Jump to content
MAINOS

Venny Snellman -tunnustus Helena Leino-Kilvelle


Kuva: Suomen sairaanhoitajaliitto

Turun yliopiston hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi palkittiin Venny Snellman -tunnustusapurahalla.

Leino-Kilpi sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ja menestyksellisestä hoitotyön koulutuksen kehittämisestä ja siihen vaikuttamisesta sekä hoitotyön roolin vahvistamisesta niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Leino-Kilpeä kiitellään erityisesti hänen ainutlaatuisen kansainvälisen uransa ansiosta.

– Hänen kansainvälinen toimintansa hoitotieteen kehittäjänä on ollut laaja ja merkittävä. Leino-Kilpi toimii muun muassa kansainvälisten rahoittajien käyttämänä arvioitsijana. Lisäksi hän on arvioinut useiden kansainvälisten yliopistojen hoitotieteellistä tutkimusta. Jo parinkymmenen vuoden ajan hän on saanut erilaista rahoitusta EU:lta, sekin on hyvin ainutlaatuista maassamme. Hän on vaikuttanut vahvasti suomalaisen hoitotyön tunnettuuteen ja arvostukseen maailmalla, sanoo Sairaanhoitajien koulutussäätiön puheenjohtaja Sirpa Luukkainen.

Helena Leino-Kilpi on toiminut Kings College Londonin kansainvälisessä ohjausryhmässä ja on parhaillaan muun muassa arvostetun hoitoalan yliopiston Trinity Collegen, School of Nursing and Midwiferyn vieraileva professori.

– Olen hyvin iloinen ja ylpeä siitä, että olen päässyt tässä tehtävässäni esimerkiksi kehittämään heidän tutkimusstrategiaansa ja oppinut myös heiltä, sanoo Leino-Kilpi.

Vuodesta 1998 lähtien Helena Leino-Kilpi on toiminut hoitotieteen professorina Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan hoitotieteen laitoksella sekä hoitotieteen laitoksen johtajana. Hän opettaa niin perus- kuin tohtorikoulutuksessa. Leino-Kilpi toimii myös sivutoimisena ylihoitajana TYKS:ssä, jossa hän muun muassa koordinoi tutkimustoimintaa.

– Sivutoimi mahdollistaa suoran yhteyden hoitoalan ammattilaisiin. Haluan korostaa, että yhtäkään tutkimussuunnitelmaa tai rahoitushakemusta ei ole syntynyt ilman kontaktia hoitotyön käytännön tai koulutuksen ammattilaisiin.

Helena Leino-kilpi on tunnettu erityisesti hoitotyön etiikan asiantuntijuusalueella. Leino-Kilpi sanoo etiikan alan tutkimuksen olevan Suomessa edelleen liian niukkaa.

– Kansainvälinen yhteisö on mahdollistanut kehitykseni – ja minä olen osaltani voinut tukea suomalaisten tutkijoiden kansainvälistymistä. Etiikan tutkijoilla on vahva eurooppalainen verkosto, jossa Suomikin on mukana.

Etiikan lisäksi Leino-Kilven tutkimusaloja ovat kliinisen hoitotyön laatu sekä terveydenhuollon koulutus. Hänellä on yli 500 kansainvälistä tieteellistä julkaisua tutkimusalueiltaan.

– Olen voinut vaikuttaa moniin asioihin. Ohjauksessani on valmistunut runsaat 60 erinomaista, hoitotyötä kehittämään kykenevää tohtoria. Olen ylpeä heistä jokaisesta ja pyrin seuraamaan heidän urakehitystään. Tällä alueella on ollut erityisen ilahduttavaa olla mukana kehittämässä maamme kansainvälisesti tunnettuja ja lukuisille kielille käännettyjä mittareita: kliinisen oppimisympäristön CLES-mittaria, hoitotyöntekijän kompetenssia arvioivaa Nurse Competence Scale-mittaria sekä etiikan alueelle läheisesti kuuluvaa Individualized Care-mittaria. Parhaillaan testaamme kansainvälisesti uutta moraalisen rohkeuden mittaria.

