Jump to content
MAINOS

Yksityisten hoivajättien palvelukodeissa vallitsee pelon ilmapiiri


Muistisairaanhoitaja
 Jaa

Kuvituskuva: Envato

Minulla on useamman vuoden työkokemus sairaanhoitajana muistisairaita hoitavissa palvelukodeissa. Viime päivien uutisoinnit yksityissektorin hoivayksiköiden ongelmista eivät ole hämmästyttäneet minua ollenkaan. Uutisiin nostettu yritys ei ole ainoa, jonka olisi katsottava peiliin. Oikeastaan olen eniten hämmästynyt siitä, että ihmiset – sittenkin – tuntuvat välittävän siitä, miten vanhuksia ja muistisairaita Suomessa nykyään hoidetaan.

Aluksi on kerrottava, että yksityisissä tehostettua palveluasumista tuottavissa yrityksissä jokainen työntekijä joutuu allekirjoittamaan sopimuksen vaitiolosta. Mitään, mikä voisi vahingoittaa yrityksen liiketoimintaa, ei saa kertoa. Ei edes kotona puolisolleen, ei edes asukkaiden omaisille, saati sitten julkisesti.

Työntekijöitä ympäröi siis jonkinlainen pelon ilmapiiri. Jokainen työntekijä tietää, miten isoja nämä yritykset ovat ja millaisia summia niillä on käyttää mahdollisiin oikeusjuttuihin. Paljon enemmän kuin sillä alipalkatulla ja ylityöllistetyllä hoitajalla, joka ei edes tunne lainsäädäntöä niin hyvin, että tietäisi, mistä hän saa puhua ja keneen saa ottaa yhteyttä edes silloin, kun ihmishenget ovat vaarassa.

Työurani alkutaipaleella olen nähnyt vuoteeseen hoidettavan vanhuksen, joka ei ollut kahteen viikkoon päässyt suihkuun, koska sen toteuttamiseen ei ollut tarvittavia apuvälineitä, eikä hoivajätti voinut ostaa niitä, koska ”rahaa ei ollut”. Vanhus kutisi kauttaaltaan, mutta ei voinut käyttää enää omia käsiään itsensä raapimiseen. Hän huusi kaiket päivät apua vuoteessaan ja pyysi huoneeseen tullessaan hoitajaa raapimaan häntä.

Myöhemmin pääsin töihin paikkaan, jossa vanhuksia hoidettiin oikeasti hyvin. Olin valtavan helpottunut ja onnellinen voidessani antaa vanhuksille sitä hoivaa ja huolenpitoa, jota sairaanhoitajan etiikkani vaatii ja jonka he ansaitsevat.

Sitten iso hoivajätti osti palvelukodin ja kaikki muuttui. Työn tekemisestä liian vähällä hoitajamäärällä tuli arkipäivää. Lisäksi ”hoitajiksi” palkattiin ihmisiä, joilla oli esimerkiksi lyhyt työkokemus henkilökohtaisena avustajana, muttei lainkaan hoitoalan koulutusta. Tämä siksi, että heille voidaan maksaa alinta mahdollista palkkaa. Lisäksi työvuorolistoihin alkoi ilmestyä työntekijöitä, joita ei oltu koskaan edes pyydetty työvuoroon.

Kaikki tämä lisäsi entisestään hoitoalan koulutuksen saaneiden hoitajien työtä, sillä vastuu hoidosta ja esimerkiksi kaikkien lääkkeiden annosta jäi heille. Yksi hoitaja saattoi joutua työvuoronsa aikana huolehtimaan useammankin eri osaston ja yhteensä yli 30 ihmisen kaikesta lääkehoidosta – oman työnsä ohella tietenkin. Kaiken lisäksi kaikkien hoitajien, myös sairaanhoitajien, työhön kuului siivoamista, tiskaamista, pyykkäämistä aivan loputtomiin.

Miettikää, mitä tarkoittaa hygieniankin kannalta, että samat hoitajat, jotka juuri tekivät alapesun asukkaalle, jonka vatsa oli toiminut vaippaan, hämmentävät ja tarjoilevat hetken kuluttua aamupuuroa. Aamupuuron syötettyään he tiskaavat astiat ja rientävät pesemään valtavan määrän lakana- ja vaatepyykkiä. Itse olen lähtenyt ottamaan myös verinäytteitä suoraan kakkapesuilta. Lähtiessäni sitten viemään näytteitä kaupungin laboratorioon olen samalla napannut osaston jätesäkit mukaan ja kiikuttanut ne keräysastioihin.

Työnteko muuttui päivästä toiseen selviämiseksi. Että saisi kaikki aamuisin ylös vuoteestaan, vaipat vaihdettua ja puhtaat vaatteet päälle. Että saisi kaikki ruokittua. Että saisi aamupuuron syötettyä viimeisellekin edes puolta tuntia ennen lounasaikaa. Että saisi kaikille lääkkeet annettua. Työntekijät, jotka ennen hoitivat asukkaita rakkaudella ja lempeydellä, väsyivät. Asukkaat muuttuivat numeroiksi. He muuttuivat vertailuksi siitä, kuinka monta kukin työntekijä oli laittanut tänään.

Niin, laittanut. Se tarkoittaa aamu- tai iltatoimien tekemistä. Minä olen laittanut yhdessä vuorossa kymmenenkin asukasta. Koska oli pakko. Näillä vanhuksilla on nimetkin, heillä on omat tarpeensa, tarinansa, tapansa. Mutta nyt heistä kaikista oli saatava samanlaisia, että heitä ehti ”laittaa” lyhyessä ajassa mahdollisimman monta. Arvatkaa mikä siihen auttaa, jos ei ole työntekijöitä, joilla on aikaa keskustella, maanitella, neuvotella, laulaa tai lohduttaa muistisairasta, jonka maailmaan kiire ei enää ulotu? Tai jos työtä tekevät ihmiset, joilla ei ole lainkaan hoitoalan koulutusta, eikä siis edes keinoja kohdata muistisairasta? Siihen auttavat psyykeen vaikuttavat lääkkeet. Hoitajat alkavat toivoa, että vähän jokaiselle saataisiin jotain, mikä pitäisi heidät aloillaan, hiljaa ja kiltisti. Että heistä tulisi nopeita laittaa. Ihmisistä.

Lisäksi on alettava laskemaan, mitä on pakko tehdä ja mitä voi jättää tekemättä. Että ehtisi taas seuraavaan huoneeseen, seuraavaan ylös, vessaan, yöpuku pois, vaippa pois, alapesu, vaippa päälle, sukat, housut, paita- ruljanssiin. Ja tämä monta kertaa aamussa monen asukkaan kohdalla. Jollakin oli kyynärpää auennut, mutta haavataitosta ei ehtinyt vaihtaa, ehkä iltavuoro ehtii. Luoja tietää, mistä sekin haava oli tullut.

Yhdellä oli pitkät kynnet, mutta nyt ei ehtinyt leikata. Yhdellä perusvoide lopussa, mutta nyt ei ehtinyt lähteä varastosta hakemaan uutta. Yhden hampaita en taaskaan saanut harjattua. Luoja tietää, milloin ne oikeasti on viimeksi harjattu. Vuodepotilaalla on päällään samat vaatteet kuin viikko sitten. Luoja tietää, milloin hänen korviensa taakse on viimeksi edes katsottu ja kuinka monta puhdasta taitosta tarvitaan pesemään viikkojen lika. Luoja tietää, ettei radio tai televisio korvaa ihmistä yksin huoneessaan makaavalle vanhukselle, vaikka huono omatunto saakin hoitajan päivästä toiseen painamaan kaukosäätimen ON-nappulaa. Luoja tietää, että se kaikkein väsynein hoitaja tai kaikkein nuorin ja ujoin sijainen, jonka ymmärrettävästi huolissaan oleva omainen haukkui äitinsä huonosta hoidosta, lukkiutuu vessaan itkemään pahaa oloaan edes 5 minuutiksi, vaikka oikeastaan sellaiseen ei olisi nyt aikaa, kun on niin paljon hoidettavia.

Kun tietää, paljonko nämä vanhukset tästä hoidostaan maksavat, ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa. Silloinkaan ei tiedä, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun terveysjätti ilmoittaa, että tästä lähtien firma vaatii, että jokaiselle asukkaalle on tarjottava mahdollisuus ulkoilla. Millä ajalla, millä työvoimalla? Kenen jaksamisella? Firma vaatii paljon muutakin, mutta firma ei anna mitään. Olin itse useamman kerran sairaslomalla työuupumuksen ja keskivaikean masennuksen vuoksi. Sitten en enää jaksanut ollenkaan ja lopetin työt yrityksessä. Joskus näen yhä unia niistä vanhuksista, joista yritin parhaani mukaan pitää huolta. Usein mietin, miten he nyt voivat.

Nyt uutisointeja lukiessani mietin, minkä vuoksi oikein väsytin itseni. Minkä vuoksi niin moni hoitaja yrittää voimiensa äärirajoilla tarjota palvelukotien asukkaille sitä hoivaa, joka heille on luvattu ja josta he maksavat? Minkä vuoksi yrityksellä, jonka omistajaporras tienaa miljoonia vuodessa, ei ole rahaa yhteen suihkulavettiin, ettei kenenkään tarvitsisi maata pesemättömänä vuoteessaan viikkokausia. Minkä vuoksi asukas, joka maksaa hoidostaan 5000 euroa kuussa, ei pääse aamupäivällä vessaan, vaikka on herännyt jo kuudelta, koska hoitajilla ei ole aikaa ja onhan sinulla se vaippa. Miten voivat nukkua yönsä nämä ihmiset, joiden miljoonat on otettu sairaiden kärsimyksestä ja hoitajien väsymyksestä?

