Jump to content
MAINOS
  • Yhä useampi hoitaja harkitsee ammattioikeuksien poistamista – Valvirassa sata hakemusta jonossa


    Hoitajat.net
     Share

    Kuvituskuva: Envato

    Valviraan on tullut aiempaa enemmän sairaanhoitajien ja lähihoitajien tiedusteluja omien ammattioikeuksien poistamisesta. Sairaanhoitaja voi pyytää ammattioikeutensa poistamista tai rajoittamista ja lähihoitaja ammattinimikkeensä poistamista lähettämällä vapaamuotoisen kirjallisen hakemuksen Valviran kirjaamoon postitse tai sähköpostitse.

    Ammatinharjoittamisoikeuden tai ammattinimikkeen käyttöoikeuden poistamisen jälkeen henkilöllä ei ole oikeutta harjoittaa ammattiaan tai käyttää ammattinimikettään, Valvira muistuttaa tiedotteessaan.

    Valvira tekee hakemuksen perusteella erillisen päätöksen. Päätöksestä tehdään merkintä ammattihenkilöiden keskusrekisteriin. Poistamispäätöksen jälkeen ammattihenkilön tietoja ei enää näy rekistereiden julkisessa tietopalvelussa JulkiTerhikissä ja JulkiSuosikissa. Kuluvan vuoden aikana päätöksiä on tehty 55, kun vuonna 2021 niitä tehtiin 46.

    Hakemuksen käsittelyaika riippuu saapuneiden hakemusten määrästä ja muista käsiteltävinä olevista ajankohtaisista valvonta-asioista.

    ”Tällä hetkellä hakemuksia on jonossa arviolta noin sata ja keskimääräinen käsittelyaika on noin kaksi kuukautta”, kertoo sosiaali- ja terveydenhuolto-osaston johtaja Helena Mönttinen Valvirasta.

    Terveydenhuollon tai sosiaalihuollon ammattihenkilö, jonka ammatinharjoittamisoikeus tai ammattinimikkeen käyttöoikeus on poistettu, voi myöhemmin hakea Valviralta oikeuden palauttamista.

