Jump to content
MAINOS
  • Yhdenmukainen hoidonsuunnittelu edistää leikkauspotilaiden hoidon laatua


    Hoitajat.net
     Share

    Sairaalan resursseista ja potilaiden leikkauskelpoisuuteen liittyvistä syistä johtuviin peruuntumisiin ei hoidonsuunnittelumallilla pystytty vaikuttamaan.

    Leikkausta edeltävän uuden hoidonsuunnittelumallin käyttöönotto KYSissä edisti merkittävästi potilaiden suunniteltua sairaalaan saapumista, osoittaa terveystieteiden maisteri Elina Turusen väitöstutkimus.

    Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen yhteistyönä kehitettiin näyttöön perustuva yhdenmukainen leikkausta edeltävä hoidonsuunnittelumalli. Se kehitettiin ja otettiin käyttöön KYSin kolmellatoista operatiivisella erikoisalalla vuosina 2013–2015.

    Hoidonsuunnittelumallissa ennakoidaan ja suunnitellaan leikkaukseen liittyvät asiat riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida jo ennen leikkauspäivää. Tavoitteena on hyvin valmisteltu ja ohjattu potilas, joka saapuu levollisin mielin leikkausyksikköön suunnitelman mukaisesti.  Leikkausta edeltävän hoitotyön keskeisimpiä osatekijöitä ovat aktiivisesti hoitoprosessiin ja sen suunnitteluun osallistuva potilas ja hänen läheisensä, kokenut, erikoisalansa hyvin tunteva sairaanhoitaja-hoidonsuunnittelija, moniammatillinen yhteistyö sekä hoitotyötä tukevat sähköiset työkalut.

    Leikkausten peruuntumiset aiheuttavat merkittäviä taloudellisia tappioita

    Yleisimpiä syitä suunnitellun leikkauksen peruuntumiseen leikkauspäivänä ovat potilaan leikkauskelpoisuuteen tai sairaalan puutteellisiin resursseihin liittyvät syyt. KYSissä kaikista suunnitelluista leikkauksista 4,7 prosenttia peruuntui leikkauspäivänä. Nämä peruuntumiset aiheuttivat vuodessa arviolta noin 1,2 miljoonan euron taloudellisen haitan. Lisäksi noin 80 prosenttia peruutuksista tapahtui jo ennen toimenpidepäivää, mikä aiheutti ylimääräistä työtä hoitoa koordinoiville hoidonsuunnittelijoille.

    Hoidonsuunnittelijoilla keskeinen rooli leikkauspotilaiden hoidossa

    Nykyaikainen hoito mahdollistaa leikkauspotilaiden saapumisen sairaalaan vasta leikkauspäivän aamuna. Muutos on edellyttänyt leikkausta edeltävän hoitotyön kehittämistä turvallisen ja laadukkaan hoitoprosessin onnistumiseksi. Hoidonsuunnittelija on erikoisalansa kokenut sairaanhoitaja, joka koordinoi potilaiden kokonaishoitoa ja suunnittelee hoitoprosessin yksilöllisesti potilaan, läheisten ja muiden keskeisten ammattilaisten kanssa. Hän kartoittaa potilaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja henkisen tilanteen huomioiden mahdolliset pelot ja jännityksen. Hoidonsuunnittelija kokoaa olennaiset leikkaukseen ja toipumiseen liittyvät tiedot ja vastaa leikkaukseen liittyvästä potilasohjauksesta.

    Väitös: Preoperatiivisen hoidonsuunnittelumallin vaikutukset elektiivisten leikkausten peruuntumisiin