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Siis niin tätä päivää  tämä edellinen kirjoitus. Miksei kukaan puutu? Miksi ikäihmisiä hoidetaan huonosti?  Miksi  hyvät hoitajat ajetaan työuupumukseen? En voi käsittää tätä nykymenoa. 80-90 luvulla hoito oli aivan toista, nyt Jätti yhtiöt käärii miljoona voittoja ja ikäihmiset voi huonommin  koska eivät saa arvoistaan kunnollista ja laadukasta hoitoa. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nyt uutisissa ollut sote-jätti ei ole ainoa. Invalidiliiton asumispalveluissa täysin samankaltaisia ongelmia. Samalla, kun johtajat nauttivat suurta palkkaa ja palvelupäälliköt saavat bonuksia (osaamatta kuitenkaan johtaa), repivät lähihoitajat itsensä jo alle kolmikymppisinä rikki. Ainoa, mikä merkitsee, on maksuluokka. Maksuluokka pitää sisällään sen summan, mitä kunta maksaa asukkaasta. Esimiehet käskevät työntekijöitään lisäämään mobiilissa juoksevaan työhön lisäminuutteja, vaikka asukkaan luota olisi jo aikaa sitten lähdetty. eli kunnalta kusetetaan lisää rahaa. 

Laaduntarkkailu ei pelaa. Tarkastukset tehdään aina ennalta ilmoittaen ja esimiesjohtoisesti. Asiat osataan näin esittää vaaleanpunaisin reunuksin, samoja tarinoita kerrotaan omaisille. Työterveys on useammassa toimipisteessä puuttunut uupuneen henkilökunnan puolesta asioihin, mutta niin kauan kuin yksittäisiä ilmiantoja työoloista ei ole, ei tt voi tehdä juuri mitään.

Hoitajissa on ulkomaailaistaustaisia, joiden kielitaidolla ei mennä edes R-kioskille. On paljon lukihäiriöisiä. Kirjaaminen on ala-arvoista. 

Miksi kunnat eivät tee tarkastuksia yllättäen ja niin, että perustason työntekijöitä on kertomassa epäkohdista? 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Kuolisinpa saappaat jalas

Lähetetty

Kirjoitus osui ja upposi. Kuin olisin omasta yksiköstäni lukenut! Miksi kukaan ei tähän puutu kovalla kädellä? Työnantaja vain näyttää hienoja diagrammeja ja kuinka paperilla näyttää kaikki loistavalta. Totuus on ihan muuta. Ikinä en veisi omia omaisiani kyseisen firman hoidokeiksi! 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

7 minuuttia sitten, Vieras: Hoitaja kirjoitti:

Siis niin tätä päivää  tämä edellinen kirjoitus. Miksei kukaan puutu? Miksi ikäihmisiä hoidetaan huonosti?  Miksi  hyvät hoitajat ajetaan työuupumukseen? En voi käsittää tätä nykymenoa. 80-90 luvulla hoito oli aivan toista, nyt Jätti yhtiöt käärii miljoona voittoja ja ikäihmiset voi huonommin  koska eivät saa arvoistaan kunnollista ja laadukasta hoitoa. 

Siksi, koska raha määrää kaiken. Täytyy olla jollain tavoin älykkyysosamäärässä vikaa, ettei hoitajat tajua, että jos yksityinen tulosta tekevä firma hoitaa vanhuksia, niin kyllä se on firman osakkeen omistajien rahantulo se kaikkein tärkein asia. Ja muutenkin olen törmännyt siihen, että yksityisellä puolella työskentelee kaikkein huonoimmat hoitajat, jotka ei muualle oikein pääse.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lainaa

Työntekijöitä ympäröi siis jonkinlainen pelon ilmapiiri. Jokainen työntekijä tietää, miten isoja nämä yritykset ovat ja millaisia summia niillä on käyttää mahdollisiin oikeusjuttuihin. Paljon enemmän kuin sillä alipalkatulla ja ylityöllistetyllä hoitajalla, joka ei edes tunne lainsäädäntöä niin hyvin, että tietäisi, mistä hän saa puhua ja keneen saa ottaa yhteyttä edes silloin, kun ihmishenget ovat vaarassa.

Olkaa yhteydessä omaan liittonne. Siellä neuvotaan mitä saa ja pitää tehdä. Meillä on jopa velvollisuus ilmoittaa näistä.

Luettavaa: 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Asiaa ja tuttua, aivan kuin itse olisin kirjoittanut tämän. Samat ongelmat, eri paikka, oman jaksamisen takia oli pakko sanoa itsensä irti työstä. Mutta työt kummittelevat edelleen mielessä. Eikä asiaa helpottanut yhtään kiukkuinen johtaja, joka vaatii ja vaatii milloin mitäkin. Työpaikkakokouksissa pelkkää negatiivista, ei kiitosta koskaan. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

25 minuuttia sitten, Vieras: Luottamusmies kirjoitti:

Olkaa yhteydessä omaan liittonne. Siellä neuvotaan mitä saa ja pitää tehdä. Meillä on jopa velvollisuus ilmoittaa näistä.

Luettavaa: 

Kyllä ilmoitin monta kertaa Tehylle, mitään konkreettista apua en saanut. Saatettiin sanoa ettei noin voi olla, on lain vastaista. Epäkohtia oli lukuisia. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Ei ymmärrä, missä vika!

Lähetetty

Arki aamuvuoroissa on työntekijöitä riittävästi, ja lisäksi myös keittiöapu, joka huolehtii keittiötöistä, siis vain aamuvuoroissa.

Viikonloppuisin on samat työt kuin arkisinkin, mutta hoitajia on liian vähän + keittiötyöt päälle. Myös arki-illoissa tehdään töitä pienemmällä henkilökunnalla. Onhan ilta- ja viikonloppulisät hoitajille niin suuret, että on varaa näin uuvuttaa hoitajat.

Ei ymmärrä, ei!! Missä vika, ettei näitä epäkohtia saada oikaistua. Hyvähän se on säästää, hoitajien kustannuksella 😡 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

"luottamusmies kommentti: ”Olkaa yhteydessä omaan liittonne. Siellä neuvotaan mitä saa ja pitää tehdä. Meillä on jopa velvollisuus ilmoittaa näistä." "

 Hänen neuvonsa ei pidä paikkansa!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Itse ennen hoitoalalla työskennellyt mutta nyt äitini asuu erään jättifirmam hoivakodissa, ihan tuli se paikka mieleen!!! Olen tajunnut että kaikki ei todellakaan ole hyvin, johtaja yrittää sumuttaaa, hoitajat ei uskalla sanoa suoraan, välillä raukat saavat minun kiukkuni vaikka yritän aina muistaa sen että hoitajat tekevät parhaansa, mutta hoito on aivan ala-arvoista ja olisi vielä ala-arvoisempaa jos en olisi itse niin aktiivinen, hoitajat kyllä tekee parhaansa mutta eivät jaksa enää kauaa!! Monta hyvää hoitajaa lyhyen ajan sisään lähtenyt. En tiiä mitä voisin tehdä että asiat muuttuisi, keskustelut johtajan kanssa eivät ole kantaneet mihinkään. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Puhutaan että yksityissektorilla tapahtuu näitä laiminlyöntejä mutta kyllä sitä tapahtuu myös kuntien palvelutaloissakin. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tämä meno jatkuu aina vaan. Jo v. 2010~2011 tämä meno oli nähtävissä. Ei auttanut epäkohtien esilletuonti. Hoitajia ei uskottu. Avi ilmoitti tarkistuksista etukäteen. Listoilla oli haamuhoitajia tai toisen yksikön hoitajan nimiä jotta mitoitus näytti hyvältä. Tuloksena kantelun tehneille puhuttelu, töiden uudelleen järjestely mukamas yksikössä ja epäkohtien julkituoneille potkut.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

59 minuuttia sitten, Vieras: Ripuli kirjoitti:

Siksi, koska raha määrää kaiken. Täytyy olla jollain tavoin älykkyysosamäärässä vikaa, ettei hoitajat tajua, että jos yksityinen tulosta tekevä firma hoitaa vanhuksia, niin kyllä se on firman osakkeen omistajien rahantulo se kaikkein tärkein asia. Ja muutenkin olen törmännyt siihen, että yksityisellä puolella työskentelee kaikkein huonoimmat hoitajat, jotka ei muualle oikein pääse.

Ei kannata olla halpamainen eikä ainakaan yleistää . Ei me olla huonoja vaan työnantaja on huono . 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

32 minuuttia sitten, Vieras: kokennut ( kirjoitti:

"luottamusmies kommentti: ”Olkaa yhteydessä omaan liittonne. Siellä neuvotaan mitä saa ja pitää tehdä. Meillä on jopa velvollisuus ilmoittaa näistä." "

 Hänen neuvonsa ei pidä paikkansa!

Työnantajan edustaja saapui paikalle 😂

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä tää tosi on . Riittämättömyyden tunne on joka päiväistä . Halu olisi enemmälle muttei onnistu kuin välttämättömin hoito. Ja väsymys on joka päivä läsnä , ole siinä sitten iloinen ja ystävällisyyden perikuva ... vapaapäivinäkään et saa levättyä sillä ressi seuraa kotiin ja uniin . Tai jos ei muu niin arvoisa työkaveri tuskailee viesteillään työasioita ettei vahingossakaan tuu elettyä omaa aikaa . 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tunti sitten, Vieras: Ei ymmärrä, missä vika! kirjoitti:

Arki aamuvuoroissa on työntekijöitä riittävästi, ja lisäksi myös keittiöapu, joka huolehtii keittiötöistä, siis vain aamuvuoroissa.