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tarjoaa vuoden työssäolon jälkeen jokaiselle hoitajalle vastikkeetta mahdollisuuden yrityksen osakkeisiin. Järjestelyllä halutaan lisätä etenkin hoitajien hyvinvointia ja sitoutumista työhön, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Hoivamme Palvelukodit Oy:n osakkeista 49 % tulee omistamaan työntekijät.
      Ensimmäinen Hoivamme-hoivakoti aukeaa syyskuussa Mäntsälään, ja seuraavat kohteet ovat rakenteilla Kuopioon ja Nurmijärvelle. Tavoitteena on laajentua nopeasti valtakunnalliseksi toimijaksi.
      Moni hoiva-alan osaaja suunnittelee alanvaihtoa, mikä kertoo alalla vallitsevasta muutostarpeesta. Uusi kotimainen asumis- ja hoivapalvelualan yritys Hoivamme tuo alalle uutta näkökulmaa.
      – Ala tarvitsee muutosta. Haluamme sitouttaa hoitajat työhön ja näyttää, että arvostamme heidän työpanostaan. Laadukas hoiva syntyy yhdessä tekemisestä, mistä osoituksena tarjoamme hoitajillemme myös merkittävän osan yhtiön menestyksestä. Arjessa kannustamme yhteen hiileen puhaltamiseen, sillä uskomme sen luovan parempaa työyhteisöä ja lisäävän motivaatiota työhön. Näistä lähtökohdista Hoivamme-hoivakodit rakennetaan, Hoivamme-yhtiön perustajaosakas Amos Janhunen sanoo. 
      Osakkuus on työntekijöille vapaaehtoista eikä sitä varten tarvita pääomaa tai pankkilainaa. Mukaan osakkuusohjelmaan pääsee vuoden kestäneen työsuhteen jälkeen. Osakkuus edellyttää osallistumista työntekoon ja osakkuus päättyy viimeistään työsuhteen päättyessä.
      Uudet Hoivamme-kodit tarjoavat tehostettua palveluasumista ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville sekä kevyempää palveluasumista säännölliseen avuntarpeeseen. Myöhemmässä vaiheessa yritys tulee tarjoamaan myös tuettua palveluasumista omissa asunnoissa. 
      Lue lisää...
    • Nuorten ammattitaidon suomenmestaruusmitalit jaettiin torstaina. Koko kilpailun parhaaksi Taitajien Taitajaksi valittiin lähihoitajalajin voittanut Inka Myyryläinen.
      Taitajien Taitaja on oman lajinsa kultamitalisti, joka toimii ammatillisen koulutuksen edustajana vuoden ajan. Hän sai vuodeksi käyttöönsä Nissan Leaf -täyssähköauton.
      Lähihoitajien mitalikolmikko
      1. Inka Myyryläinen, Koulutuskeskus Salpaus
      2. Elina Tapio, Novida ammattiopisto ja lukio
      3. Iida Mustonen, Savon ammattiopisto
      Lähihoitajalaji on yksilökilpailu. Kilpailutehtävät perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon ammattitaitovaatimusten kiitettävän tason kriteereihin.
      Kilpailijoilta vaaditaan osaamista eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Lajin osaamisvaatimukset perustuvat sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteisiin.
      Kilpailutehtävät ovat pakollisten tutkinnon osien: kasvun ja osallisuuden edistäminen sekä hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen ammattitaitovaatimusten kriteerien mukaisia. Perustason ensihoitajaksi valmistavalla perustason ensihoidon osaamisalalla vastaavat tutkinnon osat ovat terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen.
      Tutustu lajin aiempien vuosien tehtäviin Skillsin tehtäväpankissa.
      Lue lisää...
    • Koronavirusinfektioiden (COVID-19) kumulatiivinen ilmaantuvuus lähihoitajilla ja sairaanhoitajilla oli korkeampi kuin muissa sote-alan ammattiryhmissä. Heillä ilmaantuvuus oli myös korkeampi kuin ilmaantuvuus koko Suomen väestössä tutkimusjakson aikana, tiedottaa THL.
      Tiedot käyvät ilmi THL:n tekemästä rekisteritutkimuksesta, jossa selvitettiin koronainfektioiden ilmaantuvuutta, vakavuutta ja riskitekijöitä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmissä Suomessa.
      Tutkimusaikana sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä todettiin yhteensä 8 009 varmistettua koronavirustartuntaa. Kumulatiivinen ilmaantuvuus oli 1,79 prosenttia (95 % luottamusväli 1,75–1,83 %). Tapauksista 83 prosenttia todettiin naisilla ja tapausten iän mediaani oli 40,9 vuotta.
      Rekisteritietojen perusteella ei voitu määrittää, oliko tartunnat saatu työssä vai työn ulkopuolella. Vakavat taudinkuvat olivat harvinaisia. Neljä prosenttia tartunnan saaneista oli ollut sairaalahoidossa ja 0,6 prosenttia tehohoidossa. Menehtyneitä oli tutkittuna ajanjaksona yhteensä yhdeksän. 
      Koronavirusinfektion riskitekijöitä olivat miessukupuoli, jos henkilö oli syntynyt muualla kuin Suomessa tai puhui äidinkielenään muuta kuin virallisia kieliä. Myös asuminen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli riskitekijä.
      – Jatkossa lähihoitajien ja sairaanhoitajien suurempi riski koronavirusinfektioon tulisi huomioida torjuntatoimien suunnittelussa ja henkilökunnan koulutuksessa. Myös ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden tarpeet tulisi huomioida entistä paremmin, THL:n ylilääkäri Sohvi Kääriäinen sanoo.
      Tutkimus tehtiin yhdistämällä terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilörekisterin (Terhikki) tiedot THL:n tartuntatautirekisterin tietoihin 1.2.2020–30.6.2021 välisenä aikana.
      Lue lisää...
    • Turun ammattikorkeakoulun sairaanhoitaja-/ensihoitajaopiskelija Markus Suomiselle on myönnetty Queen Silvia Nursing Awards-palkinto. Palkintoseremonia järjestetään Ruotsin suurlähetystöllä Helsingissä torstaina 19. toukokuuta. Suominen palkitaan hänen keksimästään raportointiportaalista, jonka kautta sairaanhoitajat voivat välittää havaitsemansa ongelmat suoraan johdolle. Tämä mahdollistaa paremman läpinäkyvyyden hoitotyön työympäristön hyvinvoinnin suhteen. Queen Silvia Nursing Award -palkinnon saaja palkitaan ideastaan 6000 euron stipendillä sekä yksilöllisesti räätälöidyllä harjoitteluohjelmalla. 
      Palkinnon tukijana toimii hänen majesteettinsa kuningatar Silvia. Onnittelupuheessaan hänen majesteettinsa kuningatar Silvia ylisti Suomista ja muita Queen Silvia Nursing Award -palkinnonsaajia Suomessa, Puolassa, Saksassa, Liettuassa, Yhdysvalloisssa ja Brasiliassa. ”On sydäntä lämmittävää nähdä niin monien lahjakkaiden sairaanhoitajien sitoumus ja päättäväisyys näiden ajaessa positiivista muutosta vanhusten ja muistisairaiden hoidossa ympäri maailman.”
      Vuosittain myönnettävän Queen Silvia Nursing Award -palkinnon perustivat vuonna 2012 Swedish Care International sekä Forum for Elderly Care juhlistamaan kuningattaren pitkäaikaista sitoumusta sekä tukea muistisairaudesta kärsivien vanhusten laadukkaan hoidon hyväksi. Ruotsin kuningatar on puhunut avoimesti kokemuksestaan äitinsä omaishoitajana olosta tämän eläessä dementiadiagnoosin kanssa. Palkintoa alettiin jakaa Suomessa vuonna 2014 ja tähän mennessä kahdeksan suomalaisvoittajaa on vastaanottanut palkinnon.
      Palkintoa myöntävä taho ilmoitti kansainvälisenä sairaanhoitajapäivänä 12. toukokuuta 2022 että se alkaa vastaanottaa hakemuksia myös Suomessa toimivilta lähihoitajilta ja lähihoitajaopiskelijoilta. Queen Silvia Nursing Award on perinteisesti vastaanottanut hakemuksia vain sairaanhoitajilta ja sairaanhoitajaopiskelijoilta, jotka ovat voineet tuoda kisassa esiin ideat ja innovaationsa vanhusten ja muistisairaiden hoidon kehittämiseksi.

