Jump to content
MAINOS

Venny Snellman -tunnustus Helena Leino-Kilvelle


Hoitajat.net
 Jaa

Kuva: Suomen sairaanhoitajaliitto

Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla.

Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta.

– Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen.

Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.

– Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi.

Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.

– Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin.

Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa.

– Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana.

Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan.

– Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria.

Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö.

– On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni.

Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman.

– Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä.

Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen.  Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita.

Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.

 Jaa

MAINOS

Keskustelu

Recommended Comments

Kukaan ei ole vielä kommentoinut.



Luo tunnus tai kirjaudu sisään kommentoidaksesi

Vain jäsenet voivat kommentoida

Luo tunnus

Rekisteröi tunnus yhteisöömme. Se on helppoa!

Rekisteröi uusi tunnus

Kirjaudu sisään

Onko sinulla jo tunnus?

Kirjaudu sisään

  • Lisää ajankohtaisia

    • American Nurses Credentialing Center (ANCC) on myöntänyt HUSin Syöpäkeskukselle merkittävän Magneettisairaala-tunnustuksen. Tämä tunnustus on merkki hoitotyön korkeasta laadusta, potilasturvallisuudesta ja hoitajien työtyytyväisyydestä. HUSin Syöpäkeskus on nyt Euroopan toinen ja Pohjoismaiden ensimmäinen sairaala, joka on saavuttanut tämän kunnianosoituksen.
      Magneettisairaala (Magnet Hospital®) on erinomaisen hoitotyön tunnustus ja tutkittuun tietoon perustuva hoitotyön laatujärjestelmä, josta hyötyvät potilaat, hoitohenkilöstö ja organisaatio. Tunnustus myönnetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Nimi Magneettisairaala kuvaa vetovoimaa, joka vetää puoleensa magneetin lailla potilaita laadukkaan hoidon ja hoitajia hyvän työpaikan vuoksi.
      – Magneettisairaala-tunnustus osoittaa, että hoitotyön laatu, potilastyytyväisyys ja hoitajien työtyytyväisyys on Syöpäkeskuksessa mitatusti erinomaista verrattuna kansalliseen ja kansainväliseen tasoon. Tunnustus on upea palkinto vuosien työstä, sanoo Syöpäkeskuksen johtava ylihoitaja Vuokko Kolhonen.
      Lue lisää...
    • Tehy tuo voimakkaasti esille huolensa hallituksen ehdottamista työrauhalainsäädännön muutoksista, jotka uhkaavat hoitajien ja muiden sote-alan työntekijöiden oikeutta poliittisiin mielenilmauksiin.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi hallituksen toimia kylmiksi ja julmiksi, erityisesti naisvaltaisia aloja kohtaan. Esitykset asettaisivat ennennäkemättömiä rajoituksia poliittisille työtaisteluille, mikä on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Tehy vaatii hallitusta kuulemaan työntekijöiden ääntä ja hylkäämään hätiköidyt lakimuutokset.
      Lisätietoja: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Valvira on myöntänyt ennätysmäärän uusia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattioikeuksia vuonna 2023. Yhteensä viime vuonna myönnettiin 27 126 ammattioikeutta, mikä on 3 604 enemmän kuin vuonna 2022. Kasvu johtui pääasiassa hoitajien ammattioikeushakemusten lisääntymisestä. Erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien hakemuksia tuli edellisvuotta enemmän.
      Suomessa koulutetuille sairaanhoitajille myönnettiin 4 253 ammattioikeutta vuonna 2023, joka on 935 enemmän kuin vuonna 2022. Myös lähihoitajia rekisteröitiin ennätysmäärä, 8 358 kappaletta. Tämä on 1 335 enemmän kuin vuonna 2022.
