Jump to content
MAINOS

Valmiuslaki polkee hoitajien perusoikeuksia – Tehy vaatii työnantajat rikosoikeudelliseen vastuuseen valmiuslain väärinkäytöksistä


Hoitajat.net
 Share

Työnantajalle ei ole säädetty sanktioita valmiuslain väärinkäytöstä. Kuva: Envato

Turun kaupunki määräsi keskitetyn terveysaseman työntekijät ylitöihin vuosi sitten keväällä valmiuslain nojalla. Länsi-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen mukaan näin ei olisi saanut toimia.  Tehy vaatii valmiuslakiin korjauksia. 

– Ylityön tarve ei johtunut koronaepidemiasta eikä työssä ollut sellaista ruuhkaa, joka olisi seurannut koronatilanteesta. Työnantajan olisi pitänyt kysyä työntekijän suostumus ylityöhön eikä määrätä valmiuslain nojalla, toteaa Tehyn lakimies Juho Kasanen liiton tiedotteessa.

Aluehallintoviraston mukaan kyseisenä päivänä oli tavanomainen määrä sairauspoissaoloja eikä työntekijöitä ollut karanteenissa tai poissa koronan takia. Ylityöhön tarvitaan lain mukaan työntekijän suostumus eikä siitä voinut aluehallintoviraston mukaan poiketa valmiuslakiin vedoten terveysaseman tilanteessa.   

Asian selvittely alkoi noin vuosi sitten Turussa luottamusmiehen yhteydenotolla aluehallintovirastoon, josta tuolloin todettiin, että se ei valvo valmiuslain käyttöä eikä voi ottaa kantaa ylityömääräykseen. Tämän jälkeen Tehy teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka jätti kantelun tutkimatta, koska sen mukaan marssijärjestys oli väärä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan luottamusmiehen olisi ensin pitänyt tehdä valvontapyyntö aluehallintovirastoon. Tämän jälkeen siellä olisi pitänyt päättää, että valmiuslain mahdollinen rikkominen ei kuulu sen toimivaltaan. Vasta tämän päätöksen jälkeen oikeusasiamies olisi voinut tutkia asiaa.  

Valmiuslain ongelmakohdat korjattava

Koko prosessi on Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan ollut melkoinen farssi ja asettanut työntekijät mielivallan kohteeksi.   

– Kansalaisen suoja valmiuslain väärinkäytöstapauksissa on olematon, ja mahdollisen väärinkäytöksen tutkiminen viranomaisten toimesta osoittautui Turun tapauksen perusteella lähes mahdottomaksi, sanoo Kirvesniemi. Tehy vaatii valmiuslain useiden ongelmakohtien korjaamista.  

Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta. Työntekijältä puuttuvat kokonaan tehokkaat oikeussuojakeinot valmiuslain mielivaltaista käyttöä vastaan. 

Yksi työntekijän käytettävissä oleva keino voisi olla hallintovalitus hallinto-oikeudelle. Käytännössä valmiuslain käytöstä ei tehdä työpaikalla sellaista päätöstä, josta voisi valittaa vaan työnantaja käyttää asiassa direktio-oikeuttaan, jolloin hallintovalituskaan ei tosiasiassa ole mahdollinen.  
 
– Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava. Jo olosuhteet, joissa valmiuslakia ylipäänsä käytetään, ovat täysin poikkeukselliset. On aivan välttämätöntä, että valmiuslain väärinkäyttötilanteissa työntekijällä on turvanaan nopeutettu valitusmenettely, Kirvesniemi vaatii.  
 
Toinen merkittävä puute valmiuslaissa on, että sen rikkominen on rikosoikeudellisesti sanktioitu vain työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Tehy edellyttää, että myös työnantajalle säädetään rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen.  

Kolmas valmiuslain ongelma on, että lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta mitään velvoitetta korvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin rajoitukset kohdistuvat heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella.

Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet niiden käytöstä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä ja korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Lisäksi tarvitaan kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta.  

Lue myös: Turun kaupunki rikkoi lakia – ylityöhön ei voinut määrätä valmiuslain perustella
 

