Yhteneväisesti varustellut tehoambulanssit viiden yliopistosairaanhoitopiirin käyttöön

Koronavirusinfektioiden (COVID-19) kumulatiivinen ilmaantuvuus lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla oli korkeampi kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä. Heillä ilmaantuvuus oli myös korkeampi kuin ilmaantuvuus koko Suomen väestössä tutkimusjakson aikana, tiedottaa THL.
Tiedot käyvät ilmi THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin koronainfektioiden ilmaantuvuutta, vakavuutta ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Suomessa.
Tutkimusaikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä todettiin yhteensä 8 009 varmistettua koronavirustartuntaa. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 1,79 prosenttia (95 % luottamusväli 1,75–1,83 %). Tapauksista 83 prosenttia todettiin naisilla ja tapausten iän mediaani oli 40,9 vuotta.
Rekisteritietojen perusteella ei voitu määrittää, oliko tartunnat saatu työssä vai työn ulkopuolella. Vakavat taudinkuvat olivat harvinaisia. Neljä prosenttia tartunnan saaneista oli ollut sairaalahoidossa ja 0,6 prosenttia tehohoidossa. Menehtyneitä oli tutkittuna ajanjaksona yhteensä yhdeksän. 
Koronavirusinfektion riskitekijöitä olivat miessukupuoli, jos henkilö oli syntynyt muualla kuin Suomessa tai puhui äidinkielenään muuta kuin virallisia kieliä. Myös asuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli riskitekijä.
– Jatkossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien suurempi riski koronavirusinfektioon tulisi huomioida torjuntatoimien suunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin, THL:n ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo.
Tutkimus tehtiin yhdistämällä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin (Terhikki) tiedot THL:n tartuntatautirekisterin tietoihin 1.2.2020–30.6.2021 välisenä aikana.

Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-/ensihoitajaopiskelija Markus Suomiselle on myönnetty Queen Silvia Nursing Awards-palkinto. Palkintoseremonia järjestetään Ruotsin suurlähetystöllä Helsingissä torstaina 19. toukokuuta. Suominen palkitaan hänen keksimästään raportointiportaalista, jonka kautta sairaanhoitajat voivat välittää havaitsemansa ongelmat suoraan johdolle. Tämä mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden hoitotyön työympäristön hyvinvoinnin suhteen. Queen Silvia Nursing Award -palkinnon saaja palkitaan ideastaan 6000 euron stipendillä sekä yksilöllisesti räätälöidyllä harjoitteluohjelmalla. 
Palkinnon tukijana toimii hänen majesteettinsa kuningatar Silvia. Onnittelupuheessaan hänen majesteettinsa kuningatar Silvia ylisti Suomista ja muita Queen Silvia Nursing Award -palkinnonsaajia Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloisssa ja Brasiliassa. ”On sydäntä lämmittävää nähdä niin monien lahjakkaiden sairaanhoitajien sitoumus ja päättäväisyys näiden ajaessa positiivista muutosta vanhusten ja muistisairaiden hoidossa ympäri maailman.”
Vuosittain myönnettävän Queen Silvia Nursing Award -palkinnon perustivat vuonna 2012 Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care juhlistamaan kuningattaren pitkäaikaista sitoumusta sekä tukea muistisairaudesta kärsivien vanhusten laadukkaan hoidon hyväksi. Ruotsin kuningatar on puhunut avoimesti kokemuksestaan äitinsä omaishoitajana olosta tämän eläessä dementiadiagnoosin kanssa. Palkintoa alettiin jakaa Suomessa vuonna 2014 ja tähän mennessä kahdeksan suomalaisvoittajaa on vastaanottanut palkinnon.
Palkintoa myöntävä taho ilmoitti kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä 12. toukokuuta 2022 että se alkaa vastaanottaa hakemuksia myös Suomessa toimivilta lähihoitajilta ja lähihoitajaopiskelijoilta. Queen Silvia Nursing Award on perinteisesti vastaanottanut hakemuksia vain sairaanhoitajilta ja sairaanhoitajaopiskelijoilta, jotka ovat voineet tuoda kisassa esiin ideat ja innovaationsa vanhusten ja muistisairaiden hoidon kehittämiseksi.

Queen Silvia Nursing Awardin visiona on edistää uusia ratkaisuja ja innovaatioita vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, kannustaa useampia nuoria ympäri maailmaa harkitsemaan uraa terveydenhuollossa sekä lisätä tietoisuutta sairaanhoitajan ammatista ja sen keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Se auttaa myös vastaamaan tehokkaasti yhteen nykypäivän suurista maailmanlaajuisista terveydenhuollon haasteista – nopeaan globaaliin ikääntymiseen – samalla lisäten sairaanhoitajan ammatin arvovaltaa.

Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi.
SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista.
Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista.
Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista.
Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.
Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin."
Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.
Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä.
Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.
Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.
– Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa.
Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022.
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.

Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi (PHTA) vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä peräti kolmanneksella, ja myös potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kiireettömien tehtävien vähentyessä ensihoidon resursseja voitaisiinkin kohdistaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tiedot selviävät Oulun yliopistossa väittelevän TtM Petri Roivaisen väitöstutkimuksesta.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla puhelimessa tehtävään hoidon tarpeen arviointiin ohjattujen kiireettömien ensihoidon potilaiden hoidon tarpeita, palveluiden käyttöä ja potilastyytyväisyyttä sekä ensihoidon ja PHTA:n resurssien käyttöä ja kustannusten jakaantumista.
Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia ensihoidon kiireettömille potilaille ei ole Suomessa ennen kokeiltu, eikä tutkimustietoa sen vaikutuksista tehtävämääriin, resursseihin, kustannuksiin tai potilastyytyväisyyteen ole ollut saatavilla.
Tutkimukseen liittyvä pilotti toteutettiin Kainuun sairaanhoitopiirissä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2018. Siihen osallistui 765 kiireetöntä ensihoidon potilasta, jotka hätäkeskukseen soiton ja riskinarvioinnin jälkeen ohjattiin ensihoidon sijaan sairaanhoitajan puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arviointiin.
Yleisimmät hätäkeskukseen soiton syyt olivat epäselvät oireet ja heikentynyt yleistila, tuki- ja liikuntaelinten oireet, kaatumiset sekä mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö.
Tutkimuksen mukaan ensihoidon kiireettömien potilaiden hoidon tarpeet voidaan arvioida hyvin puhelimessa. Lähes viidenneksellä kiireettömistä potilaista tilanne hoitui puhelimessa annetulla ohjauksella ja neuvonnalla, kun taas vajaa viidennes potilaista voitiin ohjata muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Loput potilaista (63 %) hoidettiin tavanomaisen ensihoidon toimesta, ja heistäkin vain noin puolet tarvitsi ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.
Ensihoidon ja päivystysten tehtävämäärien nousu kiireettömien asioiden vuoksi on kansainvälisesti tunnistettu ilmiö kaikkialla hyvinvointiyhteiskunnissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin on osoitettu vähentävän päivystyksen ja ensihoidon työmäärää.
Suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, eivätkä he siten voi tehdä hoidon tarpeen arviointia puhelimitse. Suomessakin on saatu osittain käynnistettyä 116117-päivystysapu, joka pyrkii vastaamaan kansalaisten akuutteihin tarpeisiin puhelinohjauksella ja -neuvonnalla. Palvelu ei ole kuitenkaan kaikkialla Suomessa käytössä, eikä sitä ole saatu integroitua hätäkeskuksen toimintaan.
Väitöstutkimuksen mukaan PHTA:n integroiminen 116117-päivystyapuun, hätäkeskuksen toimintaan ja ensihoitopalveluun voi lisätä potilastyytyväisyyttä, tuottaa säästöjä ja hillitä ensihoitopalvelun nousevia kustannuksia. Säästöjen lisäksi ensihoidon ja päivystysten työmäärä voi pienentyä, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tutkimuksen mukaan PHTA-palvelua olisi mahdollista hyödyntää ainakin osittain jo nykyisisillä palvelurakenteilla.

Tehyn ja SuPerin hallinnot päättivät yksimielisesti hylätä sovittelulautakunnan sovintoehdotuksen. Ehdotus ei sisältänyt uskottavaa hoitajapulan ratkaisua. Liittojen mukaan esitetty palkkaohjelma on tasoltaan täysin riittämätön. Muut kunta-alan liitot hyväksyivät ehdotuksen.
Tehyn ja SuPerin mukaan viiden vuoden palkkaohjelmana markkinoitu esitys on käytännössä kolmen vuoden mittainen palkkausjärjestelmän kehittämistyö, joka sisältää kolme työantajan päätösvallassa olevaa vaatimatonta paikallista palkankorotuserää.  Hoitajapulaa se ei tule lieventämään mitenkään. Myöskään työoloihin ei ollut luvassa edistystä. 
Joukkoirtisanoutuminen uhkaa uusia hyvinvointialueita
Järjestöjen hallinnot päättivät samalla joukkoirtisanoutumisen toteuttamisesta aikaisintaan, kun kuntasektorin muut työehtosopimukset on sovittu, kuitenkin viimeistään 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyvää sote-henkilöstöä koskevan liikkeenluovutuksen jälkeen, ellei asiassa saavuteta sovintoratkaisua. Tehyläisten joukkoirtisanoutuminen tulee kohdistumaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon ja superilaisten kotihoitoon.
Joukkoirtisanoutuminen ajoitetaan siten, että työtaistelutoimenpiteen painostusvaikutus on suurin mahdollinen.
– Taistelemme hoitajien puolesta ja hoitajapulan ratkaisemiseksi – tämä on koko yhteiskunnan toimintaan vaikuttava alakohtainen ongelma, eikä koske koko kuntasektoria, sanovat Millariikka Rytkönen ja Silja Paavola.

Joukkoirtisanoutuminen ei toteudu kesällä, koska jäsenten kesälomia ei haluta vaarantaa. Lisäksi opiskelijoiden työharjoittelu halutaan turvata. Hallitus tullee säätämään myös joukkoirtisanoutumisen toteutumisen varalta potilasturvallisuuslain, joka merkitsisi pakkotyötä hoitajille kesällä. Tuleva kesä on jo hoitajapulan vuoksi ennennäkemättömän vaikea.