      Kätilöiden ammattioikeuksia myönnettiin 182 kappaletta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 145. Myös terveydenhoitajien, röntgenhoitajien ja laboratoriohoitajien ammattioikeuksien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna.
      Ulkomailla koulutettujen hoitajien osuus on edelleen pieni
      Toisessa EU- tai ETA-maassa koulutuksen suorittaneille sairaanhoitajille myönnettiin yhteensä 36 ammattioikeutta, kun vuonna 2022 lukumäärä oli 22. Myös EU- tai ETA-alueen ulkopuolella koulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien myönteisten ammattioikeuspäätösten lukumäärä nousi hieman. EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta tulleita sairaanhoitajien ammattioikeushakemuksia kirjattiin vuoden aikana selvästi edellisvuotta enemmän, yhteensä 189, kun hakemuksia vuonna 2022 tuli 108. Ulkomailla kouluttautuneiden osuus terveydenhuollon alalle tulevasta uudesta hoitohenkilökunnasta on kokonaisuudessaan edelleen hyvin vähäinen. 
      Lisätietoja: Valviran tilastot
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen selvityksen mukaan kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien tarve kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Hyvinvointialueilla on arvioitu, että noin 40 prosentilla sairaanhoitajista pitäisi olla kliinisen hoitotyön erikoistumiskoulutus. Tämä tarkoittaa, että vuoteen 2028 mennessä tarvitaan noin 8 000 uutta erikoistunutta sairaanhoitajaa.
      Kliinisesti erikoistunut sairaanhoitaja on peruskoulutuksensa lisäksi hankkinut erikoistumiskoulutuksen ja työkokemuksen kautta erikoisosaamisen jollakin kansallisesti määritellyllä kliinisen hoitotyön erikoisalalla. Tämä pätevöittää heidät vaativiin asiantuntijatehtäviin potilas- ja asiakastyössä sekä erikoisalan kehittämiseen.
      Selvityksessä arvioitiin myös rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien koulutustarvetta. Tarve on yhteensä 763 uutta aloituspaikkaa vuoteen 2028 mennessä.
      Erikoisosaaminen varmistetaan korkeakouluyhteistyöllä
      Selvityksessä esitetään useita ehdotuksia, joilla erikoistuneen hoitohenkilöstön riittävyys voitaisiin turvata. 
      Kliininen erikoisosaaminen voidaan varmistaa suunnitelmallisella korkeakouluyhteistyöllä, johon osallistuvat hyvinvointi- ja yhteistyö- eli YTA-alueet. Lisäksi kliinisesti erikoistuneiden sairaanhoitajien määrällistä tarvetta ja osaamista on myös jatkossa ennakoitava ja ohjattava kansallisesti.
      Yhteistyöalueen kaikilla hyvinvointialueilla olisi otettava käyttöön yhtenäinen kliinisen hoitotyön osaamisen uramalli, jonka lähtökohtana ovat asiakkaiden ja potilaiden tarpeet.
      Sairaanhoitajan erikoistumiskoulutusten toteuttamiseksi tarvitaan valtion taloudellinen tuki. Koulutuksen täytyy olla valtakunnallisesti suunniteltu kokonaisuus sekä vastata hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden tarpeita.
      Sosiaali- ja terveysministeriö teki kliinisen erikoisosaamisen tarvetta koskevan selvityksen yhteistyössä hyvinvointialueiden hoitotyön johdon kanssa. Selvitystyötä hyödynnetään muun muassa sairaanhoitajien jatkuvan ammatillisen kehittämisen tukena.
      Lue lisää...
    • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite käynnistää yhteistoimintaneuvottelut henkilöstön mahdollisten uudelleenorganisointien ja taloudellisen tilanteen vuoksi.
      Neuvottelut liittyvät Soite 2030 -ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on parantaa palvelurakenteen tehokkuutta ja vastata palvelutarpeisiin. Henkilöstörakenteeseen ja työskentelytapoihin odotetaan muutoksia.  
      Neuvottelujen aikana on voimassa rajoitettu rekrytointikielto, mutta tietyt ammattiryhmät, kuten sosiaalityöntekijät ja lääkärit, ovat kiellon ulkopuolella.
      Tällä hetkellä lomautuksia ei ole suunnitteilla. 

      Lisätietoja hyvinvointialueen tiedotteessa.
      Lue lisää...
×
×
  • Luo uusi...