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • HUS kartoitti lokakuussa henkilöstökyselyllä huslaisten mielipiteitä organisaation toiminnasta, johtamisesta, vuorovaikutuksesta ja työhyvinvoinnista. Työntekijöistä omaa työpaikkaansa tuttavilleen suosittelisi 69 % vastaajista. Vuosi sitten toteutetussa kyselyssä omaa työyksikköä suositteli vielä 76 % vastaajista.
      Oma osaaminen koetaan kyselyn perusteella todella hyväksi. Yli 90 % koki oman osaamisensa riittäväksi oman työn vaatimuksiin nähden. 
      Työ koetaan edelleen kuormittavaksi. Viidesosa huslaisista kokee olevansa ylirasittunut usein tai hyvin usein. Ylikuormitus on pysynyt samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
      Tyytyväisyys johtamiseen on parantunut. 76 % vastaajista oli tyytyväisiä esihenkilönsä johtamiseen. Viime vuoden lopun tilanteeseen verrattuna tulos parani 3 %. Johtaminen koetaan oikeudenmukaiseksi ja kannustavaksi. Työyksiköissä vallitsee kyselyn mukaan luottavainen ilmapiiri ja työskentelyn koetaan sujuvan hyvin. Esihenkilöistä puolestaan 80 % koki, että hänellä on hyvät edellytykset onnistua esihenkilötyössä.
      Kyselyyn vastasi noin 13 400 henkilöä eli 51 % kaikista huslaisista.
      Henkilöstökyselyt: 2022 | 2021
       
      Lue lisää...
    • Yliopistosairaaloiden vuodeosastojen sairaanhoitajien kävelyreittejä koskevan tutkimus osoitti, että hoitaja käy vuoron aikana eri huoneissa keskimäärin 105 kertaa. Toistuva kävely huoneiden välillä on seurausta sairaanhoitajien tietojärjestelmätyön lisääntymisestä ja työnjaon haasteista. Tutkimus tuo ilmi vuodeosaston hoitajien varsin sirpaleisen työnkuvan.
      SKA-Research toteutti useissa yliopistosairaaloiden suunnittelu- ja kehittämishankkeissa hoitajien kävelyreittianalyysejä niin perinteisesti havainnoimalla kuin älypuhelimeen perustuvalla internet-of-things -ratkaisulla (IoT). Havainnointi ja IoT-ratkaisu antoivat samansuuntaiset tulokset. Hoitajien kävelyreittejä on aikaisemmin tutkittu erittäin heikosti, vaikka hoitajaliikenne kuuluu vuodeosaston ydinprosesseihin.
      Tutkimus tuo ilmi vuodeosastojen monimutkaisen hoitajavirran, jota dominoi edestakainen kävelyliikenne eri tilojen välillä. Huonekäyntejä tulee yhden vuodeosaston aamu- ja iltavuoron 10 hoitajalla yhteensä noin 1000 vuorokaudessa. 72 % kaikista huonekäynneistä kohdistui potilashuoneisiin (33 %), hoitajien kansliaan (28 %) ja lääkehuoneeseen (10 %). Ko. kolmen huonetyypin välinen hoitajavirta muodosti puolet koko hoitajaliikenteestä. Kanslian ja potilashuoneiden välinen edestakainen liikenne oli merkittävin yksittäinen kulkureitti. 8 % huonekäynneistä oli varastokäyntejä.
      Oulun yliopistollisessa sairaalassa toteutettiin hoitajien kävelyreittianalyysit älypuhelinsovelluksella ja kerättiin yli 25000 huonekäynnin data. Sen tulosten seurauksena selvitettiin edelleen hoitajien kansliatyöajan jakautumista ja PC-työtä tarkemmin. 41 % hoitajien työajasta kului kansliatyöhön. Kansliatyöstä puolestaan suurin osa kului PC-työhön (potilastiedon kirjaaminen, tiedon tarkistaminen ja etsiminen), jonka osuus hoitajien koko työajasta oli 30 %. Hoitajan PC-työlle oli ominaista jatkuva ”hyppely” eri tietojärjestelmänäkymien välillä – sairaanhoitaja siirtyi keskimäärin 361 kertaa tietokoneen eri näkymästä toiseen vuoron aikana.
      Sairaalat ovat kehittäneet kävelyreittianalyysien perusteella parempia työmenetelmiä, suunnitelleet uusia vuodeosastoja, uudistaneet vanhoja vuodeosastoja ja kehittäneet potilastietojärjestelmiä.
      Tutkimus on julkaistu 3.11.2022 kansainvälisessä Health Environments Research & Design Journal -julkaisussa. Linkki tutkimukseen https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/19375867221134550
      Esimerkkikuvaaja kahden sairaanhoitajan kävelyreiteistä eri huoneiden välillä yhdessä vuorossa yliopistosairaalan lastenkirurgian vuodeosastolla. Hoitajat kävivät 18 eri huoneessa; yht. 86 kulkureittiä ja 224 siirtymistä huoneiden välillä; sairaanhoitajien kävelymatkat vuoroissa olivat 3,6 km ja 4,4 km.

