuksilla on nimetkin, heillä on omat tarpeensa, tarinansa, tapansa. Mutta nyt heistä kaikista oli saatava samanlaisia, että heitä ehti ”laittaa” lyhyessä ajassa mahdollisimman monta. Arvatkaa mikä siihen auttaa, jos ei ole työntekijöitä, joilla on aikaa keskustella, maanitella, neuvotella, laulaa tai lohduttaa muistisairasta, jonka maailmaan kiire ei enää ulotu? Tai jos työtä tekevät ihmiset, joilla ei ole lainkaan hoitoalan koulutusta, eikä siis edes keinoja kohdata muistisairasta? Siihen auttavat psyykeen vaikuttavat lääkkeet. Hoitajat alkavat toivoa, että vähän jokaiselle saataisiin jotain, mikä pitäisi heidät aloillaan, hiljaa ja kiltisti. Että heistä tulisi nopeita laittaa. Ihmisistä.

    Lisäksi on alettava laskemaan, mitä on pakko tehdä ja mitä voi jättää tekemättä. Että ehtisi taas seuraavaan huoneeseen, seuraavaan ylös, vessaan, yöpuku pois, vaippa pois, alapesu, vaippa päälle, sukat, housut, paita- ruljanssiin. Ja tämä monta kertaa aamussa monen asukkaan kohdalla. Jollakin oli kyynärpää auennut, mutta haavataitosta ei ehtinyt vaihtaa, ehkä iltavuoro ehtii. Luoja tietää, mistä sekin haava oli tullut.

    Yhdellä oli pitkät kynnet, mutta nyt ei ehtinyt leikata. Yhdellä perusvoide lopussa, mutta nyt ei ehtinyt lähteä varastosta hakemaan uutta. Yhden hampaita en taaskaan saanut harjattua. Luoja tietää, milloin ne oikeasti on viimeksi harjattu. Vuodepotilaalla on päällään samat vaatteet kuin viikko sitten. Luoja tietää, milloin hänen korviensa taakse on viimeksi edes katsottu ja kuinka monta puhdasta taitosta tarvitaan pesemään viikkojen lika. Luoja tietää, ettei radio tai televisio korvaa ihmistä yksin huoneessaan makaavalle vanhukselle, vaikka huono omatunto saakin hoitajan päivästä toiseen painamaan kaukosäätimen ON-nappulaa. Luoja tietää, että se kaikkein väsynein hoitaja tai kaikkein nuorin ja ujoin sijainen, jonka ymmärrettävästi huolissaan oleva omainen haukkui äitinsä huonosta hoidosta, lukkiutuu vessaan itkemään pahaa oloaan edes 5 minuutiksi, vaikka oikeastaan sellaiseen ei olisi nyt aikaa, kun on niin paljon hoidettavia.

    Kun tietää, paljonko nämä vanhukset tästä hoidostaan maksavat, ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Silloinkaan ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun terveysjätti ilmoittaa, että tästä lähtien firma vaatii, että jokaiselle asukkaalle on tarjottava mahdollisuus ulkoilla. Millä ajalla, millä työvoimalla? Kenen jaksamisella? Firma vaatii paljon muutakin, mutta firma ei anna mitään. Olin itse useamman kerran sairaslomalla työuupumuksen ja keskivaikean masennuksen vuoksi. Sitten en enää jaksanut ollenkaan ja lopetin työt yrityksessä. Joskus näen yhä unia niistä vanhuksista, joista yritin parhaani mukaan pitää huolta. Usein mietin, miten he nyt voivat.

