Jump to content
MAINOS

Venny Snellman -tunnustus Helena Leino-Kilvelle


Kuva: Suomen sairaanhoitajaliitto

Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla.

Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta.

– Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen.

Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.

– Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi.

Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.

– Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin.

Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa.

– Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana.

Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan.

– Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria.

Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö.

– On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni.

Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman.

– Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä.

Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen.  Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita.

Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin sisältyvän harjoittelun palkallisuutta ryhdytään selvittämään osana uuden työryhmän tehtävää. Asiasta kertoo Tehy verkkosivuillaan.
      Työryhmä tarkastelee harjoitteluun liittyviä nykyisiä korvauskäytäntöjä, erityisesti tilanteissa, joissa opiskelijat eivät ole työsuhteessa harjoittelunsa aikana.
      Selvityksessä pureudutaan myös pakollisten harjoittelujaksojen määrään ja sisältöön eri tutkintojen osalta. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi mahdolliset meneillään olevat tutkinto- ja koulutusuudistukset, jotka voivat vaikuttaa harjoittelun rakenteeseen ja toteutukseen.
      Työryhmässä selvitetään myös, kuinka suuri osa harjoittelusta suoritetaan työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
      Työn tuloksena syntyvä muistio valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii taustamateriaalina sote-alan palkkaustyöryhmän työskentelylle.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...