Viikonloppuisin on samat työt kuin arkisinkin, mutta hoitajia on liian vähän + keittiötyöt päälle. Myös arki-illoissa tehdään töitä pienemmällä henkilökunnalla. Onhan ilta- ja viikonloppulisät hoitajille niin suuret, että on varaa näin uuvuttaa hoitajat.

Ei ymmärrä, ei!! Missä vika, ettei näitä epäkohtia saada oikaistua. Hyvähän se on säästää, hoitajien kustannuksella 😡 

Meillä on ohan sama peli.Arkiaamussa tarpeeksi porukkaa mutta illoissa 4 ja vkl tehdään pienemmällä porukalla joka on aika rankkaa niinkuin eilinen aamu esimerkiksi.Kaikki syötetty vuoteeseen ja annettu aamulääkkeet.Ensimmäinen asukas vaatteissa noin klo 10

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Missä on valvovan viranomaisen vastuu??? Kuten uutisoinnissa sanottiin, että on luotettu palveluntuottajan rehellisyyteen TARKASTAMATTA asiaa.

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Niin totta ja hoitajalle näissä yksiköissä ihan "tavallista" arkea. Hoitajat näissä yksiköissä ovat unohtaneet kuinka ihmisiä kuuluisi ehtiä hoitaa, mutta jos niin tekee tällä vallitsevalla miehityksellä joku asukas  jää täysin ilman hoitoa. ja pidemmän päälle hoitajat uupuu ja rupeaa "laittamaan niitä". 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Rohkea ja avaava kirjoitus tärkeästä näkökulmasta. Totuus on hyvä tuoda esiin ja jakaa se. Jospa jokin voisi muuttua näiden esiintulojen myötä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kaikissa yksityisissä hoivakodeissa tilanne ei ole tämä. Paljon on johdosta kiinni mikä on mitoitus ja hoidon laatu. Meillä ei tuollainen menisi läpi vaikka ollaankin yksityisen ison hoivajötin palveluksessa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Samalla tavalla ne asiat on myös julkisella puolella. Siitä vaan tunnutaan vaikenevan. Tehään kiireellä ja vajaalla miehityksellä, koska kukaan ei enää jaksa vähällä palkalla järkyttävää työmäärää. Tehostetussa palveluasumisessa julkisella puolen samalla tapaa hoitajat pesee pyykkiä ja jakaa ruokaa, vie roskat jne. Vanhusten kunto on kokoajan huonompaan suuntaan niin kotona kun palveluasumisessa ja se näkyy myös hoitajien jaksamisessa. Vähän henkilökuntaa ja hitosti töitä. Monesti ruokatauko on vasta klo 13 jälkeen kun aiemmin et vaan ehdi.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Allekirjoitan tämän täysin ja sen vuoksi en lähde yhteenkään yksityiseen palvelukotiin töihin. Ennemmin olen työttömänä, kun lähden orjaksi oman terveyteni kustannuksella. Kokemus on määräaikaisesta sijaisuudesta juurikin Esperillä ja odotin kokoajan, milloin tämä määräaikainen työsuhde loppuu, että pääsen pois. Ei ole oikein, ettei jaksa omaa kotiaan ja omia alaikäisiä lapsiaan enää kotona hoitaa, kun kaikki mehut viedään töissä, eikä siltikään voi hoitaa näitä vanhuksia kunnolla. On väärin ,ettei edes asiakkaiden sairauksiin, lääkehoitoon ym. tärkeään anneta aikaa, vaan lähihoitaja perehdyttää samalla kun tehdään yhdessä perushoitoa... Ei ihme, ettei hoitajilla ole tietoa asiakkaiden sairauksista, lääkityksestä ym. olennaisesta, miten häntä pitäisi hoitaa, kuten tuolla yhdessä lehden artikkelissa ensihoitajat kertoivat karuja kertomuksi... Lisäksi olen sairaanhoitaja, en laitoshuoltaja tai ravitsemustyöntekijä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nämä yksityiset käyttävät muls epäpäteviä hoitajia. On keinosiementäjästä kampaajaan, ja kaikkea siltä väliltä. Miksi kukaan ei valvo näitäkään asioita? Hävetä saa työnantajaansa, mutta onneksi voi aina palata kampaajaksi...miksi Valvira ei valvo?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kunnat ostavat vanhuspalvelut mahdollisimman halvalla. Jos tulee sote uudistus, niin valtionosuudet loppuvat sos ja terv hoidon osalta. Kunnat haluavat, että se menetettävä summa olisi mahdollisimman pieni. Eli kaikki lähtee kuntapäättäjien tahdosta.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Yksityinen lastensuojelu

Lähetetty

Samat ongelmat myös yksityisen lastensuojelun saralla. Mitoitukset ihan riittämättömät ja listoilla on haamuhoitajia myös. Aina vaan vaikeahoitoisempien lasten tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Hoito on lähinnä säilyttämistä. Omistajat nuukailee ihan perusasioissa ja kasvattaa omaa tiliään. Lapsille tarjottava ruoka ravintoköyhää einestä ja pakasteruokaa alelaarista. Kunnat ei tee tarkastuksia juuri lainkaan. Siellä ne lapset ei ainakaan saa eväitä parempaan elämään.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Vaihtelueroja, paljon

Lähetetty

2 tuntia sitten, Vieras: Hjklö kirjoitti:

Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kaikissa yksityisissä hoivakodeissa tilanne ei ole tämä. Paljon on johdosta kiinni mikä on mitoitus ja hoidon laatu. Meillä ei tuollainen menisi läpi vaikka ollaankin yksityisen ison hoivajötin palveluksessa.

Hei. On totta että on Hoivajättien yksiköitä joissa asiat tuntuu rullaavan ok , eikä ole tunnetta että kokoajan säästetään kaikesta ja kaikista. 

Miksi jotkut yksiköt saavat sijaisia, talon eril. tarvikkeita,  muistamisia, viihdykettä asukkaille, mutta joissain , saman omistajan yksiköissä ei sitten millään?

Mistä koostuu yksikönpäälliköiden bonukset?  Juurikin noista säästöistä?  Paisuuko bonukset kun säästää esim. henkilöstökuluissa ja jättää sijaisen palkkaamatta periaatteella että pärjätään kyllä, koittakaa kestää🤔?

Osaako kukaan vastata?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onpa  kummassa tahansa,niin johto kohtelee huonosti hoitajia,siitä myös uuvutaaan,vaikka hyvällä hoidamme omia vanhuksia,,ei työ vaatteita moneen vuoteen vaikka eritteiten ym kanssa koko ajan,pitäs olla omat vaatteet.ei johto käy ees asunnoissa missä jo huonokuntoiset vanhukset,eikä myöskään ole keskustelutaitoisia.ongelmista mitä tuodaan esille..niin me kiltit naiset vaan raadetaan!!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

12 tuntia sitten, Vieras: Raatona kirjoitti:

Kyllä tää tosi on . Riittämättömyyden tunne on joka päiväistä . Halu olisi enemmälle muttei onnistu kuin välttämättömin hoito. Ja väsymys on joka päivä läsnä , ole siinä sitten iloinen ja ystävällisyyden perikuva ... vapaapäivinäkään et saa levättyä sillä ressi seuraa kotiin ja uniin . Tai jos ei muu niin arvoisa työkaveri tuskailee viesteillään työasioita ettei vahingossakaan tuu elettyä omaa aikaa . 

Yritän kanssa vetää minimiin sen että työajan ulkopuolella en vastaa työkavereiden työviesteihin. Joskus kyse on vain sellaisesta asiasta johon on pakko saada ratkaisu samalla minuutilla (työkaveri töissä ja ei saa tehtyä itse päätöstä johonkin asiaan) jolloin soittavat suoraan neuvoa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ammatillinen edunvalvonta on heikoissa kantimissa yksityisellä hoivapuolella. Luottamushenkilöitä ei ole tai heihin ei uskalleta ottaa yhteyttä, vaikka asiaa olisi. Työnantaja saattaa suosia henkilöitä, jotka antavat suunnitella ylimääräisiiä työvuoroja suoraan listaan, eivätkä vaadi laillisia ylityökorvauksia. Samoin opiskelijoita  tai opintonsa keskeyttäneitä henkilöitä, joilla suomenkieli huono, mutta asenne työnantajaa kohtaan nöyrä, käytetään alentamaan työvoimakustannuksia. Jos lähiesimiehen on suunniteltu tekevän hoivatyötä jossakin työvuorossa, hänen on toki helppo kesken kaiken vetäytyä siitä muihin kiireisiinsä vedoten: "Kyllähän te pärjäätte!"

Me työntekijät tunnemme oikeuksiamme huonosti. Moni liittyisi ammattiliittoon, jollei jäsenyys olisi niin kallis. Pienet palkkamme eivät sinänsä ole suositus liiton kyvyistä. 