    Nyt uutisointeja lukiessani mietin, minkä vuoksi oikein väsytin itseni. Minkä vuoksi niin moni hoitaja yrittää voimiensa äärirajoilla tarjota palvelukotien asukkaille sitä hoivaa, joka heille on luvattu ja josta he maksavat? Minkä vuoksi yrityksellä, jonka omistajaporras tienaa miljoonia vuodessa, ei ole rahaa yhteen suihkulavettiin, ettei kenenkään tarvitsisi maata pesemättömänä vuoteessaan viikkokausia. Minkä vuoksi asukas, joka maksaa hoidostaan 5000 euroa kuussa, ei pääse aamupäivällä vessaan, vaikka on herännyt jo kuudelta, koska hoitajilla ei ole aikaa ja onhan sinulla se vaippa. Miten voivat nukkua yönsä nämä ihmiset, joiden miljoonat on otettu sairaiden kärsimyksestä ja hoitajien väsymyksestä?

    Sign in to follow this  

    User Feedback

    Recommended Comments



    Guest Sairaanhoitaja

    Posted

    Allekirjoitan tämän täysin ja sen vuoksi en lähde yhteenkään yksityiseen palvelukotiin töihin. Ennemmin olen työttömänä, kun lähden orjaksi oman terveyteni kustannuksella. Kokemus on määräaikaisesta sijaisuudesta juurikin Esperillä ja odotin kokoajan, milloin tämä määräaikainen työsuhde loppuu, että pääsen pois. Ei ole oikein, ettei jaksa omaa kotiaan ja omia alaikäisiä lapsiaan enää kotona hoitaa, kun kaikki mehut viedään töissä, eikä siltikään voi hoitaa näitä vanhuksia kunnolla. On väärin ,ettei edes asiakkaiden sairauksiin, lääkehoitoon ym. tärkeään anneta aikaa, vaan lähihoitaja perehdyttää samalla kun tehdään yhdessä perushoitoa... Ei ihme, ettei hoitajilla ole tietoa asiakkaiden sairauksista, lääkityksestä ym. olennaisesta, miten häntä pitäisi hoitaa, kuten tuolla yhdessä lehden artikkelissa ensihoitajat kertoivat karuja kertomuksi... Lisäksi olen sairaanhoitaja, en laitoshuoltaja tai ravitsemustyöntekijä. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Nämä yksityiset käyttävät muls epäpäteviä hoitajia. On keinosiementäjästä kampaajaan, ja kaikkea siltä väliltä. Miksi kukaan ei valvo näitäkään asioita? Hävetä saa työnantajaansa, mutta onneksi voi aina palata kampaajaksi...miksi Valvira ei valvo?

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Lähihoitaja

    Posted

    Kunnat ostavat vanhuspalvelut mahdollisimman halvalla. Jos tulee sote uudistus, niin valtionosuudet loppuvat sos ja terv hoidon osalta. Kunnat haluavat, että se menetettävä summa olisi mahdollisimman pieni. Eli kaikki lähtee kuntapäättäjien tahdosta.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Yksityinen lastensuojelu

    Posted

    Samat ongelmat myös yksityisen lastensuojelun saralla. Mitoitukset ihan riittämättömät ja listoilla on haamuhoitajia myös. Aina vaan vaikeahoitoisempien lasten tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Hoito on lähinnä säilyttämistä. Omistajat nuukailee ihan perusasioissa ja kasvattaa omaa tiliään. Lapsille tarjottava ruoka ravintoköyhää einestä ja pakasteruokaa alelaarista. Kunnat ei tee tarkastuksia juuri lainkaan. Siellä ne lapset ei ainakaan saa eväitä parempaan elämään.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Vaihtelueroja, paljon

    Posted

    2 tuntia sitten, Vieras: Hjklö kirjoitti:

    Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kaikissa yksityisissä hoivakodeissa tilanne ei ole tämä. Paljon on johdosta kiinni mikä on mitoitus ja hoidon laatu. Meillä ei tuollainen menisi läpi vaikka ollaankin yksityisen ison hoivajötin palveluksessa.

    Hei. On totta että on Hoivajättien yksiköitä joissa asiat tuntuu rullaavan ok , eikä ole tunnetta että kokoajan säästetään kaikesta ja kaikista. 

    Miksi jotkut yksiköt saavat sijaisia, talon eril. tarvikkeita,  muistamisia, viihdykettä asukkaille, mutta joissain , saman omistajan yksiköissä ei sitten millään?

