Jump to content
MAINOS
  • Valmiuslaki polkee hoitajien perusoikeuksia – Tehy vaatii työnantajat rikosoikeudelliseen vastuuseen valmiuslain väärinkäytöksistä


    Hoitajat.net
     Share

    Työnantajalle ei ole säädetty sanktioita valmiuslain väärinkäytöstä. Kuva: Envato

    Turun kaupunki määräsi keskitetyn terveysaseman työntekijät ylitöihin vuosi sitten keväällä valmiuslain nojalla. Länsi-Suomen aluehallintoviraston tuoreen päätöksen mukaan näin ei olisi saanut toimia.  Tehy vaatii valmiuslakiin korjauksia. 

    – Ylityön tarve ei johtunut koronaepidemiasta eikä työssä ollut sellaista ruuhkaa, joka olisi seurannut koronatilanteesta. Työnantajan olisi pitänyt kysyä työntekijän suostumus ylityöhön eikä määrätä valmiuslain nojalla, toteaa Tehyn lakimies Juho Kasanen liiton tiedotteessa.

    Aluehallintoviraston mukaan kyseisenä päivänä oli tavanomainen määrä sairauspoissaoloja eikä työntekijöitä ollut karanteenissa tai poissa koronan takia. Ylityöhön tarvitaan lain mukaan työntekijän suostumus eikä siitä voinut aluehallintoviraston mukaan poiketa valmiuslakiin vedoten terveysaseman tilanteessa.   

    Asian selvittely alkoi noin vuosi sitten Turussa luottamusmiehen yhteydenotolla aluehallintovirastoon, josta tuolloin todettiin, että se ei valvo valmiuslain käyttöä eikä voi ottaa kantaa ylityömääräykseen. Tämän jälkeen Tehy teki kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, joka jätti kantelun tutkimatta, koska sen mukaan marssijärjestys oli väärä. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan luottamusmiehen olisi ensin pitänyt tehdä valvontapyyntö aluehallintovirastoon. Tämän jälkeen siellä olisi pitänyt päättää, että valmiuslain mahdollinen rikkominen ei kuulu sen toimivaltaan. Vasta tämän päätöksen jälkeen oikeusasiamies olisi voinut tutkia asiaa.  

    Valmiuslain ongelmakohdat korjattava

    Koko prosessi on Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemen mukaan ollut melkoinen farssi ja asettanut työntekijät mielivallan kohteeksi.   

    – Kansalaisen suoja valmiuslain väärinkäytöstapauksissa on olematon, ja mahdollisen väärinkäytöksen tutkiminen viranomaisten toimesta osoittautui Turun tapauksen perusteella lähes mahdottomaksi, sanoo Kirvesniemi. Tehy vaatii valmiuslain useiden ongelmakohtien korjaamista.  

    Työnantajan tulkintaetuoikeudesta johtuen työntekijällä ei ole mahdollisuutta toimia vastoin työnantajan määräystä, vaikka se olisi selvästi lainvastainen. Määräyksen vastustaminen voi johtaa työsuhteen irtisanomiseen tai purkamiseen työnantajan toimesta. Työntekijältä puuttuvat kokonaan tehokkaat oikeussuojakeinot valmiuslain mielivaltaista käyttöä vastaan. 

    Yksi työntekijän käytettävissä oleva keino voisi olla hallintovalitus hallinto-oikeudelle. Käytännössä valmiuslain käytöstä ei tehdä työpaikalla sellaista päätöstä, josta voisi valittaa vaan työnantaja käyttää asiassa direktio-oikeuttaan, jolloin hallintovalituskaan ei tosiasiassa ole mahdollinen.  
     
    – Tämä oleellinen puute työntekijän oikeusturvassa on korjattava. Jo olosuhteet, joissa valmiuslakia ylipäänsä käytetään, ovat täysin poikkeukselliset. On aivan välttämätöntä, että valmiuslain väärinkäyttötilanteissa työntekijällä on turvanaan nopeutettu valitusmenettely, Kirvesniemi vaatii.  
     