Vajaa vuosikymmen sitten Esperi toi ryhmän filippiiniläisiä sairaanhoitajia Suomeen tekemään lähihoitajan työtä, muistatteko? Syyksi sanottiin silloin työvoimapula.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä ilmoitusvelvollisuus on. Mikään yksityisen työnantajan sopimus ei mene ohi sosiaalihuoltolain oma ilmoituksen ja ilmoitusvelvollisuuden, joka tulee olla myös kirjattuna (miten ilmoitus tehdään) yksikön omavalvontasuunnitelmaan. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ihan samaa touhua tapahtuu myös kuntien yksiköissä. Joustaminen ja venyminen on hyvin kuluttavaa. Eräs aamuvuoro olin iloinen, kun kerrankin meitä oli kolme hoitajaa työvuorossa. Seitsemältä mietimme, että tänään tehdään jotain mukavaa asukkaiden kanssa, lähdetään ulos yhdessä. Tunti siitä, kun esimies saapuu töihin tulee ilmoitus, että jonkun meistä kolmesta hoitajasta on siirryttävä toiseen yksikköön, koska sieltä puuttuu toinen aamuvuorolainen. Se siitä suunnitelmasta ja "helpommasta" työpäivästä. Jos tätä tapahtuu jatkuvasti niin kukapa ei väsyisi? Et koskaan tiedä mihin "pääset" töihin tai kuka on työkaverisi. Hyvällä tuurilla se on vakituinen kollega tai sitten ihan outo sijainen, joka ei ole ollut siellä koskaan. Aloitat päivän perehdytyksellä ja kerrot koko ajan mitä pitää tehdä ja minne mennä.. Otat vastuun koko osastosta, että kaikki asukkaat saavat perushoidon, lääkkeet ja ruoan, ei siinä paljon virikkeitä enää jaksa keksiä. Toiset hoitajat tulevat "leikkimään" työpaikalle asukkaiden kanssa ja hoitaminen jää työparille.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ei se ihme ole että väsyy. Kaikesta ei ole hyvä säästää, mutta kyllä työvoima on nykyään nuorissa niin karseaa, hemmoteltuja nuoria, että hohhoijjaa. 

Itse vanhanliiton sairaanhoitajana sivusta seuranneena en voi muuta sanoa. Varsinkin kesäaikaan. Kaunis ilma niin tulee osastolle soitto ennen työvuoroa nuorelta lähihoitajalta, että hieman vatsassa kiertää. Hyvä ilma siis saikuttaa. Tai toinen hyvä esimerkki kun saikku loppui perjantaina, mutta festarit painoi päälle niin lisää saikkua. Ja se on meidän muiden työntekijöiden persnahasta pois. Se ärsyttää. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Julkisella puolella varmasti myös aliresursointia, siellä ei kuitenkaan kerätä voittoja säästämällä hoivatyöstä. Hienoa että nämä asiat tulee ilmi ennen sotepäätöksiä!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Entinen esperiläinen

Lähetetty

Aivan täysin totta. Meillä oli vanhus käymättä suihkussa kuusi viikkoa, kun johtaja ei saanut aikaiseksi tilata suihkulaveria. Ei ollut laveria millä viedä ja suihkutuoli ei ollut enää vaihtoehto. Tehtiin valitus aviin kaksi vuotta sitten. Nyt vasta ko paikan ongelmat tulivat lehteen. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä ”kansa” taas tulevissa vaaleissa äänestää valinnanvapauspuoluetta. No edestään sen löytävät, jos elävät tarpeeksi vanhoiksi. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Joka sana totta. Itse olen ollut työelämässä vasta 2 vuotta vanhushoidossa ja siihen on suuri halu, mutta olen nyt jo sairastunut masennukseen ja uupumukseen. Haluaisin tehdä tätä työtä, mutten tiedä kykenenkö. 

Mikään muu työ tähän mennessä ei ole koskaan ollut näin kuormittavaa

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Sopia saa periaatteessa mitä vaan, mutta sopimuksen pitävyys ja kohtuullisuus selviää lopullisesti vain jos asia käsitellään oikeudessa.

Kuulostaa siltä että tuollainen sopimus on suurelta osin kohtuuton ja pääosin varmaan oikeus nauraisi sille, mutta ei voi tietää jos ei kokeile, ja aika harvalla hoitajalla on varaa mennä oikeuteen jos riskinä on tuhansien tai kymmenien tuhansien asianajokulut jos häviää.

En ikipäivänä suostuisi yleisesti kaikkea koskevaa vaitiolosopimusta allekirjoittamaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Miten sairaalasta saa kaiken tiedon muttei hoivakodista missä on inhimillisyys elävää kohtaan.Onneksi oma muistisairaani on täällä minun turvallisessa hoivassa ollut jo 8 v ja on jatkossakin.Kun 1 ihminen hoitaa 1 ihmistä silloin saa parasta hoitoa, eikä olla numeroita likaisten veronkierto yritysten liiketoiminnassa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hallitus on ollut edesauttamassa varojen siirtoa veroparatiiseihin, säätämällä lakia joka mahdollistaa suojauksen.

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tässä vanhusten hoitolaitoksien tapauksissa ammattiliittoja olisi nyt näytön paikka että henkilökuntaa saadaan tarpeeksi ja palkkaus on kohdallaan. Silloin henkilöstön jaksaminen olisi kunnossa ja he voisivat keskittyä hoidettaviin.

Ammattiliitot kyllä keräävät jäsenmaksuja ja liiton aktiivit käyttävät osan rahoista oman hyvinvoinnin ja ilonpidon merkeissä, mutta mitä muuta liitot on saanu aikaan?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kyllä, samoja piirteitä on esimerkiksi Helsingin kaupungin kotipalvelussa. Vaippoja käyttävä vanha ihminen pääsee suihkuun vain kerran viikossa. Vaikkapa varhain maanantai-aamuisin. Jos hän ei jaksakaan lähteä suihkuun, seuraava kerta on vasta viikon päästä...  Montakohan viikkoa menee? Ja kun henkilö vaihtaa vaipat itse, kukaan ei katso vaipan sisälle. 

Kerran menin hänen kanssaan lääkäriin. Lääkäri katsoi vain ulkopuolelta. " Entä jos katsottaisiin vaippojen sisäpuolelta? " Niin tehtiin, ja ihottuma oli hirveän näköinen. 

Siihen saakka kotihoito oli käynyt vain kerran viikossa suihkuttamassa [jos siis edes sitä],  nyt sain taisteltua hänelle hoitajan joka päivälle. Piti taistella vaikka rollaattoripotilas oli heikkouttaan kaatua rojahtanut lääkärin eteen emmekä olleet saada kahteen pekkaan häntä ylös. Nuoren lääkärin kysymys kuului: "Miksi hoitajan pitäisi käydä joka päivä?"  

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: päättäjät töihin hoivakot

Lähetetty

Meidän poliittisella taholla ei ole halua puuttua tähän ongelmaan. Pitäisi laittaa jokainen hallituksen jäsen viikoksi makaamaan hoivakotiin vaipoissa, mikään erikoiskohtelu ei olisi sallittua.

Tämän hallituksen aikana on tämä ongelma vain paisunut. 

 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Prosessia viilaamaan!

Lähetetty

Vanhusten huonosta hoidosta voisi/ tulisi olla samanlainen nimettömänä ilmoitusmahdollisuus kuin lastensuojelurikkomuksistakin. Silloin tarkastuksen voisi tehdä kuka vain, hoitaja, hoidettava tai omainen. Kunnan sosiaalitoimi olisi velvollinen tarkastamaan tilanteen viikon sisällä. Seuraava porras kunnan sosiaalilautakunta, jos asiaan ei tule parannusta. Sosiaaliasiamies, aluehallintovirasto ym.

Ja hakusaarto tällaisiin työpaikkoihin!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hyvät hoitajat.
Videoikaa puhelimellanne toimintaa. Lähettäkää materiaali toimittajalle, joka osaa suojella lähdettään.
Ei tämä lopu pelkällä valittamisella.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

17 tuntia sitten, Vieras: Hjklö kirjoitti:

Täytyy nyt kuitenkin muistaa, että kaikissa yksityisissä hoivakodeissa tilanne ei ole tämä. Paljon on johdosta kiinni mikä on mitoitus ja hoidon laatu. Meillä ei tuollainen menisi läpi vaikka ollaankin yksityisen ison hoivajötin palveluksessa.

Siis nimenomaan, itse olen ison  valtakunnallisen yrityksen hoivakodissa. Meillä asiat ovat mielestäni hyvin, mitoitus yli suosituksen ja siitä pidetään kiinni. Voisin hyvin tuoda omaisenikin meille hoitoon😊. Olen sen verran nähnyt urani aikana, että hoitaja mitoitus ei ole ainoa laatuun vaikuttava tekijä. Yhtä iso merkitys on hoitokulttuurilla, etiikalla ja johtamisella. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

23 minutes ago, Guest Prosessia viilaamaan! said:

Vanhusten huonosta hoidosta voisi/ tulisi olla samanlainen nimettömänä ilmoitusmahdollisuus kuin lastensuojelurikkomuksistakin. Silloin tarkastuksen voisi tehdä kuka vain, hoitaja, hoidettava tai omainen.

On olemassa, melko vähän käytetty. "Vanhuspalvelulain mukainen ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta"

Se että henkilö on jo jonkin palvelun piirissä ei poista ilmoituksen tarpeellisuutta eikä asiasta vastaavan viranomaisen toimintavelvollisuutta asian suhteen.


https://www.tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=5482 :

Quote

Yksityishenkilöllä on oikeus tehdä ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta, kun taas viranomaisilla on Vanhuspalvelulain 25§:n mukainen ilmoitusvelvollisuus. lmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta tehdään, kun on huoli iäkkäästä henkilöstä.

Milloin ilmoitus tehdään?

On syytä huolestua iäkkään henkilön hyvinvoinnista esimerkiksi silloin, kun

  • iäkäs henkilö ei selviydy käytössään olevilla palveluilla mm. ravitsemuksen turvaamisesta, lääkehuollosta, hygienianhoidosta
  • iäkäs henkilö asuu puutteellisesti varustetussa asunnossa tai asumisolosuhteet ovat muutoin epätarkoituksenmukaiset
  • iäkäs henkilö ei selviydy enää itsenäisesti asioidensa hoidosta
  • iäkäs henkilö ei osaa / pysty hakeutumaan tarvitsemiinsa sosiaali- / terveydenhuollon palveluihin
  • iäkästä henkilöä kaltoin kohdellaan
  • iäkäs henkilö käyttää päihteitä kohtuuttomasti vaarantaen oman terveytensä
  • iäkäs henkilö vaarantaa oman turvallisuutensa / terveytensä
  • iäkkäällä henkilöllä on ilmeinen tarve apuvälineille

Vanhuspalveluiden työntekijöillä on velvollisuus tutkia jokainen ilmoitus iäkkään henkilön palvelutarpeesta.