      Lue lisää...
    • Diak kouluttaa 50 ulkomaalaistaustaista sairaanhoitajaa joulukuussa alkavassa pätevöitymiskoulutuksessa. Koulutuksen myötä EU-alueen ulkopuolella sairaanhoitajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä sairaanhoitajana Suomessa ja muissa EU-maissa.
      Koulutuksella Diak haluaa osaltaan vastata hoitoalan työvoimapulaan.
      – Hoitoalalla työskentelee paljon ulkomailla sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneita esimerkiksi avustavissa tehtävissä. Tarjoamamme pätevöitymiskoulutus voi osaltaan auttaa saamaan kaikki olemassa oleva asiantuntijuus ja jo hankittu osaaminen käyttöön ja siten helpottamaan myös sairaanhoitajapulaa, sanoo Diakin terveysalan lehtori Riikka Tuominen.
      Uusi koulutus on tarkoitettu suomen kieltä osaaville ulkomaalaistaustaisille henkilöille, jotka ovat kotimaassaan hankkineet bachelor-tason sairaanhoitajakoulutuksen, mutta joilta puuttuu pätevyys toimia EU:n alueella ja Suomessa sairaanhoitajana. Opiskelujen kesto on yhdestä vuodesta korkeintaan puoleentoista vuoteen.
      Tuominen kannustaa hakemaan koulutukseen, vaikka opiskelu vieraalla kielellä jännittäisi. Tukea on opiskelijoille luvassa koko opintomatkan ajan.
      – Opiskelijat saavat vahvaa yksilöllistä ja ryhmämuotoista ohjausta ja tukea opinnoissaan sekä mahdollisuuden parantaa ammatillista kielitaitoaan. Kielitaidon ohella koulutus vahvistaa opiskelijoiden ammatillista osaamista ja motivaatiota, Tuominen sanoo.
      Pätevöitymiskoulutus tuottaa uusia osaajia sote-alan työnantajien palvelukseen. Lisäksi tarkoituksena on tukea myös työelämäkumppaneiden ohjaustaitoja.
      – Tavoitteena on tarjota työelämäkumppaneille koulutusta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ohjaukseen.
      Lue lisää...
    • Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on Suomessa edelleen hyvä, kertoo THL tiedotteessaan. Lisäksi lasten rokottamattomuus on hyvin harvinaista. 
      Vuonna 2019 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotuksen. Luku on hieman matalampi kuin vuonna 2018 syntyneiden ikäluokassa, mutta syy löytyy todennäköisesti tiedonsiirrosta. 
      – Tiedonsiirron puutteita on ollut aiempaa enemmän sellaisilla alueilla, joissa syntyy paljon lapsia. Nämä puutteet madaltavat myös koko maan kattavuuslukua. Hyvin monessa kunnassa kaikki lapset saavat viitosrokotuksen ja kaksi kuntaa kolmesta ylittää selvästi koko maan tason, sanoo THL:n ylilääkäri Ulpu Elonsalo. 
      Noin 96 prosenttia 2019 syntyneistä lapsista on saanut pneumokokkirokotteen. Parhaimmat kattavuudet ovat Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Kaikista Suomen kunnista lähes kaksi kolmesta ylittää koko maan kattavuustason. 
      Rotavirusrokotteen on saanut 93 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä lapsista. Luku on samaa luokkaa kuin vuonna 2018 syntyneillä.  Vesirokkorokotteen suosio on lisääntynyt joka vuosi sen jälkeen, kun rokote tuli osaksi rokotusohjelmaa vuonna 2017. Vuonna 2019 syntyneistä lapsista noin 86 prosenttia on saanut vesirokkorokotteen. 
      MPR-rokotusten kattavuus pyrittävä pitämään korkeana
      Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on rokotusrekisterin mukaan saanut noin 95 prosenttia vuonna 2019 syntyneistä.  
      – Koko maan tasolla tarkasteltuna MPR-rokotuskattavuus on pysynyt 95 prosentin tuntumassa pitkään. Laajemmat epidemiat ovat epätodennäköisiä, mutta paikallisten epidemioiden riski kasvaa etenkin herkästi leviävän tuhkarokon osalta, jos MPR-rokotuskattavuus jää toistuvasti tälle tasolle tai matalammaksi, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio. 
      – Samalla on hyvä muistaa, että myös muut asiat vaikuttavat epidemiariskiin. Vaikutusta on myös sillä, millaisesta alueesta on kyse ja kuinka suurella osalla alueen aikuisväestöstä on joko rokotuksen tai lapsuudessa sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa vastaan, Kontio jatkaa. 
      Rokottamattomuus on edelleen harvinaista
      Rokottamattomuus on Suomessa hyvin harvinaista. Lapsi katsotaan rokottamattomaksi, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta. 
      Rokottamattomien lasten osuudet ovat pysyneet vakaina jo useita vuosia. Vain noin prosentti lapsista ei ole saanut kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia perusrokotuksia lainkaan kolmeen ikävuoteen mennessä. Kahdeksaan ikävuoteen mennessä ilman perusrokotuksia jää vain 0,7 prosenttia.  
       
