Yksityisellä sosiaalipalvelualalla tingitään henkilöstön määrästä – hoitajille suunnitellaan "haamuvuoroja"

Palkansaajajärjestöt ERTO, SuPer ja Tehy ovat närkästyneitä yksityisillä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla esiintyvistä tuntuvista heikennyksistä koskien asiakkaiden hoitoa ja henkilökunnan määrää. Asia käy ilmi järjestöjen toteuttamasta kyselystä, johon osallistui 117 luottamusmiestä.

Työvuoroluetteloihin suunnitellaan ns. haamuvuoroja, joissa tosiasiassa ei ole riittävästi henkilöstöä. Työvuoroluetteloita muokataan niin, että niihin merkitään ns. ”haamutyöntekijöitä”.  Työvuoroluetteloon merkittävät haamutyöntekijät eivät todellisuudessa ole työvuorossa, jopa yli puolet päivän työntekijöistä saattaa olla tällaisia ”haamuvuorolaisia”.  Työnantaja yrittää saada työvuoroluettelot näyttämään siltä, että vaadittavia hoitajamitoituksia on noudatettu.

ERTO, SuPer ja Tehy vaativat, että riittävästä henkilöstön määrästä ei tingitä. Henkilöstömitoituksia on noudatettava myös yksityisellä sosiaalipalvelualalla. Mitoituksessa on huomioitava myös ikääntyneiden palveluntarpeiden muutokset.

- Etenkin vanhusten hoidossa on tilanteita, joissa hoitajia ei ole riittävästi. Tämä kuormittaa henkilökuntaa ja vaikuttaa potilaiden hoidon laatuun, sanovat liittojen puheenjohtajat  Juri Aaltonen, Silja Paavola ja Rauno Vesivalo.

Yksityisillä sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla tehdään paljon myös valmistautumista sote-uudistukseen tinkimällä henkilökunnan määrästä. Sijaisia ei oteta, kokoaikaisia muutetaan osa-aikaiseksi ja lomautusten tilalle tehdään pidempiaikaisia ratkaisuja irtisanomisilla. Viimeksi Attendon päätös lakkauttaa vastaavien sairaanhoitajien tehtävät oli osoitus yrityksen trimmaamisesta ”sote-kuntoon”.

Kyselyn mukaan yt-neuvotteluita käytetään lähinnä henkilökunnan vähentämiseen. Yhteistoimintalain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa, mutta lakia on käytetty ennemminkin henkilöstön vähentämiseen.

ERTO, SuPer ja Tehy kannattavatkin STTK:n ehdotusta yt-lain uudistamiseksi. Nykyinen yt-laki painottaa muotoseikkoja ja määräaikoja eikä se kannusta tai velvoita riittävästi aitoon yhteistoimintaan vaan on muotoutunut pelkäksi irtisanomislaiksi. Lain alkuperäiset tavoitteet työnantajan ja työntekijän vuorovaikutuksen edistämiseksi, työntekijöiden osallistamiseksi ja työntekijöiden tiedonsaannin parantamiseksi eivät toteudu.

Myös tukipalveluita vähennetään ja henkilökuntavajeita paikataan tuntityösopimuksilla sekä matkakorvausten ehtoja kiristetään. 0-sopimukset ovat myös tavallisia.