    Mistä koostuu yksikönpäälliköiden bonukset?  Juurikin noista säästöistä?  Paisuuko bonukset kun säästää esim. henkilöstökuluissa ja jättää sijaisen palkkaamatta periaatteella että pärjätään kyllä, koittakaa kestää🤔?

    Osaako kukaan vastata?

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Ns. Savuton työpaikka

    Posted

    Joo ja tupakalla on kyllä aika käydä... 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Vieras hoitaja

    Posted

    Onpa  kummassa tahansa,niin johto kohtelee huonosti hoitajia,siitä myös uuvutaaan,vaikka hyvällä hoidamme omia vanhuksia,,ei työ vaatteita moneen vuoteen vaikka eritteiten ym kanssa koko ajan,pitäs olla omat vaatteet.ei johto käy ees asunnoissa missä jo huonokuntoiset vanhukset,eikä myöskään ole keskustelutaitoisia.ongelmista mitä tuodaan esille..niin me kiltit naiset vaan raadetaan!!

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    12 tuntia sitten, Vieras: Raatona kirjoitti:

    Kyllä tää tosi on . Riittämättömyyden tunne on joka päiväistä . Halu olisi enemmälle muttei onnistu kuin välttämättömin hoito. Ja väsymys on joka päivä läsnä , ole siinä sitten iloinen ja ystävällisyyden perikuva ... vapaapäivinäkään et saa levättyä sillä ressi seuraa kotiin ja uniin . Tai jos ei muu niin arvoisa työkaveri tuskailee viesteillään työasioita ettei vahingossakaan tuu elettyä omaa aikaa . 

    Yritän kanssa vetää minimiin sen että työajan ulkopuolella en vastaa työkavereiden työviesteihin. Joskus kyse on vain sellaisesta asiasta johon on pakko saada ratkaisu samalla minuutilla (työkaveri töissä ja ei saa tehtyä itse päätöstä johonkin asiaan) jolloin soittavat suoraan neuvoa.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Ammatillinen edunvalvonta on heikoissa kantimissa yksityisellä hoivapuolella. Luottamushenkilöitä ei ole tai heihin ei uskalleta ottaa yhteyttä, vaikka asiaa olisi. Työnantaja saattaa suosia henkilöitä, jotka antavat suunnitella ylimääräisiiä työvuoroja suoraan listaan, eivätkä vaadi laillisia ylityökorvauksia. Samoin opiskelijoita  tai opintonsa keskeyttäneitä henkilöitä, joilla suomenkieli huono, mutta asenne työnantajaa kohtaan nöyrä, käytetään alentamaan työvoimakustannuksia. Jos lähiesimiehen on suunniteltu tekevän hoivatyötä jossakin työvuorossa, hänen on toki helppo kesken kaiken vetäytyä siitä muihin kiireisiinsä vedoten: "Kyllähän te pärjäätte!"

    Me työntekijät tunnemme oikeuksiamme huonosti. Moni liittyisi ammattiliittoon, jollei jäsenyys olisi niin kallis. Pienet palkkamme eivät sinänsä ole suositus liiton kyvyistä. 

    Vajaa vuosikymmen sitten Esperi toi ryhmän filippiiniläisiä sairaanhoitajia Suomeen tekemään lähihoitajan työtä, muistatteko? Syyksi sanottiin silloin työvoimapula.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllä ilmoitusvelvollisuus on. Mikään yksityisen työnantajan sopimus ei mene ohi sosiaalihuoltolain oma ilmoituksen ja ilmoitusvelvollisuuden, joka tulee olla myös kirjattuna (miten ilmoitus tehdään) yksikön omavalvontasuunnitelmaan. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest En lähtenyt hoitoalalle..