    Toinen merkittävä puute valmiuslaissa on, että sen rikkominen on rikosoikeudellisesti sanktioitu vain työntekijöiden osalta. Työnantajalle ei ole säädetty rikosoikeudellista vastuuta valmiuslain väärinkäytöstä. Tehy edellyttää, että myös työnantajalle säädetään rikosoikeudellinen vastuu väärinkäytöksistä. Lisäksi työntekijällä tulee olla näissä tilanteissa oikeus hyvitykseen.  

    Kolmas valmiuslain ongelma on, että lainsäätäjä ei ole osoittanut perusoikeuksien rajoittamisesta mitään velvoitetta korvauksiin sille ryhmälle tai niille yksilöille, joihin rajoitukset kohdistuvat heidän valitsemansa koulutuksen ja alan perusteella.

    Tehy esittää, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön perusoikeuksia rajoittavien määräysten lisäksi lakiin tulisi korvausperusteet niiden käytöstä. Sellaisia voisivat olla esimerkiksi korotettu ylityökorvaus ylityön teettämisestä ja korotettu kuukausipalkka ja vahingonkorvaus irtisanomisajan pidentämisestä. Lisäksi tarvitaan kertakorvaus ja vahingonkorvaus vuosiloman siirtämisestä, keskeytyksestä tai peruutuksesta.  

    Lue myös: Turun kaupunki rikkoi lakia – ylityöhön ei voinut määrätä valmiuslain perustella
     

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    There are no comments to display.



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehyn, SuPerin ja ERTOn neuvotteleman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelut ovat takunneet pitkään. Neuvottelujen vauhdittamiseksi järjestöt julistavat YTHS:ää koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi tänään 16.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2022 klo 12.00.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka ottaisi palkkauksessa paremmin huomioon tehtävien vaativuuden sekä turvaisi nykyistä paremmin sen, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. YTHS:n palkkataso on jäänyt jälkeen sekä kuntasektorista että yksityissektorista. 
      Lisäksi YTHS:n toiminta laajeni merkittävästi vuoden 2021 alusta, mutta henkilökunnan määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä säätiö pysty riittävästi kilpailemaan työvoimasta, mikä on lisännyt vakituisen henkilöstön kuormitusta entisestään. 
      Lue lisää...
    • Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto.
      Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa.
      Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa.
      Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan.
      Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse.
      Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä.
      – Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa.
      Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.
      Lue lisää...
    • Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Ennen varsinaisen tutkimuksen alkua poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
      Hyvä kunto säästää rahaa
      Poikkileikkaustutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna.
      – Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 % pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
      Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
      – Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä, Kolu täydentää.
      Hyvä kestävyyskunto yhteydessä parempaan työkykyyn ja elämänlaatuun
      Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn.
      – Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
      Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
      Lue lisää...
    • Poliisille on tehty useita eri rikosilmoituksia Helsingin kaupungin palkanmaksuihin liittyvistä ongelmista. Helsingin poliisilaitos tekee tapahtumista esiselvityksen sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. 
      – Rikosilmoituksissa on nimetty joitain yksittäisiä kaupungin viranhaltijoita. Tilanne on kaikkien kannalta valitettava. Helsingin poliisilaitos ei voi vaikuttaa palkanmaksuhäiriöiden korjaantumiseen tai menettelyyn ylipäänsä, vaan poliisin tehtäväksi jää ainoastaan arvioida onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä, toteaa rikostarkastaja Teemu Jokinen Poliisin tiedotteessa. 
      Muun muassa hoitajajärjestö Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat.
      Poliisi tiedotttaa asiasta seuraavan kerran esiselvityksen valmistuttua. 
      Lue lisää...
    • Hoitajaliittojen SuPerin ja Tehyn pääneuvottelijat ovat tavanneet Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n edustajat. Tehyn Millariikka Rytkönen sekä KT:n Markku Jalonen vahvistivat Twittrissä, että neuvotteluja hoitajien työehdoista jatketaan taas.
      Asiasta kertoi ensimmäisenä Tehy-lehti.
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...