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi murskaavan arvion Attendon Herajärven hoivakodista 27.6.2024. Yllätystarkastus paljasti, että hoivakodissa henkilöstön määrä ja kielitaito ovat täysin riittämättömiä. Aluehallintovirasto onkin määrännyt Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n korjaamaan tilannetta pikaisesti tai muuten edessä on 350 000 euron uhkasakko.
      Tilanne on ollut hälyttävä: yksikössä oli paljon työvuoroja, joissa ei ollut riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yksikössä oli 59 ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasta. Iltavuorossa työskenteli kolme lähihoitajaa, muiden työntekijöiden ollessa opiskelijoita tai hoiva-avustajia. 
      Työntekijöiden kielitaito ei ollut riittävä tehtävien hoitamiseen. Palveluntuottajaa oltiin aiemmin useaan otteeseen ohjattu asettamaan henkilöstön kielitaito vaadittavalle tasolle. Ohjauksesta huolimatta yksikön henkilöstön kielitaito todettiin edelleen puutteelliseksi.
      Lisäksi aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendolle omavalvonnan puutteellisuudesta ja siitä, että sen antamat selvitykset eivät ole olleet totuudenmukaisia.
      Aluehallintovirasto vaatii Attendo Hoivakoti Misteli Oy:n huolehtimaan viipymättä siitä, että yksikön toiminta vastaa laadultaan sekä sisällöltään asiakkaiden palvelutarvetta ja vanhuspalvelulakia. Jos Attendo ei noudata määräyksiä 1.9.2024 mennessä, uhkasakko voidaan määrätä maksettavaksi kokonaisuudessaan.
      Lähde : AVI
      Lue lisää...
    • Tampereen, Turun ja Helsingin yliopistojen tutkimus paljastaa, että muistisairaiden hoivakoteihin pääsy ja hoidon laatu ovat puutteellisia. Haastattelututkimuksessa ilmeni, että hoitopaikan saaminen vaatii usein vakavia hoidontarpeita ja jo toteutuneita riskejä. Monesti hoitopaikka ei edes takaa tarpeiden mukaista hoitoa.
      Tutkija Jenny Paanasen mukaan hoivaköyhyys tarkoittaa hoidon riittämättömyyttä, vaikka hoitoa olisi tarjolla. Läheiset kuvaavat, miten hoivakotipaikan saaminen edellytti vaaratilanteen toteutumista ja omaishoitajien uupumista. Hoidon laatu vaihteli merkittävästi yksiköiden välillä, ja läheiset olivat huolissaan perustarpeiden kohtaamattomuudesta.
      Yliopistotutkija Jari Pirhonen varoittaa, että ympärivuorokautisen hoidon vähentäminen voi uhata hyvinvointivaltion olemassaoloa.
      Lue lisää tutkimuksen paljastuksista ja läheisten kokemuksista.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti eilen lakiesityksen, joka leikkaisi sairauspäivärahoja 120 miljoonaa euroa. Tämä merkitsisi noin 13 % vähennystä kaikista sairauspäivärahamenoista. Tehy vastustaa esitystä, sillä se kurjistaisi erityisesti keskituloisia, joiden sairauspäiväraha pienenisi 300–400 euroa kuukaudessa. Joihinkin tuloluokkiin leikkaus olisi yli 20 % nykyisestä päivärahan määrästä.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen tyrmää esityksen ja toteaa, että kyse on toimenpiteestä, joka vaarantaa ennestään ahtaalla olevien ihmisten toimeentulon vakavalla tavalla.
      – Työntekijöiden talous ei kestä sitä, että työkyvyttömyysaikaista jo entuudestaan pientä päivärahaa leikataan 15–20 prosenttia. Tämä on pitkittyneen sairauden kohdanneiden henkilöiden ja heidän perheidensä kannalta täysin kohtuuton ja epärealistinen leikkaus, hehän eivät saa palkkaa, Rytkönen painottaa järjestön tiedotteessa.
      – Vaarana on, että raha ajaisi ratkaisuissa terveyden edelle ja töihin palattaisiin liian aikaisin, jolloin osasairausvapaa voisi toimia vastoin tarkoitustaan, Rytkönen sanoo.
      Tehyn juristi Jarkko Pehkonen kritisoi myös valtion toimintaa:
      – Ihmettelen kuinka valtio voi käyttää sairauspäivärahaa valtiontalouden tasapainottamiseen. Kyse on työntekijöiden ja työnantajien yhteisestä vakuutuksesta sairausajan toimeentuloon ja palkkamenoihin. Rahat pitäisi kohdentaa siihen mihin ne on tarkoitettu eli työntekijöiden sairauspäivärahamaksuihin.
      Lue lisää...
    • Hyvinkään sairaalassa työskennelleen potilaskuljettajan epäillään anastaneen rahaa kuljettamiltaan potilailta. Tällä hetkellä tiedossa olevia epäiltyjä tapauksia on yli kymmenen.
      HUS sai tiedon teoista toukokuussa. Tapauksen johdosta HUS on purkanut työntekijän työsuhteen ja tehnyt rikosilmoituksen poliisille. On mahdollista, että kaikki tapaukset eivät ole vielä tulleet ilmi. HUS suosittelee rikosilmoituksen tekemistä poliisille, jos joku epäilee joutuneensa vastaavanlaisen rikoksen uhriksi.
      Poliisitutkinnan ollessa kesken, HUS ei kommentoi tapausta enempää.
      Lue lisää...
    • Tehy tyrmää HUSin torstaina päätetyt lisäleikkaukset, jotka uhkaavat paitsi hoitajien työoloja, myös erikoisterveydenhuollon tasoa ja potilasturvallisuutta. HUSin budjettia leikattiin yllättäen 44 miljoonalla eurolla, mikä kasvattaa sopeutustarpeen vuoteen 2025 mennessä 99 miljoonaan euroon.
      – HUSin työntekijät eivät ole ansainneet tämän mittaluokan leikkauksia. Monet heistä työskentelevät jo ennen uusia säästöjä äärirajoilla, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Viikko sitten HUS ilmoitti rekrytointikiellosta säästöpaineiden takia.
      – Jää nähtäväksi, haluavatko ammattitaitoiset hoitajat pysyä leikkauksilla runnellussa HUSissa töissä. Todennäköisesti hoitajakato pahenee, puheenjohtaja Rytkönen huomauttaa.
      HUSin toimitusjohtaja Matti Bergendahl varoitti HUSin tiedottessa, että päätökset vaarantavat HUSin perustehtävän hoitamisen. Myös Osmo Soininvaara ilmoitti eroavansa HUSin hallituksesta vastalauseena leikkauksille.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen jakaa Soininvaaran huolen.
      –  Tämä uppoamaton laiva on nyt törmännyt jäävuoreen. Poliittisten päättäjien tehtävä on nyt päättää, soitetaanko kannella viulua vai pelastetaanko perustuslain turvaamat palvelut kansalaisille, Rytkönen sanoo.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...