    Posted

    Minnehän nämä pomot pääsevät laitettavaksi vanhana ja sairaana. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest väsynyt hoitaja

    Posted

    Ihan samaa touhua tapahtuu myös kuntien yksiköissä. Joustaminen ja venyminen on hyvin kuluttavaa. Eräs aamuvuoro olin iloinen, kun kerrankin meitä oli kolme hoitajaa työvuorossa. Seitsemältä mietimme, että tänään tehdään jotain mukavaa asukkaiden kanssa, lähdetään ulos yhdessä. Tunti siitä, kun esimies saapuu töihin tulee ilmoitus, että jonkun meistä kolmesta hoitajasta on siirryttävä toiseen yksikköön, koska sieltä puuttuu toinen aamuvuorolainen. Se siitä suunnitelmasta ja "helpommasta" työpäivästä. Jos tätä tapahtuu jatkuvasti niin kukapa ei väsyisi? Et koskaan tiedä mihin "pääset" töihin tai kuka on työkaverisi. Hyvällä tuurilla se on vakituinen kollega tai sitten ihan outo sijainen, joka ei ole ollut siellä koskaan. Aloitat päivän perehdytyksellä ja kerrot koko ajan mitä pitää tehdä ja minne mennä.. Otat vastuun koko osastosta, että kaikki asukkaat saavat perushoidon, lääkkeet ja ruoan, ei siinä paljon virikkeitä enää jaksa keksiä. Toiset hoitajat tulevat "leikkimään" työpaikalle asukkaiden kanssa ja hoitaminen jää työparille.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Ei se ihme ole että väsyy. Kaikesta ei ole hyvä säästää, mutta kyllä työvoima on nykyään nuorissa niin karseaa, hemmoteltuja nuoria, että hohhoijjaa. 

    Itse vanhanliiton sairaanhoitajana sivusta seuranneena en voi muuta sanoa. Varsinkin kesäaikaan. Kaunis ilma niin tulee osastolle soitto ennen työvuoroa nuorelta lähihoitajalta, että hieman vatsassa kiertää. Hyvä ilma siis saikuttaa. Tai toinen hyvä esimerkki kun saikku loppui perjantaina, mutta festarit painoi päälle niin lisää saikkua. Ja se on meidän muiden työntekijöiden persnahasta pois. Se ärsyttää. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Äiti yksityisellä

    Posted

    Julkisella puolella varmasti myös aliresursointia, siellä ei kuitenkaan kerätä voittoja säästämällä hoivatyöstä. Hienoa että nämä asiat tulee ilmi ennen sotepäätöksiä!

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Entinen esperiläinen

    Posted

    Aivan täysin totta. Meillä oli vanhus käymättä suihkussa kuusi viikkoa, kun johtaja ei saanut aikaiseksi tilata suihkulaveria. Ei ollut laveria millä viedä ja suihkutuoli ei ollut enää vaihtoehto. Tehtiin valitus aviin kaksi vuotta sitten. Nyt vasta ko paikan ongelmat tulivat lehteen. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllä ”kansa” taas tulevissa vaaleissa äänestää valinnanvapauspuoluetta. No edestään sen löytävät, jos elävät tarpeeksi vanhoiksi. 

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Surullinennuori

    Posted

    Joka sana totta. Itse olen ollut työelämässä vasta 2 vuotta vanhushoidossa ja siihen on suuri halu, mutta olen nyt jo sairastunut masennukseen ja uupumukseen. Haluaisin tehdä tätä työtä, mutten tiedä kykenenkö. 

    Mikään muu työ tähän mennessä ei ole koskaan ollut näin kuormittavaa

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Onko tuollaisen vaitiolosopimuksen teettäminen laillista?

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Sopia saa periaatteessa mitä vaan, mutta sopimuksen pitävyys ja kohtuullisuus selviää lopullisesti vain jos asia käsitellään oikeudessa.

    Kuulostaa siltä että tuollainen sopimus on suurelta osin kohtuuton ja pääosin varmaan oikeus nauraisi sille, mutta ei voi tietää jos ei kokeile, ja aika harvalla hoitajalla on varaa mennä oikeuteen jos riskinä on tuhansien tai kymmenien tuhansien asianajokulut jos häviää.