Leino-Kilpi sanoo arvostavansa kovasti sellaista, että joku rohkeasti käynnistää uutta ja ajaa pitkäjänteisesti tärkeänä pitämiään asioita. Venny Snellman oli hänen mukaansa juuri tällainen henkilö.

– On suuri kunnia saada nimenomaan hänen nimeään kantava tunnustus. Maassamme tunnustuksia on vähän ja pidän tätä erityisessä arvossa. Laitan sen korkealle paikalle ansioluettelossani ja kerron asiasta ylpeänä kansainvälisille kollegoilleni.

Vennynä Leino-Kilpi haluaa hyödyntää tunnustusta, jotta hoitotieteen merkitys tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä saisi sille kuuluvan aseman.

– Tehtäväni sekä Vennynä että hoitotieteen professorina on hoitotyön roolin vahvistaminen – ja vaikkapa poliitikkojen tietoisuuden lisääminen siitä, että terveydenhuolto ei ole vain lääkärien työtä.

Sairaanhoitajien koulutussäätiö, SHKS, on jakanut Venny Snellman -tunnustusapurahaa vuodesta 2000 alkaen.  Säätiö luo toiminnallaan edellytyksiä hoitotyön ammatillisen osaamisen vahvistamiseen ja hoitotyön koulutukseen tukemalla hoitotieteellistä tutkimusta ja merkittäviä hoitotyön kehittämishankkeita.

Tunnustus myönnetään vuosittain rohkeasta, uutta luovasta ja tuloksellisesta toiminnasta hoitotyön kehittämiseksi. Tunnustuksen suuruus on 5000 euroa. Helena Leino-Kilpi on jo 19. Venny Snellman -tunnustuksen saanut vaikuttaja.