      Queen Silvia Nursing Awardin visiona on edistää uusia ratkaisuja ja innovaatioita vanhusten ja muistisairaiden hoidossa, kannustaa useampia nuoria ympäri maailmaa harkitsemaan uraa terveydenhuollossa sekä lisätä tietoisuutta sairaanhoitajan ammatista ja sen keskeisestä roolista yhteiskunnassa. Se auttaa myös vastaamaan tehokkaasti yhteen nykypäivän suurista maailmanlaajuisista terveydenhuollon haasteista – nopeaan globaaliin ikääntymiseen – samalla lisäten sairaanhoitajan ammatin arvovaltaa.
      Lue lisää...
    • Hoitajapula on vakava myös yksityisellä hoiva-alalla ja varhaiskasvatuksessa, kertovat ammattiliitot SuPer, Tehy ja ERTO. Liitot selvittivät jäsentensä työhyvinvointia huhti-toukokuussa. Kyselyn mukaan halu vaihtaa alaa on korkea ja jopa kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta. Palkankorotukset koetaan tärkeimmäksi alan pito- ja vetovoimatekijäksi.
      SuPer, Tehy ja ERTO vaativat kevään työehtoneuvotteluissa palkankorotuksen ja palkkaohjelman lisäksi ratkaisua, jolla jatketaan kuntasektorin ja yksityisen sektorin välisen palkkaeron kaventamista.
      Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkat ovat jopa kunta-alaa heikommat ja yritysten voitontavoittelu työntekijöiden työolojen ja palkkauksen kehittämisen kustannuksella on alalle leimallista.
      Työnantajan tavoitteena on heikentää työehtoja työntekijän vähimmäisturvan kustannuksella. Henkilöstövaltaisella alalla yritykset nipistävät säästöt tinkimällä henkilöstökustannuksista. SuPer, Tehy ja ERTO edellyttävätkin, että yksityisen hoivan ja varhaiskasvatuksen työnantajat ryhtyvät palkkauksen parantamisen lisäksi kehittämään työoloja ja parantamaan henkilöstön jaksamista ja hyvinvointia.
      Hoiva-alan ja varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoima ovat suurissa vaikeuksissa myös yksityisellä sektorilla. Palkka ei ole suhteessa työn vastuullisuuteen, vaativuuteen ja kuormittavuuteen ja työpaikoilla vaaditaan kohtuutonta joustamista.
      Työnkuva vanhustenhoidossa sisältää edelleen liian paljon myös muita tehtäviä kuin välitöntä asiakastyötä, vaikka lain tarkoituksena on, että hoitajat voisivat keskittyä hoitotyöhön.
      Ote työhyvinvointikyselystä: ”Arki on erittäin raskasta ja hektistä. Liikaa rivityöntekijällä vastuuta jatkuvasta koko talon henkilöstösuunnittelusta ja ajan riittämisestä sekä henkilöstön riittävyydestä. Parempipalkkaisiin ja rauhallisempiin hommiin."
      Yli puolet (55 %) SuPerin, Tehyn ja ERTOn työhyvinvointikyselyyn vastanneista on miettinyt koko ajan tai usein työpaikan vaihtamista viimeisen vuoden aikana. Neljännes kaikista vastaajista on miettinyt sitä koko ajan. Kaksi kolmasosaa vastaajista on miettinyt alan vaihtamista kokonaan pois sote-sektorilta tai varhaiskasvatuksesta.
      Kyselyn mukaan palkankorotus sitouttaisi parhaiten pysymään nykyisen työnantajan palveluksessa. Myös henkilöstömäärän kasvaminen ja työhyvinvoinnin parantuminen olisivat sitouttavia tekijöitä. Parempi palkka nähdään selvästi tärkeimpänä tekijänä, jotta työpaikalle saataisiin palkattua työntekijöitä.
      Työkuormitus yksityisellä sosiaalipalvelualallaon kasvanut viimeisten kahden vuoden aikana. Näin kokee yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista. Yhtä moni on sitä mieltä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.
      Työntekijät ovat hoiva-alan yritysten voimavara ja tärkein pääoma, muistuttavat SuPerin, Tehyn ja ERTOn neuvottelijat.
      – Hoitajapulaan tulee suhtautua vakavasti ja huolehtia siitä, että hoivapalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut voidaan turvata myös jatkossa.
      Kyselyllä selvitettiin SuPerin, Tehyn ja ERTOn yksityisellä sosiaalipalvelualalla työskentelevien jäsenten työhyvinvointia. Kyselyyn vastasi 3 635 jäsentä 24.4. – 2.5.2022.
      Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusneuvottelut ovat parhaillaan käynnissä. Sopimuskausi päättyi 30.4. eli meneillään on sopimukseton tila.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...