Jump to content
MAINOS

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto on myönnetty järjestelmälle, joka parantaa alan turvallisuutta onnistumisten avulla


Hoitajat.net
 Share

Palkinnon vastaanottivat Eksoten ensihoidon toimintayksikön esimies Kati Saarikivi ja Eksoten Akuuttisairaalan potilasturvallisuuskoordinaattori Petteri Alavahtola, jotka ovat olleet mukana PosiPro-järjestelmän kehittämisessä alusta alkaen.

Potilastyössä tapahtuvia onnistumisia raportoiva PosiPro-järjestelmä on valittu vuoden 2020 sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon saajaksi. Eksote ensihoidon ja Awanic Oy:n kehittämä järjestelmä raportoi potilastyön onnistumisista ensimmäistä kertaa suomalaisessa terveydenhuollossa. Järjestelmä mahdollistaa tiedonkeräyksen ja -analysoinnin onnistumisiin johtaneista tekijöistä. Näin toimintaa voi kehittää potilasturvallisemmaksi jo ennen kuin mahdollisia vaaratilanteita syntyy.  

Palkinnon vastaanottivat Eksoten ensihoidon toimintayksikön esimies Kati Saarikivi ja Eksoten Akuuttisairaalan potilasturvallisuuskoordinaattori Petteri Alavahtola, jotka ovat olleet mukana järjestelmän kehittämisessä alusta alkaen. Palkitseminen tehtiin poikkeuksellisen tilanteen vuoksi virtuaalisesti.

PosiPro-järjestelmän luominen on arvokasta työtä sosiaali- ja terveysalan turvallisuuden puolesta. Systemaattinen tietojen kerääminen tapahtuneiden virheiden ja haittojen lisäksi myös onnistumisista tarjoaa mahdollisuuden työntekijöille ja organisaation johdolle kehittää toimintaansa. Järjestelmän ansiosta on mahdollista tunnistaa, mallintaa ja ottaa käyttöön onnistuneet käytänteet muuallakin organisaatiossa. Lisäksi positiivisen palautteen antamisella on suora yhteys työhyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja työssäjaksamisen parantamiseen. PosiPro on otettavissa käyttöön Eksoten lisäksi myös muualla Suomessa. 

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta kiittää koko alaa pandemia-ajan toiminnasta  

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta haluaa kiittää vuoden 2020 osalta koko terveydenhuoltoalan henkilöstöä koronatilanteen hoitamisesta.  

– Edelleen jatkuva koronaviruspandemia on koetellut terveydenhuoltoalan henkilöstön henkistä ja fyysistä sietokykyä jo lähes vuoden, muistuttaa toimikunnan puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli.  

Epävarmuuden ja pelon aiheuttama työn kuormitustekijöiden lisääntyminen, työmäärän kasvaminen ja tilanteen edellyttämät poikkeusjärjestelyt sekä huoli omasta ja läheisten voinnista ovat tehneet työskentelystä raskasta ja ahdistavaakin.   

– Suomen selviytyminen koronatilanteessa ei ole tapahtunut itsestään vaan se on vaatinut kaikilta työntekijöiltä venymistä päivästä toiseen haasteellisissa olosuhteissa. Vaikka lopullista voittoa taistelussa koronaa vastaan ei vielä olekaan saavutettu, haluaa toimikunta osoittaa arvostuksensa ja kiittää osaltaan jokaista terveydenhuollon ammattilaista tärkeästä ja kallisarvoisesta työstä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa, Rapeli kiteyttää.

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon taustat

Turvallisuuspalkinnon taustalla on sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta, johon kuuluvat Suomen Palopäällystöliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Mehiläinen hoivapalvelut, pelastustoimi, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, Tehy sekä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto. Toimikunnan puheenjohtaja on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli. 

Turvallisuustoimikunta myöntää vuosittain Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon esimerkillisestä työstä alan turvallisuuden kehittämiseksi. Palkinnon voi saada onnettomuuksien ehkäisytyöstä, tapahtumasta tai toiminnasta, jolla on estetty tai rajoitettu vahinkojen määrää, ansiokkaasta toiminnasta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan turvallisuuden kehittämiseksi tai alan turvallisuutta edistävän laitteen, toimintatavan tai vastaavan kehittämisestä. Palkintoa on jaettu vuodesta 2005 alkaen. 

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...