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi hämeenlinnalaisen palvelukodin palveluesihenkilölle 10 päiväsakkoa työaikalain rikkomisesta. Ratkaisu annettiin 2. joulukuuta 2024 ja liittyi tapaukseen, jossa kolmen työntekijän viikoittainen työaika ylitti lain salliman enimmäismäärän.
      Syytteen mukaan palvelutalon palveluesihenkilö, joka toimi työnantajan edustajana, oli vuonna 2022 tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkonut työaikalain säännöstä, joka rajoittaa työajan enimmäismäärää. Palveluesihenkilö ei ollut seurannut työntekijöiden työaikoja riittävästi, minkä seurauksena kolmen työntekijän työajat olivat ylittäneet sallitun enimmäismäärän neljän kuukauden tarkastelujaksoilla. Työaikalain mukaan keskimääräinen viikkotyöaika saa olla enintään 48 tuntia.
      Tapauksessa työntekijöiden keskimääräiset viikkotyöajat olivat seuraavat:
      Ensimmäisellä työntekijällä 48,4 tuntia, toisella 52,4 ja 54,8 tuntia kahdella eri tarkastelujaksolla, kolmannella 53 tuntia. Palveluesihenkilö kiisti syytteen. Palveluesihenkilön mukaan hänellä ei ollut osaamista tai tietoa työajan enimmäismäärien seurannasta. Hänen mukaansa hänellä ei asemansa perusteella ollut mitään tekemistä sen kanssa, ettei työnantaja ollut ottanut käyttöön työajan enimmäismäärien selvittämisen järjestelmää ja ettei palveluesihenkilöitä ollut tähän ohjeistettu eikä perehdytetty. Palveluesihenkilön mukaan palveluesihenkilöiden vastuulla oli henkilöstön saatavuuden osalta erittäin haastavassa tilanteessa ainoastaan varmistaa henkilöstömitoitukset täyttävä työvuorosuunnittelu.
      Käräjäoikeus katsoi, että palveluesimiehen olisi asemansa ja tehtäviensä perusteella kuulunut perehtyä ja olla tietoinen työaikaa koskevista lain säännöksistä ja huolehtia työnantajan edustajana siitä, että säännöksiä noudatetaan. Näin ollen käräjäoikeus katsoi, että palveluesihenkilö oli työnantajan edustajana tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työaikalain enimmäistyöaikaa koskevaa säännöstä. Palveluesihenkilö ei ollut havaitsemistaan työntekijöiden huomattavista työtuntimääristä huolimatta pyrkinyt edes selvittämään työtuntimäärien ylitysten lainmukaisuutta.
      Lue lisää...
    • HUSissa on paljastunut kaksi merkittävää tietoturvaloukkausta, joissa työntekijät katselivat ilman perusteltua syytä satojen henkilöiden tietoja.
      HUSissa on kuluvan syksyn aikana selvitetty kahta laajaa tietoturvaloukkausta vuosilta 2023–24. Molemmissa tapauksissa luvaton katselu kohdistui hoidossa olleisiin sekä henkilöihin, joilla ei ole hoitosuhdetta HUSiin. Osa luvattoman katselun kohteeksi joutuneista on julkisuuden henkilöitä. Tapaukset tulivat ilmi HUSin omavalvonnassa. Kumpikaan työntekijä ei työskentele enää HUSissa.
      Hammashoitajana ja osastonsihteerinä työskennellyt henkilö katseli ainakin 430 henkilön tietoja ilman perusteltua syytä. Suurin osa katseluista kohdistui henkilöiden perustietoihin eli nimeen, henkilötunnukseen ja yhteystietoihin. Noin 50 henkilön kohdalla työntekijä katseli myös potilastietoja ilman perustetta. 
      Toisessa tapauksessa lähihoitajana työskennellyt henkilö katseli perusteetta yli tuhannen henkilön perustietoja eli nimeä, henkilötunnusta ja yhteystietoja. 
      Henkilöiden luvaton toiminta on pääosin selvitetty, mutta on mahdollista, että tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneiden määrä vielä hieman kasvaa.
      Tietoturvaloukkauksista ilmoitetaan asianosaisille
      HUSista lähetetään tietoturvaloukkauksista ilmoitukset henkilöille, joita asia koskee. Ilmoituksessa kerrotaan asianosaisille, mistä he saavat tarvittaessa lisätietoa ja toimintaohjeita. HUS on tehnyt ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistoon sekä tutkintapyynnöt poliisille. HUSin tiedossa ei ole, että työntekijät olisivat luovuttaneet tietoja eteenpäin. 
      Lue lisää...
    • Hus vähentää 778 henkilötyövuotta, joista 280 johtaa irtisanomisiin. Tehy varoittaa, että leikkaukset kohdistuvat erityisen rajusti hoitohenkilöstöön ja vaarantavat potilasturvallisuuden.
