Verisuonikirurgian potilasvahingot ovat useimmiten vältettävissä – lähes 90 prosenttia vahingoista voitaisiin estää

Lähes 90 prosenttia verisuonikirurgian potilasvahingoista olisi estettävissä, jos potilasta hoidettaessa olisi toimittu toisin, kertoo tuore väitöstutkimus.

Kirurgiaan liittyy terveydenhuollossa korostunut potilasturvallisuusriski. Potilasvahingot aiheuttavat potilaille huomattavaa kärsimystä ja terveydenhuollolle merkittäviä kuluja.

Minna Laukkavirta analysoi Turun yliopistossa tarkistettavassa väitöstutkimuksessaan Potilasvakuutuskeskuksen vuosina 1997–2017 korvaamat verisuonikirurgian erikoisalan potilasvahingot. Kyseisenä ajanjaksona korvattiin 142 potilasvahinkoa, joista valtaosa liittyi potilaan leikkaushoitoon.

– Potilaat olivat useimmiten iäkkäitä ja monisairaita. Tyypillisimmät potilasvahingot liittyivät leikkaustekniikan virheisiin, kuten hermovammoihin, viereisten kudosten tai elinten vaurioitumiseen ja leikkauksen aikaisiin palovammoihin. Myös diagnoosin tai hoidon viivästymiseen ja lääkitysvirheisiin liittyviä vahinkoja korvattiin, Laukkavirta kertoo.

Vaikka verisuonikirurgiaan liittyvät potilasvahingot olivat tarkasteltuna ajanjaksona harvinaisia, niiden seuraukset olivat vakavia. Vahingon kärsineistä potilaista viisi kuoli ja kymmenelle tehtiin osittainen tai täydellinen amputaatio ylä- tai alaraajaan. Lisäksi 21 potilasta sai vahingon seurauksena pysyvän hermovamman ja kolme merkittävän aivohalvauksen. Yli puolet potilaista joutui vahingon seurauksena ylimääräiseen leikkaukseen. Valtaosa potilaista sai vahingon seurauksena pysyviä vaurioita.

– Potilasvahinkoja tapahtui kaikissa verisuonikirurgisen potilaan hoidon vaiheissa ja useat potilasta hoitaneet ammattiryhmät olivat niihin osallisia. Lähes 90 prosentissa tapauksista arvioitiin, että vamma olisi ollut mahdollista estää toimimalla toisin. Pelkästään jo tällä hetkellä käytössä olevilla apuvälineillä, kuten leikkaustiimin tarkistuslistan käytöllä, yli kymmenes vammoista olisi saatu estettyä, Laukkavirta avaa.

Maailman terveysjärjestö WHO on määritellyt kirurgisen potilasturvallisuuden parantamisen yhdeksi tärkeäksi kehityskohteekseen. Sitä varten on kehitetty leikkaustiimin tarkistuslista, joka on otettu Suomessa käyttöön 2009. Tarkistuslista on kehitetty parantamaan potilasturvallisuutta leikkaussalissa. 

Laukkavirran mukaan myös kansallinen verisuonikirurginen laaturekisteri voisi tarjota mahdollisuuksia potilasturvallisuuden kehittämiseen ja parempiin tilastoihin verisuonitoimenpiteistä.

– Potilasvahinkojen ehkäisyyn tulee kiinnittää terveydenhuollossa erityistä huomiota ja kirurgiseen toimintaan liittyvä korostunut riski on tiedostettava. Potilasvahingoista saatavaa tietoa voidaan käyttää hyödyksi terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa uusien vammojen ehkäisemiseksi, Laukkavirta päättää.