 

 

Moni näistä kohdista täyttyy välillä sekä kotihoidon asiakkailla että palvelutalon asukeilla.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Herra, auta ettei tarvitsisi mennä ikinä, milloinkaan tuollaiseen "hoitolaitokseen".  Toivottavasti nämä rahanahneet saavat kerran tuta omaa, korkeatasoista hoitoaan. Pää tulee ts. vetävän käteen. Myös teidän poliitikkojen! Turha vaahdota ja valehdella vaalien alla. Uskottavuusjuna meni jo. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuka nämä asiat on julkisuuteen tuonut, toimittaja vai kuka ? Itse olen ollut yksityisessä yrityksessä, josta olen minä ja pari muuta hoitajaa tehnyt AVI:iin ilmon. AVI teki tarkastuksen ja kyseisen lafkan toiminta päättyi liittyen Päijät-hämeen hyvointikuntayhtymään. Tätä ei ole koskaan ollut julkisuudessa, vaikka kyseessä oli laajalti toiminut hoiva-alan yritys. paikkakunnalla vallitsi huhut asukkaiden kesken, kuinka ei saada työvoimaa. totuus oli kuitenkin, että kyseinen hoiva-alan yritys käytti sijaisuuksissa kouluttamattomia ja eläkeläisiä...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vaikka olen yrittäjä, en voi ymmärtää, miksi pitää tehdä tulosta ja kovaa voittoa vanhusten hoidolla, lasten päivähoidolla tai ihmisten terveydellä. Ihmisten perusasoita ei voi muuttaa liiketoiminnaksi. Suunta on aivan väärä! Liika yksityistäminen on vaarallista. Rahan ahneus sokaisee. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Lääkejakelusta: kyllä olisi jo pelkästään 30 ihmisen päivittäisessä lääkejakelussa tällaiselle yli 20v työkokemuksen omaavalle farmaseutillekin tekemistä!

Kyllä hirvittää jo pelkästään lääketurvallisuus, puhumattakaan kaikesta muusta!

 

Kenenkään ei kannata säästää tällaisessa tilanteessa korostuvasta liiton jäsenmaksusta! Se on ainoa turva pienelle ihmiselle suurta yritystä vastaan epäkohdissa! 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Ei voe sannoa kuin että Herra armaha ja ota poes ennen kun joutuu huonosti hoijjettavaksi. Myö niitä veroja maksellaan jotta yhteiskunta toimisi oekein van ei, kertakikkijaa ei toemi. Tässä meijjän pittää nostoa iso meteli ja parrikaatille nousta jos assie nii voatii. Turhanpäeväset rahan keärijät laetettava ojennuksee ja ajjoa vaekka moanpakkoo jos assie nii voatii. Niiku vanaha laolu sannoo että rötösherrat kiikkiin... Ottaa nii pattii että sattuu. Ja ei muuta ku eäntä pitämmää että assie alakaa itämmää. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Sitä vaan olen itse hoitajana ihmetellyt ,että miksei nämä meidän valveutuneet ja huolissaan olevat omaiset vietä itse enemmän aikaa isiensä ja äitiensä kanssa ? Kyllähän ne pikkuaskareet heiltäkin sujuu. Jääkaapilta voi hakea vaikka jogurtin ja syöttää sen hänelle kiireettä,kammata äidin hiukset,vaikka leikata ja lakata ne kynnet,joita hoitajat eivät enää ehdi hoitaa,ja ennen kaikkea olla saattamassa omaa vanhempaa tämän kuolinvuoteen vierellä!  Isoja ja pieniä,ihmisyyteen kuuluvia rakkauden tekoja.

Mitä jos omaiset velvoitettaisiin tiettyyn määrään läsnäoloa hoivakodissa,jotta isä tai äiti saisi ylipäätään  sen hoivapaikan?Tarkoittaako se sitä,kun oma vanhempi siirtyy hoivakotiin,ettei hänestä tärvitse enää välittää? Koska hoitajat korvaavat nyt lapset ja ystävät ym.läheiset. Absurdia ja kylmää kyytiä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vanhukset ovat huonossa kunnossa jo tullessaan hoivakotiin . Vaatteita ei ole nimeksikään , lääkitykset eivät välttämättä ole ajantasalla . Ulkoilu ja hygieniatarvikkeet puuttuvat . Yhä enemmän vanhukset ovat harhaisia , agressiivisia tai muutoin vaativia hoidettavia . Muistisairaat tarvitsevat aikaa , aikaa ei ole siihen mihin pitäisi olla , henkilökuntaa ei ole tai jos on niin perehdytys on olematon . Niin ....hellään ohjaukseen , virikkeisiin , ulkoiluun ja yhdessä oloon , hygienian hoitoon pitäisi olla aikaa  . Mihin aika kuluu ? Tiskaamiseen , ruoanlaittoon , pyykkäämiseen , vaativan asiakkaan hoitoon ja eritesiivoukseen enempi vähempi . Lähihoitajan palkka on huono ja vastuu alueita jaellaan . Lääkkeet jaetaan yöllä kun päivällä aikaa siihen ei ole .  Tämän kaiken keskellä meidät leimataan huonoiksi hoitajiksi vain siksi että olemme Esperin palveluksessa . 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Turha syyllistää omaisia

Lähetetty

15 tuntia sitten, Vieras: Omaisia ihmettelevä kirjoitti:

Sitä vaan olen itse hoitajana ihmetellyt ,että miksei nämä meidän valveutuneet ja huolissaan olevat omaiset vietä itse enemmän aikaa isiensä ja äitiensä kanssa ? Kyllähän ne pikkuaskareet heiltäkin sujuu. Jääkaapilta voi hakea vaikka jogurtin ja syöttää sen hänelle kiireettä,kammata äidin hiukset,vaikka leikata ja lakata ne kynnet,joita hoitajat eivät enää ehdi hoitaa,ja ennen kaikkea olla saattamassa omaa vanhempaa tämän kuolinvuoteen vierellä!  Isoja ja pieniä,ihmisyyteen kuuluvia rakkauden tekoja.

Mitä jos omaiset velvoitettaisiin tiettyyn määrään läsnäoloa hoivakodissa,jotta isä tai äiti saisi ylipäätään  sen hoivapaikan?Tarkoittaako se sitä,kun oma vanhempi siirtyy hoivakotiin,ettei hänestä tärvitse enää välittää? Koska hoitajat korvaavat nyt lapset ja ystävät ym.läheiset. Absurdia ja kylmää kyytiä.

Vai pitäisi vielä omaisten alkaa hoitamaan vanhuksiaan omien töidensä ohella. Kaikki aika mikä tähän toimintaan käytettäisiin olisi pois omalta perheeltä. Teeppä hoitaja itse ensin täysi työpäivä ja sen jälkeen kaikki kotityöt ja mene illan lopuksi hoitamaan omaistasi hoitolaitokseen - tuskin jaksaisit ja suostuisit! Kyllä 4000 - 5000 eurolla, jonka hoitopaikka vanhukselle kustantaa kuukaudessa pitää saada asianmukainen hoito ilman että omaisilta aletaan vaatia työpanosta. Ymmärrän täysin hoitohenkilöstön uupumisen ja tämän kaltaiset avautumisetkin, olen itse seurannut kohta 10 vuoden ajan omaiseni hoitoa sekä julkisissa että yksityisissä hoitolaitoksissa. Vuosia kestäneiden taistelujen jälkeen olen viimein suhteellisen tyytyväinen omaiseni nykyiseen hoitopaikkaan. Ikäihmisen hyvä hoito vaatii riittävät työntekijäresurssit, motivoituneen, ammattitaitoisen  ja pitempään työpaikassaan pysyneen henkilökunnan sekä ajanmukaiset toimitilat ja työvälineet. Nykyään on mukava mennä tapaamaan omaistaan kun tietää, että hänellä on perusasiat kunnossa. Henkilökunta pitää minut ajantasalla jos omaiseni hoitoon tulee muutoksia tai tarvitaan toimenpiteitäni jonkin asian suhteen. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Laittaa tai "nostaa". Kuinka monta kukakin on nostanut  vuorossa. Ihmisistä kun puhutaan niin kuulostaa kauhealta. 😓 tämä kaupungin omassa yksikössä. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nämä edelliset kirjoitukset ovat tuttuja kohta 30v työkokemuksella. Kaupungilla ei ole ihan noin huonosti mutta tulossa on sinnekkin koska nyt suunnittelevat vähentävänsä "yökköjä" ja siivoushenkilökuntaa hoitokodeista/laitoksista. Uusia hoitajien ja terapeuttien virkoja vähennetään koska VANHUKSIA PITÄISI HOITAA ENEMMÄN KOTONA! Eli jättää heitteille! Kenelle ne kaikki työt sitten siirtyvät...--- HOITAJILLE! Ihmetellään sen jälkeen missä kaikki hoitajat on! Ja nyt on uusi trendi - kirjaamiset pitäisi tehdä reaaliajassa - MILLÄ AJALLA!?! Kun koko ajan on takaraivossa että ne loputkin hoidettavat pitää saada pestyä, kuivitettua ja vaatetettua! PÄÄTTÄJÄT HEI tulkaahan töihin tutustumaan valmiiksi hoitopaikkoihinne ja tulemaan myös toimeen hoitajan palkalla !!! Se poliitikko joka ton tekee niin saa varmasti hoitajien äänet !!!!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

On 1/29/2019 at 2:32 PM, Guest Pia said:

Siis nimenomaan, itse olen ison  valtakunnallisen yrityksen hoivakodissa. Meillä asiat ovat mielestäni hyvin, mitoitus yli suosituksen ja siitä pidetään kiinni. Voisin hyvin tuoda omaisenikin meille hoitoon😊. Olen sen verran nähnyt urani aikana, että hoitaja mitoitus ei ole ainoa laatuun vaikuttava tekijä. Yhtä iso merkitys on hoitokulttuurilla, etiikalla ja johtamisella. 