    En ikipäivänä suostuisi yleisesti kaikkea koskevaa vaitiolosopimusta allekirjoittamaan.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Omaishoitaja

    Posted

    Miten sairaalasta saa kaiken tiedon muttei hoivakodista missä on inhimillisyys elävää kohtaan.Onneksi oma muistisairaani on täällä minun turvallisessa hoivassa ollut jo 8 v ja on jatkossakin.Kun 1 ihminen hoitaa 1 ihmistä silloin saa parasta hoitoa, eikä olla numeroita likaisten veronkierto yritysten liiketoiminnassa.

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Kauhulla odottava

    Posted

    Hallitus on ollut edesauttamassa varojen siirtoa veroparatiiseihin, säätämällä lakia joka mahdollistaa suojauksen.

     

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Tässä vanhusten hoitolaitoksien tapauksissa ammattiliittoja olisi nyt näytön paikka että henkilökuntaa saadaan tarpeeksi ja palkkaus on kohdallaan. Silloin henkilöstön jaksaminen olisi kunnossa ja he voisivat keskittyä hoidettaviin.

    Ammattiliitot kyllä keräävät jäsenmaksuja ja liiton aktiivit käyttävät osan rahoista oman hyvinvoinnin ja ilonpidon merkeissä, mutta mitä muuta liitot on saanu aikaan?

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites

    Kyllä, samoja piirteitä on esimerkiksi Helsingin kaupungin kotipalvelussa. Vaippoja käyttävä vanha ihminen pääsee suihkuun vain kerran viikossa. Vaikkapa varhain maanantai-aamuisin. Jos hän ei jaksakaan lähteä suihkuun, seuraava kerta on vasta viikon päästä...  Montakohan viikkoa menee? Ja kun henkilö vaihtaa vaipat itse, kukaan ei katso vaipan sisälle. 

    Kerran menin hänen kanssaan lääkäriin. Lääkäri katsoi vain ulkopuolelta. " Entä jos katsottaisiin vaippojen sisäpuolelta? " Niin tehtiin, ja ihottuma oli hirveän näköinen. 

    Siihen saakka kotihoito oli käynyt vain kerran viikossa suihkuttamassa [jos siis edes sitä],  nyt sain taisteltua hänelle hoitajan joka päivälle. Piti taistella vaikka rollaattoripotilas oli heikkouttaan kaatua rojahtanut lääkärin eteen emmekä olleet saada kahteen pekkaan häntä ylös. Nuoren lääkärin kysymys kuului: "Miksi hoitajan pitäisi käydä joka päivä?"  

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest päättäjät töihin hoivakot

    Posted

    Meidän poliittisella taholla ei ole halua puuttua tähän ongelmaan. Pitäisi laittaa jokainen hallituksen jäsen viikoksi makaamaan hoivakotiin vaipoissa, mikään erikoiskohtelu ei olisi sallittua.

    Tämän hallituksen aikana on tämä ongelma vain paisunut. 

     

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites
    Guest Prosessia viilaamaan!

    Posted

    Vanhusten huonosta hoidosta voisi/ tulisi olla samanlainen nimettömänä ilmoitusmahdollisuus kuin lastensuojelurikkomuksistakin. Silloin tarkastuksen voisi tehdä kuka vain, hoitaja, hoidettava tai omainen. Kunnan sosiaalitoimi olisi velvollinen tarkastamaan tilanteen viikon sisällä. Seuraava porras kunnan sosiaalilautakunta, jos asiaan ei tule parannusta. Sosiaaliasiamies, aluehallintovirasto ym.

    Ja hakusaarto tällaisiin työpaikkoihin!

    Share this comment


    Link to comment
    Share on other sites



    Guest
    Add a comment...

    ×   Pasted as rich text.   Restore formatting

      Only 75 emoji are allowed.

    ×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

    ×   Your previous content has been restored.   Clear editor

    ×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


  • Hoitajat.net

    Osallistu keskusteluun

×
×
  • Create New...