Jump to content
MAINOS

Venny Snellman -tunnustus Helena Leino-Kilvelle


Hoitajat.net
 Share

Kuva: Suomen sairaanhoitajaliitto

Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla.

Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta.

– Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen.

Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.

– Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi.

Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.

– Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin.

Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa.

– Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana.

Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan.

– Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria.

Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö.

– On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni.

Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman.

– Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä.

Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen.  Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita.

Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
    • Tehy, SuPer ja Erto ovat hyväksyneet valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen yksityisen terveyspalvelualan työriitaan. Lakot kuvantamisessa ja laboratoriossa peruuntuvat.
      Kaksivuotisessa sopimuksessa palkat nousevat syyskuussa 2,4 % yleiskorotuksella ja palkkataulukoita korotetaan 0,51 %. Joulukuussa maksetaan 500 euron kertaerä ja jaetaan 0,4 % suuruinen paikallinen erä.
      Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimusneuvotteluissa oli tavoitteena kuroa umpeen palkkaeroa julkisen sektorin palkkoihin. Järjestöjen mukaan neuvotteluasetelma oli nyt huomattavasti vaikeampi kuin vuonna 2022 julkisen sektorin SOTE-sopimuksen palkkaratkaisun neuvotteluissa.
      – Suomen hallituksen sovittelutoimintaa rajoittavan lainsäädäntöhankkeen vaikutus näkyy jo sekä neuvottelujen hengessä että lopputuloksessa. Myös EK:n tiukka koordinaatio suhteessa jäsenliittoihinsa näkyi vahvasti neuvottelupöydässä, toteaa SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerens.
      Valtakunnansovittelija soveltaa järjestöjen mukaan jo nyt etupainotteisesti hallituksen ajamaa lainsäädännön heikennystä, joka estää sovittelijaa esittämästä yleistä linjaa korkeampia palkkaratkaisuja missään tilanteessa ja varmistaa hoitajille ikuisen palkkakuopan.
      – Valtakunnansovittelija on ilmaissut sovittelussa hyvin selkeästi osapuolille, että yleistä linjaa ei aiota ylittää. Sovittelija on siis sitonut kätensä jo valmiiksi ja noudattaa hallituksen tahtoa kirjaimellisesti, vaikka uusi lainsäädäntö ei ole edes voimassa, sanoo Tehyn neuvottelupäällikkö Vappu Okkeri.
      Tehy, SuPer ja Erto ovat vastustaneet jyrkästi hallituksen suunnitelmia rajoittaa sovittelijan toimintaa. Hallituksen muutosesitykset lakiin työriitojen sovittelusta eivät esimerkiksi ota riittävästi huomioon valtiovallan velvollisuutta edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta ja palkkatasa-arvoa.
      – Palkkatasa-arvon edistäminen vaatii rahaa. Konkreettinen osoitus on vuoden 2022 hyvinvointialueiden ja kuntien palkkaratkaisu, joka KT:n laskelman mukaan kuroo miesten ja naisten välistä palkkaeroa pienemmäksi kaikkiaan 1,77 prosenttiyksiköllä. Vastaavaa kehitystä ei ole nähty, vaikka erilaisia samapalkkaisuusohjelmia on pyöritetty vuosia. Onkin erittäin ikävää, että sovittelija ei nyt ottanut mitenkään huomioon tätä tavoitetta ja velvollisuutta, sanoo Okkeri.
      – Työtä jää paljon seuraaville neuvottelukierroksille, toteaa Erton järjestöpäällikkö Soile Lindstedt.

      Lue lisää sopimuksen yksityiskohdista
      Lue lisää...
    • Tehyn tuore selvitys paljastaa synkän tilanteen: krooninen hoitajapula ja jatkuvat säästötoimet heikentävät kesäajan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä varhaiskasvatuksen laatua merkittävästi.
      Kesäaikaan hyvinvointialueilla toimintaa suljetaan tai supistetaan, yleisimmät syyt ovat vuosilomat ja pula hoitajista. 
      – Rekrytointiongelmien yleisin syy oli pula koulutetuista sijaisista. Myös hyvinvointialueiden säästöt ja käynnissä olevat yt-neuvottelut stressaavat henkilöstöä. Epävarmuus on entisestään lisääntynyt, kun työpaikoilla on jatkuva huoli työhyvinvoinnista ja jaksamisesta, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, Tehyn tiedotteessa.
      Yleisimmin sijaisiksi palkataan opiskelijoita, aiemmin keikkatöitä tai lyhytaikaisia sijaisuuksia tehneitä ja vastavalmistuneita.
      Rytkösellä on selkeä resepti hoitajapulaan ja rekrytointiongelmiin.
      – Hoitajapula maksaa sosiaali- ja terveydenhuollossa eniten ja tuottaa lisäkustannuksia. Yhteiskunnalle kustannustehokkain keino on tehdä sote-alan työpaikoista vetovoimaisia tarjoamalla hoitajille riittävästi palkkaa ja hyviä työoloja.
      Rahallisia kannustimia vähennetty
      Työnantajat ovat vähentäneet rahallisia kannustimia lisä- tai ylitöihin. Viime kesänä 59 % työnantajista oli sopinut rahallisten kannustimien käytöstä, tänä kesänä vain noin kolmasosa (32 %) on sopinut vastaavista kannustimista. Yleisin korvaus on korotettu hälytysrahakorvaus.
      Tehyn kyselyyn vastasi yhteensä 233 tehyläistä luottamusmiestä. Heistä 85 edusti julkista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, 103 yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa ja 45 varhaiskasvatusta. Vastausaika oli 11.4-10.5.2024.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...