      Lue lisää...
    • Rokotussuositukset ja niihin liittyvä asiantuntemus ovat viranomaisten vastuulla eikä Tehy ota kantaa niihin. Sote-henkilöstö on kuitenkin hämmentynyttä ja huolissaan Suomen poikkeavasta linjasta alan työntekijöiden neljänsiin koronarokotuksiin verrattuna muihin EU-maihin, sanoo Tehy tiedotteessaan.
      – Haluamme tuoda esiin sote-henkilöstön hämmennyksen ja huolen siitä, että Suomen linja sote-henkilöstön neljänsissä rokotuksissa poikkeaa mm. EU-tason suosituksista, kun samalla koronatilanne on jälleen pahenemassa. Rokotussuoja on hoitajille heidän työnsä luonteen takia myös merkittävä työturvallisuuskysymys, toteaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Hämmennyksen taustalla on Suomen suositus olla antamatta neljättä koronarokotusta sote-henkilöstölle, mikä poikkeaa mm. EU:n komission ja EDCD:n (Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus) suosituksista.  Euroopan komissio on suosittanut 12. lokakuuta neljättä koronarokotetta koko sote-henkilöstölle. Useat EU-maat toimivatkin jo sen mukaisesti ja tarjoavat sote-henkilöstölle ko. rokotetta.
      Lisäkysymyksiä hoitajien keskuudessa herättää myös tämän viikon Lapin sairaanhoitopiirin päätös tarjota mahdollisuutta neljänteen koronarokotukseen henkilöstölleen.
      Sote-henkilöstö on Suomessa Rytkösen mukaan koronarokotusten suhteen eriarvoisessa asemassa sekä EU-maiden tarkastelussa että maan sisäisissä käytännöissä.
      – Nyt tarvittaisiin johdonmukaisuutta ja alan henkilöstön tasavertaista kohtelua. Olen vienyt viestiä asiasta myös sosiaali- ja terveysministeriöön. Julkisuudessa puhutaan hoitajien neljännen koronarokotteen yhteydessä potilasturvallisuudesta ja terveydenhuollon kantokyvystä, jos henkilöstö sairastuu. Mutta ei pidä unohtaa, että sote-henkilöstön kattava rokotussuoja on tärkeä osa työsuojelua, Rytkönen muistuttaa.
      Tehyn hallitus keskusteli tänään kokouksessaan sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koronarokotuksista. Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi tänään koronaepidemiaan liittyvästä lainvalmistelusta tiedotustilaisuudessaan.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...