Se on tilapäistä. Lähijohtaja, jolla on selkäranka ja empatiakykyä saattaa kyllä hetkellisesti ohjata hoivakotia niin, että siellä ei tapeta henkilökuntaa eikä asiakkaita, mutta ennemmin tai myöhemmin konsernitasolla huomataan että kyseinen yksikkö ei tuota niin hyvin kuin muut, ja jos johtajaa ei saada ruotuun tekemään tulosta etiikasta piittaamatta niin sitten se johtaja vaihdetaan...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Eikä sairaalapuolellakaan sen kummallisempaa ole, ainakaan "kuntouttavalla" osastolla josta käytännössä tullut lajittelukeskus kotiin- pitkikselle- saattohoitoon- takaisin erikoissairaanhoitoon- hoitajamitoitus tehty niille kuntoutettaville potilaille! Potilaiden kunto entistä heikompi mutta se ei näy ollenkaan mitoituksessa!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Hoivajätti avaamassa lähiseudulla uutta hoivakotia kolmellekymmenelle asukkaalle. Yövuorossa töissä on vain yksi. Miten tapahtuu yökuivitukset? Entä jos joku asukkaista on lattialla? Enpä haluaisi moisessa paikassa työskennellä. Mitään eivät ole oppineet ☹️

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

On kuin lukisi omaa kertomusta, näin se on ja ikävä kyllä ihan totta. Niin paljon olisi kerrottavaa, harmittaa ettei ole uskaltanut suutaan aukaista epäkohdista, on vain uskonut siihen että vaitiolovelvollisuus sitoo totuuden kertomista. Ei enää ikinä hoitotyöhön - no ehkä jos työolosuhteet muuttuvat, hoitotyö on kuitenkin ollut ainut asia mitä olen halunnut tehdä ja omaksi alaksi tunsin juuri muistisairaat asukkaat. 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

28.1.2019 klo 18.31, Vieras: Kuolisinpa saappaat jalas kirjoitti:

Kirjoitus osui ja upposi. Kuin olisin omasta yksiköstäni lukenut! Miksi kukaan ei tähän puutu kovalla kädellä? Työnantaja vain näyttää hienoja diagrammeja ja kuinka paperilla näyttää kaikki loistavalta. Totuus on ihan muuta. Ikinä en veisi omia omaisiani kyseisen firman hoidokeiksi! 

Samaa mietin, osu ja upposi! 

Kyllä Attendolla etenkin vallitsi pelon ilmapiiri! Esimies on "hurja" ja auta armias jos joudut hänen ns. Mustalle listalle! 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kaikki työpaikat eivät toimi noin. Kukapa laittaisi hyvät paikat aloituksen, jonne ilmiannettaisiin kaikki hyvät ? Sitten vain valitsemaan. Vaihtamalla voi tilanne parantuakin 

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

28.1.2019 klo 18.34, Vieras: Luottamusmies kirjoitti:

Olkaa yhteydessä omaan liittonne. Siellä neuvotaan mitä saa ja pitää tehdä. Meillä on jopa velvollisuus ilmoittaa näistä.

Luettavaa: 

Jos mielit palkkasi saada, niin suusi suljet. Kokemusta on potkuista, burn outista, työnantajan laittomuuksista, absurdin tason törkeästä ihmisten kohtelusta, työsuojelurikkomuksista, näennäisauttamisesta jne. Useissa eri tahoissa sote alalla. Valviraltakin olen kysynyt että onko sairaanhoitajan velvollisuudet jotenkin muuttuneet, ei kuulemma ole. Valtio johtaa kansaa tuotteina, business Suomi, perusturva romutettu. SOTE tuotetaan tuotantona, busineksena. Pahuutta (väärä valta, riistoon pohjaava johtaminen) kukoistaa, ja tekijöitä riittää. Kiusaamisen traumat ja vauriot, panetteluihin ja valheisiin perustuvat potkut, sairastumiset ei kiinnosta ketään (henkinen kidutus, taloudellinen turvattomuus) , uupuminen ei ole edes Kelan sairasloman väärti, halutaan vakavia masennuksia ym stressissairauksia, jotta voidaan sitten juoksuttaa, ilmaiseksi orjuuttaa "kuntouttamisen" valheilla. (pitkän urani aikana nähnyt). Oikeaa apua ei näihin juttuihin juurikaan saa, koska systeemin johdossa olevien rahapussi ja hedonia on kaikkein tärkein. Oikeus ja jopa velvollisuus on kertoa, seuraamukset kärsit itse, eikä kukaan todellisuudessa auta jos pahin tapahtuu, eli jäät ilman toimeentuloa. (perusturvakin kun on romutettu, eikä edes vuosia sitten saadut EU sakot ole asiaa muuttanut)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Ei laikkari vaan laitosh.

Lähetetty

28.1.2019 klo 22.40, Vieras: Sairaanhoitaja kirjoitti:

Allekirjoitan tämän täysin ja sen vuoksi en lähde yhteenkään yksityiseen palvelukotiin töihin. Ennemmin olen työttömänä, kun lähden orjaksi oman terveyteni kustannuksella. Kokemus on määräaikaisesta sijaisuudesta juurikin Esperillä ja odotin kokoajan, milloin tämä määräaikainen työsuhde loppuu, että pääsen pois. Ei ole oikein, ettei jaksa omaa kotiaan ja omia alaikäisiä lapsiaan enää kotona hoitaa, kun kaikki mehut viedään töissä, eikä siltikään voi hoitaa näitä vanhuksia kunnolla. On väärin ,ettei edes asiakkaiden sairauksiin, lääkehoitoon ym. tärkeään anneta aikaa, vaan lähihoitaja perehdyttää samalla kun tehdään yhdessä perushoitoa... Ei ihme, ettei hoitajilla ole tietoa asiakkaiden sairauksista, lääkityksestä ym. olennaisesta, miten häntä pitäisi hoitaa, kuten tuolla yhdessä lehden artikkelissa ensihoitajat kertoivat karuja kertomuksi... Lisäksi olen sairaanhoitaja, en laitoshuoltaja tai ravitsemustyöntekijä. 

Olen myös samaa mieltä. Olen laitoshuoltaja ja minun mielestä siivoustyö kuuluu vain laitoshuoltajille.  Olen järkyttynyt, että hoitajat tekevät tavallaan minun työtä. Laitoshuoltajan pitää tietää pintamateriaalit, Ph asteikko ja puhdistusaineet lian mukaan ja yllä/perus-siivous. Ja vielä paljon muuta. Aseptinen siivousjärjestys on itsestään selvää.

Kaikille hoitajille kuitenkin isot halit.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

30.12.2019 klo 15.01, Poikatyttö kirjoitti:

Samaa mietin, osu ja upposi! 

Kyllä Attendolla etenkin vallitsi pelon ilmapiiri! Esimies on "hurja" ja auta armias jos joudut hänen ns. Mustalle listalle! 