      – Kyse on ihmisistä ja ammattilaisista, hoitohenkilökunnasta, johon vähennykset kohdistuvat todella rajusti. Tällä on aivan varmasti vaikutusta Uudenmaan alueen väestön hoitoon ja jopa potilasturvallisuuteen, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Husin rajuilla henkilöstövähennyksillä voi olla myös valtakunnallisia vaikutuksia, koska HUS vastaa esimerkiksi koko maan elinsiirroista, vaikeiden palovammojen hoidosta, imeväisten avosydänkirurgiasta sekä huuli- ja suulakihalkiopotilaiden hoidosta.
      Yt-neuvotteluiden tulos näyttää etukäteen päätetyltä, vaikka niiden alussa HUS vakuutteli henkilöstölleen ja suurelle yleisölle, että vähennykset kohdistetaan muualle kuin potilastyötä tekeviin.
      – Edelleenkään Hus ei kerro, mitä terveys- ja hoitopalveluja kansalaisille ei enää vähennysten jälkeen tarjota. Yksikään työntekijä ei ole ollut siellä töissä turhaan, ja tähän asti Husissa on ollut kova hoitajapula, Rytkönen muistuttaa.
      Henkilöstön näkökulmasta Husin toiminta koko yt-neuvotteluiden ajan on ollut järkyttävää: hätäilevää, poukkoilevaa ja heikosti valmisteltua. Toimia on valmisteltu kuin paniikissa.
      Millariikka Rytkönen sanoo, että on aivan selvää, että näin rajut henkilöstön vähennykset näkyvät hoidon saatavuudessa ja hoidon laadussa. Siltä ei kerta kaikkiaan voida välttyä, kun potilastyötä tekeviä vähennetään näin paljon.
      Husin potilasturvallisuus on ollut Tehyn mukaan uhattuna jo pitkään ennen tuoreimpia yt-leikkauksia.
      Samaan aikaan Hus tiedotti, että sen johto lomautetaan ensi vuonna kahdeksi viikoksi. Millariikka Rytkönen toteaa, että kyse on pelkästä pr-tempusta.
      – Husin johdon tuloluokassa kahden viikon lomautus ei tunnu missään verrattuna siihen, että hoitohenkilökunnalta lähtee työt alta kokonaan, Rytkönen sanoo.
      Tehy on edelleen sataprosenttisesti yt-neuvotteluiden kohteena olevien jäsentensä tukena ja tulee riitauttamaan tämän farssin, jota Hus kutsuu yt-menettelyksi.
      Lue lisää...
    • Tehy arvostelee jyrkästi HUS-yhtymän päättyneiden yt-neuvotteluiden päätöksiä, joiden seurauksena jopa 800 työntekijää, erityisesti hoitajia, uhkaa irtisanominen. Lisäksi osastonsihteereiden töitä siirretään hoitohenkilökunnalle, mikä kasvattaa jäljelle jäävien työtaakkaa.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen syyttää HUSia kyvyttömyydestä hallita toimintansa kokonaisuutta ja varoittaa vakavista seurauksista sekä henkilöstölle että alueen terveydenhuollolle. Tehy epäilee yt-prosessin lainmukaisuutta ja aikoo selvittää asian perusteellisesti.
      –  Jos HUS toteuttaa muutoksensa yt-neuvotteluiden mukaisesti, syntyy ennennäkemätön härdelli, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Rytkönen painottaa myös poliittisen vastuun merkitystä.
      – Valtaan valituilta vaaditaan myös kykyä tajuta päätöstensä seuraukset.
      Lähde: Tehyn tiedote
      Lue lisää...
    • Tehy antoi tänään lakkovaroituksen kahteen yksityisen ensihoitopalvelualan yritykseen.
      Lakkovaroitus koskee kahden vuorokauden lakkoa Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n Pirkanmaan alueen toimipisteissä sekä EMA Finland Oy:n Uudenmaan alueen toimipisteissä. Lakko alkaa keskiviikkona 20.11.2024 klo 00.01 ja päättyy torstaina 21.11.2024 klo 23.59.
      Lisäksi lakkokohteisiin on asetettu kaikkia tehyläisiä koskeva keikkailukielto, hakusaarto ja tilapäisen siirron kielto, jotka alkavat 5.11.2024 klo 9.00 ja päättyvät 21.11.2024 klo 23.59.
      Tehyn mukaan neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta ajautuivat viime viikolla umpikujaan, koska työnantajapuoli esittää itsepintaisesti nollakorotuksia ja luopumista sovitusta alan palkkojen pelastusohjelmasta. Alan työehtosopimus päättyi 30.4.2024 ja neuvotteluja on käyty maaliskuusta alkaen. Lokakuussa neuvotteluja yritettiin edistää myös vapaaehtoisessa sovittelussa valtakunnansovittelijan johdolla.
      Tehyn työtaistelusivusto: https://www.tehy.fi/fi/ajankohtaista/ensihoitopalvelualan-tyotaistelu
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...