Attendon pelon ilmapiiri..en siitä tiedä, mutta kuri oli kova.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • Olet rikki.
      Sen näkee
      et ole kunnossa.
      Vuosia juossut osaston käytävillä
      selkä märkänä hiestä
      kaksi riittämätöntä kättä.
      Näyttelet tervettä, 
      hirveät riesat niskoissa,
      selkä paskana.
      Olet hajalla, 
      yrität korjata itsesi.
      Väsynyt silmien asento.
      Mulle niin rakas työkaveri. 
      Kahvihuoneessa jaetut ilot ja surut.
      Kun sä katselet mua.
      Mulle olet puhunut kaiken,
      olet väsynyt kertomiseen.
      Sen näkee,
      sairaus rikkoo,
      rikkoo kyvyn.
      Suomi tarvitsee hoitajiaan. 
      Runo ja kuva: Tarja Nieminen, sairaanhoitaja, runoilija ja kuvataideopiskelija.
      Lue lisää...
    • Minä olen hoitaja. Minä olen viimeiset 20v tehnyt töitä ja huolehtinut muista. Asukkaat ja heidän vointinsa on aina ollut minulle tärkeää. Haluan tehdä työni hyvin, haluan että kaikki ympärilläni olevat voisivat mahdollisimman hyvin. Unohdan usein itseni, kun murehdin muita.
      Sitten tuli se päivä, jolloin minä murruin ja uuvuin. Niin totaalisesti, että en enää kyennyt töihin. Sairaslomaa sairasloman perään. Ympärillä ihmisiä, jotka tasapainottelevat omankin vointinsa kanssa. Useimmat heistäkin hoitajia. Sekin kertoo jo jostakin. Se kertoo meidän työmme kääntöpuolesta, kun hoitaja ei jaksa enää hoitaa.
      Lyhyt sairaslomapätkä kerrallaan ja lopulta kokeilin mennä töihin. Meni viikkoja ja meni kuukausia. Lopulta tuli uusi ja korkeampi tiputus. En enää jaksanutkaan ja olin taas syvemmällä kuopassa, niin syvällä että en meinannut päästä sieltä poiskaan. Uupumusta ja vaikeaa masennusta. Elämää jaksamisen reunalla päivästä toiseen. Rämpimistä ja sinnittelyä. Lopulta tuli sen sinnittelyn kovin kolahdus. Lähete suljetulle osastolle, pakkohoitoon. Niin totaalinen oli minun väsymys.
      Väsymys oli niin kova, että lopulta en nukkunut. Unettomuus, lääkkeet ja uupumus, veivät minut hoitajan, psykoosin vuoksi hoidettavaksi suljetulle osastolle. Onko meidän hoitajien kohtalo todella näin kivikkoinen, vai voisiko näihin asioihin kiinnittää enemmän huomiota jo siellä työpaikalla. On karua joutua suljetulle osastolle. Pelkästään työ ei ollut se mikä minut sinne pohjalle vei, mutta kaikilla meillä on se omakin historia, ja silti me sinnittelemme viimeiseen asti hoitaen muita. Vielä kun joku ajoissa hoitaisi meitäkin.
      Tästä kokemuksesta alkoikin sitten murtuneen mielen muistelmat...
      Lue lisää...
    • Uupumus, väsymys, masennus, ahdistus. Siitä on tehty minun ja monen muun hoitoalan ihmisen arki tällä hetkellä. Monet myös kysyvät, miltä se uupumus tuntuu? Miltä masennus tuntuu? Ja mistä sen tietää ja tunnistaa? Minäpä kerron yhden esimerkin..
      Uupumus, ainakin omalta osalta alkoi sillä, että töissä ei ollutkaan enää hyvä olla. Tuntui, että kaikki, koko talon työt kaatuvat vain ja ainoastaan minun niskaani. Ihan kuin muita ei enää olisi kiinnostanut asukkaiden hyvinvointi, tai turvallisuus. Pienet asiat kasautuivat ja isot asiat kasautuivat myös. Mikään ei hoitunut, oli paljon sairauslomia ja useita irtisanoutumisia tuli myös ajan saatossa. Oli opiskelijoita ja eläkeläisiä. Koulutettuja ja kouluttamattomia. Asiat alkoivat menemään huonoon suuntaan, tuli virheitä ja asioita jäi tekemättä, koska oli niin kiire ja niin kova vastuu sillä, joka lääkevuorossa kulloinkin oli. Kohtuuton vastuu jatkuvasti. Tuntui, että tukehtuu, kun piti työpaikan ovesta astua sisään ja todeta, että jaahas, taas mennään vajaalla. Taas olen lääkevastuussa ja taas olen ainut jolla ylipäänsä on koulutusta...
      Työstä tuli pakkomielle, sitä ajatteli päivin ja sitä ajatteli öisin. Uni ei tullut. Ja jos uni tuli, se katkesi tai lyheni aivan olemattomaksi. Yöt kului enemmän valvoen kuin nukkuen. Työasiat tulivat väkisin jopa uniin, edes nukkuessa ei päässyt eroon niistä. Jatkuvasti oli tunne, että oli tehnyt jotakin väärin tai jättänyt tekemättä jotakin, mitä olisi pitänyt ehdottomasti tehdä. Työvuorot kuluivat rämpien vuorosta toiseen. Päivä päivältä tuntui joka kerta vain enempi siltä, että langat eivät pysy käsissä. Tuntui siltä, kuin ei olisi osannut tehdä enää työtä jota oli tehnyt jo 20v. Tuntui, että joka päivä oli vain enempi epävarma kaikesta.
      Lopulta ajauduimme töissä siihen pisteeseen, että moni alkoi uupua. Me kirjaimellisesti itkimme siellä vuoron perään, kun kaikki kaatui päälle. Omaiset olivat pahoillaan, kun hoidon taso laski. He moittivat meidät. Me itkimme jopa esimiehellemme, koska podimme niin huonoa omaatuntoa kaikesta. Esimies ymmärsi ja lohdutti. Jakoi sairauslomia, otti kaikenlaisia sijaisia. Hän vastaanotti omaisten valituksia ja kertoi ne meille. Koska taas oli jotain tehty väärin tai jätetty tekemättä. Hän ei ymmärtänyt, että kukaan ei enää jaksa..
      Sitten tuli kevät. Ja loputkin voimat olivat tiessään. Enää ei osannut muuta kuin itkeä. Työpäivät tuntuivat niin raskailta, että ei jaksanut enää mitään. Se vei kaikki viimeisetkin voimat. Pelkkä työpaikan ajattelu, alkoi aiheuttaa paniikkikohtuksia. Silloin tuli viimein levon aika. Kotiin jäädessä sitä mietti, että onko mikään työ tämän arvoista. Onko toisten ihmisten hyvinvointi niin tärkeää, että haluaa itse voida huonosti.. onko yksikään työpaikka sen arvoinen, että siellä kannattaa rikkoa itsensä näin totaalisesti. Tällä hetkellä olen väsynyt, mutta vihainen. Vihainen, ettei kukaan kuunnellut meidän avunpyyntöjä ajoissa. Ei missään pitäisi joutua niin koville, että ne tunnollisimmat ja eniten työtä sydämellään tekevät hoitajat ajetaan lojaaliutensa takia tuohon pisteeseen. Se on väärin hoitajia kohtaan ja se on väärin asukkaita kohtaan. Heidän takia, me itsemme rikoimme. Heidän hyvinvointi oli tärkeämpää kuin omamme. Nyt se kuppi kuitenkin täytyy kääntää toisinpäin, jotta heillä olisi jatkossakin hoitajia jotka heistä oikeasti välittävät.. tietäisipä vain, mistä löytyisi ratkaisuja?
      Omalta kohdalta luulen, että hoitotyö on tauolla nyt pitkään, ellei jopa pysyvästi. Se on työnä todella palkitsevaa ja antoisaa. Ihmisten kohtaaminen ja auttaminen on lähellä sydäntäni. Ehkäpä jopa liian lähellä. Sillä se myös syö ja vie voimat. Yrittää antaa kaikkensa ja tehdä kaikkensa. Yrittää, että muutkin tekisivät. Ihmiset ovat tärkeitä ja arvokkaita, ja heitä pitäisi kohdella sen mukaisesti. En vain tiedä missä siihen olisi tarpeeksi resursseja. Tämän hetken masennus, ahdistus ja uupumus on seurausta työstä ja varmasti myös pohjalla vaikuttavat muutkin elämän tapahtumat. Silti, eniten olen vihainen työlle ja työpaikalleni. Se on se mikä minut tähän lopullisesti sysäsi. Ehkä jos avunpyyntöjä olisi ajoissa kuunneltu, olisi tuolla kentällä monta sydämellä työtä tekevää hoitajaa enempi. Nyt he ovat kuitenkin poissa sieltä. Omissa kodeissaan, pelkäämässä onko heistä enää ikinä tätä tai muutakaan työtä tekemään. Ikuisesti haavoittuneina. Oliko se kaiken tuon arvoista... 
      Lue lisää...
    • Suljen 5-vuotiaan lapsen syliini, silitän hiuksia hellästi. Taistelen kyyneliä vastaan miettiessäni, miten pystyn lapselle sanomaan, että tänäkin iltana isi lukee iltasadun ja peittelee nukkumaan. Ja että aamulla äiti on vielä matkalla töistä kotiin, kun on lähdettävä päiväkotiin. Lapsen pettynyt katse ja painunut pää ovat kamalinta, mitä tiedän.
      Päiväunet ennen yövuoroa. Levotonta pyörimistä. Pitäisi pystyä rauhoittumaan, kun siihen on nyt järjestetty tilaisuus. Mitenhän se kolmoshuoneen potilas voi? Onkohan ne saaneet sijaisen sairastuneelle yökkökaverille? Onkohan osasto taas tupaten täynnä?
      Töissä Mirja kertoo, että lähtee opiskelemaan toista alaa sopimuksensa loputtua. On kuulemma hänkin väsynyt, uupumuksen partaalla. Samaa ovat sanoneet Heikki, Anna ja Paula.
      Paikoin eläköityvä Marjatta hymähtää, ja kannustaa nuorempaa kollegaansa pakenemaan alalta, kun vielä voi. Marjatta on kolmas eläköityjä osastollani vuoden sisään.
      Raportin lukeminen jää kesken, koska iltavuorolainen alkaa oksentaa ja lähteekin pian kotiin. Jospa yöllä olisi aikaa lukea. Toivottavasti ei ole tarttuvaa.
      Silitän elämää nähnyttä, kylmenevää poskea. Saattelen lähtijän, toivotan hyvää matkaa. Avaan potilashuoneen ikkunan, jotta "ei jää kummittelemaan." Lähtijän kasvot ovat levolliset, viimeinkin hän on saanut rauhan.
      Exitus-setit ovat loppuneet. Lähtijä peitetään lakanalla, johon vain vaivoin mahtuvat 3 taitosta symboloimaan isää, poikaa ja pyhää henkeä. Led-kynttilä valaisee hämärän huoneen pöytää, kukkia vainajan rinnan päälle ei säästösyistä ole laittaa.
      Suljen oven perässäni. Väsyneelle omaishoitaja-puolisolle ilmoitetaan vasta aamulla.
      Kävelen rivakasti 10-huoneeseen, vaikka tämä on jo seitsemäs hoitajakutsu huoneesta lyhyen ajan sisään. Tälläkin kertaa olen ystävällinen ja pyrin luomaan turvaa sota-aikaan kadonneelle muistisairaalle. Silitän, hyräilen. Kaikki on hyvin, olette turvassa täällä sairaalassa.
      Neloshuoneeseen täytyisi viedä lisää kipulääkettä, mutta kasissa on vaikea hengenahdistuskohtaus. Rintakipuakin on, menee reagoimattomaksi. Siirtyy teholle.
      Kakkoshuoneen potilas on korvista varpaisiin asti ulosteessa. Selkääni vihlaisee, kun kääntelemme kahdestaan koko sängyn levyistä vuodepotilasta. Potilas on pahoillaan aiheuttamastaan vaivasta, mutta kiitollinen kun puolen tunnin kuluttua saa jatkaa uniaan puhtaana.
      Ranteeseeni tartutaan kipeästi. Älä jätä minua yksin, pelottaa olla vieraassa paikassa. Syöpädiagnoosi, kuolemantuomio. Hätä omasta tilasta.
      Ai niin, se neloshuoneen kipulääke.
      Valitettavasti en voi purkaa lääkärin asettamaa nesterajoitusta, sillä se pahentaisi sydämesi vajaatoimintaa.
      Olen ammattitaidon, huora, lääkärin pikku apulainen. Ammattitaidoton paska.  Onnistun vain vaivoin väistämään ohi lentävän vesilasin, mutta työpaitani kastuu roiskeista.
      Kolme kertaa lämmitetty, kesken jäänyt ruoka. Neljättä kertaa en enää viitsi. Kaadan itselleni kupin kahvia. Vielä viisi tuntia. Otan kahvin kanssa särkylääkettä, kofeiini tehostaa parasetamolin vaikutusta. Päänsärystä on tullut uusi normaali.
      Yhden päivän vapaa menee toipuessa, unenomaisessa horroksessa. Olen liian väsynyt nukkuakseni. Pyykkivuori kasvaa, lapsen synttäritkin pitäisi järjestää huomiselle. Anoppi soitteli, ettei ole näkynyt viime aikoina. Töistä soitetaan, pääsenkö mitenkään iltavuoroon. Vatsatauti jyllää osastolla.
      Onneksi voin vedota lastenhoidollisiin syihin.
      Herätyskellon läpitunkeva pirinä herättää minut horroksestani. Ei vielä, en jaksa! Purskahdan lohduttamaan itkuun, johon myös mieheni herää. Jokin raastaa minua syvältä ja tuntuu, etten saa henkeä. Mieheni vetää minut kainaloonsa ja yrittää saada minua rauhoittumaan. Minä itken, enkä enää tiedä miten lopettaa. Jokin sisälläni on särkynyt.
      Työterveyshuollon lääkäri on ymmärtäväinen. Hän pyytää saada nähdä työvuorolistani, jota sitten päivittelee. Hän kuuntelee, kysyy tarkentavia kysymyksiä ja sitten taas kuuntelee.
      Sinä urhea pieni ihminen, nyt sinun ei enää tarvitse venyä ja jaksaa. Kirjoitan sinulle sairaslomaa ja reseptin nukahtamislääkkeeseen, jotta pääset lepäämään. Kärsit univajeesta ja kroonistuneesta päänsärystä.
      En voi. En pysty tuottamaan pettymystä töissä, ajamaan osastoa entistäkin tukalampaan tilanteeseen. Mitä työkaveritkin ajattelevat, esimiehestä puhumattakaan! Mistä tilalleni saadaan sijainen? Ei mistään.
      Nostan katseeni, lääkärin silmät katsovat minua määrätietoisen päättäväisesti. Ymmärrän, että joku toinen on nyt päättänyt puolestani, minun ei tarvitse enää jaksaa. Itken lisää, tällä kertaa kiitollisuutta ja helpotusta.
      Vuorokauden kuluttua tästä hetkestä olen tehnyt päätökseni.
      Viiden viikon kuluttua astelen työpaikan kahvihuoneesta pukukaapille. Olen ilmeetön ja tyhjä, kuin unessa. Pukuhuone nro 15. Ovi aukeaa tutusti kirahtaen, jonkun olisi pitänyt rasvata saranat jo aikoja sitten. Pukukaappi, toinen vasemmalta. Avaan sen, viimeistä kertaa. Kaapin oven sisäpuolelta minua katsovat lapseni nauravaiset silmät. Onnellinen rakastunut hääpari 10 vuotta sitten, sekä perheemme karvalapsi tonttuasussaan. Revin kuvat irti, joku seuraava ripustakoon omansa.
      Hetken kuluttua kaappi on tyhjä. Katson sitä hetken ja muistot vuosien varrelta tulvivat pintaan. Voi, miten paljon olenkaan näiden vuosien aikana nähnyt! Miten täynnä tarmoa ja paloa olin, kun ensimmäistä kertaa tämän kaapin oven avasin ja ripustin vaatteeni säntillisesti henkareihin. Miten varma olinkaan, että tämä on työ, jossa viihdyn eläkeikään saakka! Miten päättäväinen silloin olinkaan, että pystyn omalla toiminnallani tuomaan muutoksia ja parannuksia hoitoalalle. Niin nuori ja naiivi. Niin palavan intohimoisesti työhönsä suhtautuva nuori aikuinen.
      Hymähdän, ja pieni hymyntapainen käväisee kasvoillani.
      Suljen oven tietäen, etten tule sitä enää koskaan avaamaan. Minun tehtäväni tällä alalla on nyt täytetty.
      -----------------------------------------------
      Tämä oli tarina eräästä loppuun palaneesta hoitajasta. Vain yhdestä, pisarasta meressä. Näitä tarinoita on lukemattomia ja tulee jatkossakin olemaan. Näitä tarinoita ei haluta kuulla tai lukea, mutta ne ovat muuttumassa hoitoalan todellisuudeksi.
      Minä en enää jaksanut jäädä odottamaan parempia aikoja. En enää jaksanut luottaa, että asiat muuttuvat - toivottavasti sinä, nuori kollegani, jaksat.
      Sinulle, päättäjä: tämä on todellisuutta hoitoalalla ja liian monen hoitajan arkipäivää. Ottakaa hätähuutomme todesta ja tarttukaa ongelmiin nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.
      Anonyymi hoitaja
      Lue lisää...
    • Vuonna 2007 eduskuntavaaleissa kampanjoitiin ”Sari sairaanhoitaja” -teemalla, jossa lupailtiin hoitajille parempaa palkkaa. Vaalilupaukset ilmeisesti upposivat tuolloin hoitajiin. Vaalien jälkeen hoitajien etujärjestöt alkoivat vaatia vaalilupausten lunastamista. Se johti edelleen työtaisteluihin, jonka seurauksena säädettiin laki potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana.
      Viimeisen vuoden aikana yhteiskunnassa on tapahtunut paljon poikkeuksellisia asioita, joita ei ole ennen koettu. Näiden tapahtumien taustalla on koronavirus, COVID-19. Alkuvuodesta 2020 valtion johdon toimesta kuitenkin vakuuteltiin, että koronavirus ei uhkaa Suomea, ja jos uhkaisikin, Suomi olisi hyvin varautunut. Tilanne oli kuitenkin toinen. Kun pandemian todettiin olevan globaali maaliskuussa 2020, Suomessa otettiin ensimmäistä kertaa maan historian aikana käyttöön valmiuslaki. Valmiuslain pykälät kohdistuivat voimakkaasti hoitohenkilökunnan oikeuksiin työaikojen ja lomien osalta, lisäten työnantajien työnjohdollisen oikeuden käyttöä etenkin terveydenhuollossa.
      Hoitoalan työntekijöiden taakka on ollut jo pitkään äärimmilleen venytetty. Työtä tehdään vähäisellä henkilöstöllä, vastuun ja haastavuuden kasvaessa entisestään. Pandemia nosti tämän kärjistetysti esille, aiheuttaen huolen omasta ja läheisien terveydestä. Terveydenhuollon ammattilaisten lomia peruttiin tai siirrettiin valmiuslain nojalla. Viimeaikaisissa kyselyissä hoitohenkilöstölle on tullut ilmi huolestuttavan suuri vastausprosentti sille, että alaa ollaan vaihtamassa tai sen vaihtamista on mietitty.
      Poikkeusaikaan sisältyy myös neuvottelukierros työehtosopimuksista. Hoitajilta vietiin kaikki mahdollisuudet työtaisteluun. Perusteluna oli terveydenhuollon kapasiteetin turvaaminen. Hoitajat saivat tyytyä selkään taputuksiin ja hienosti valaistuihin rakennuksiin. Yleinen mielipide oli, että tämä on täysin väärä aika vaatia lisää rahaa, kun koko maailma on kriisissä. Kuitenkin juuri hoitajat ovat etulinjassa hoitamassa tämän kriisin seurauksia, vaarantaen oman terveytensä. Olisi ollut eettisesti väärin lähteä työtaisteluun.
      Poikkeusolot saivat ihmiset hamstraamaan vessapaperia, ja yhtäkkiä tavallisesta kulutustuotteesta oli pulaa. Jos paperimiehet olisivat menneet lakkoon, olisiko heidän toimintansa tulkittu eettisesti vääränä, kun koneet olisivat seisoneet? Vai olisiko paperityöntekijöiden palkkoja nostettu, että saadaan koneet taas pyörimään? Tulevina sairaanhoitajina meitä huolettaa terveydenhuollon koneisto, jonka tärkeimpien osien huolto ja käyttökapasiteettin kohtuullinen käyttö on tyystin unohdettu. Osat ovat käytössä ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Näitä osia olemme me - hoitajat. Meidän ammattitaitoamme tulee arvostaa enemmän, kyse on yhteiskunnallisista arvovalinnoista. Ei ole yhdentekevää, kuinka meitä hoitajia kohdellaan. Meillä on oma elämä arkisine velvoitteineen, ja monella on kotona perhe. Meitä tulee myös kohdella eettisesti ja moraalisesti kestävällä tavalla.
      Diakonia-ammattikorkeakoulu
      Pieksämäki
      Sairaanhoitajaopiskelijat
      Emma Lyyra, Joonas Röppänen ja Nena Repo
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...