Jump to content
MAINOS

Väitös: Vanhusten toimintakyky alenee palvelutaloon muuton jälkeen


Hoitajat.net
 Share

Palvelutaloon muuttaneiden vanhusten fyysinen toimintakyky alenee jo ensimmäisen vuoden aikana. Kuva: Envato

Tuoreessa väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Vanhusten päivittäisistä toimista suoriutuminen, kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät.

Tutkimuksessa itse arvioitu fyysinen toimintakyky, sosiaalinen ympäristö ja psyykkinen hyvinvointi olivat yhteydessä mitattuihin fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Oulun yliopistosta väittelevän TtM Sinikka Lotvosen tutkimuksessa havaittiin, että kävelynopeus hidastui enemmän niillä asukkailla, jotka kokivat fyysisen toimintakykynsä ja aktiivisuutensa alentuneen, ja heillä, jotka sopeutuivat huonosti palvelutalossa asumiseen.

Väitöstutkimuksen tulokset osoittavat, että palvelutaloon muuttaneiden iäkkäiden henkilöiden fyysinen toimintakyky on heikko. Päivittäisistä toimista suoriutuminen (IADL), kävelynopeus ja oikean käden puristusvoima heikkenivät ensimmäisen asumisvuoden aikana. Asukkaiden itsearvioinnin mukaan ulkona liikkuminen ja arkiaskareista suoriutuminen vaikeutuivat palvelutaloon muuton jälkeen. Toisaalta taas uusi arki palvelutalossa sisälsi enemmän lihaskuntoharjoittelua ja harrastusryhmiin osallistumista kuin aiemmin.

Tutkimuksessa selvisi, että asukkaiden mahdollisuudet tehdä päätöksiä oman elämänsä asioista vähenivät, mutta turvallisuuden tunne lisääntyi. Asukkaat kokivat voivansa tehdä mitä haluavat, ja tapaavansa riittävästi heille läheisiä ihmisiä palvelutalossa. Kuitenkin haastatelluista asukkaista 35% koki, että heillä ei ole riittävästi mielekästä tekemistä uudessa kodissaan eli palvelutalossa.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysistä toimintakykyä ja siinä tapahtuvia muutoksia ensimmäisen asumisvuoden aikana. Lisäksi tarkasteltiin itsearvioidun fyysisen toimintakyvyn, sosiaalisen ympäristön ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteyttä fyysisen toimintakyvyn muutoksiin. Aineisto kerättiin kotikäyntien aikana 3 ja 12 kuukautta palvelutaloon muuton jälkeen. Ikääntyneitä haastateltiin kyselylomakkeiden avulla ja heidän fyysinen toimintakykynsä mitattiin toimintakykytesteillä.

Muutto palvelutaloon on ikääntyneelle suuri elämänmuutos, joka aiheuttaa riskin toimintakyvyn heikkenemiselle entisestään. Itsenäiseen kotona asumiseen riittävä fyysinen toimintakyky edellyttää selviytymistä tavallisimmista päivittäisistä toimista, kuten liikkumisesta asuinympäristössä, itsestä huolehtimisesta, ostosten tekemisestä, kauppakassien kantamisesta, tavaroiden nostamisesta ja asioiden hoitamisesta.

Väestörakenteen muutokseen varautuminen korostuu vanhuspalvelulaissa ja sosiaali- ja terveysministeriön strategioissa. Tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen väestön ikääntyessä, ja toimintakykyä tukevien laadukkaiden arviointimenetelmien ja palveluiden saatavuus. Muuttoliike palvelutaloihin lisääntyy väestön vanhenemisen myötä, ja niihin muuttaa ikääntyneitä, jotka eivät enää selviydy entisessä asuinympäristössään toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi.

Aikaisempaa tutkittua tietoa palvelutaloon muuttaneiden fyysisestä toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä uudessa asuinympäristössä on hyvin vähän. Tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyneiden toimintakyvyn arvioimiseen ja tukemiseen tähtäävien käytäntöjen suunnittelussa, toteutuksessa ja johtamisessa tunnistettaessa ja ennaltaehkäistäessä toimintakyvyn alenemiseen liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen tulokset voivat lisätä hoitotyön johtajien, ammattilaisten ja opiskelijoiden tietoisuutta ja ymmärrystä ikääntyneiden toimintakyvyn arvioinnin, tukemisen ja edistämisen merkityksestä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Väitös: Palvelutaloon muuttaneiden ikääntyneiden fyysinen toimintakyky, sen muutos ja toimintakykyyn yhteydessä olevat tekijät ensimmäisen asumisvuoden aikana

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Mielellään edesauttaisi asukkaita jatkamaan touhukasta kotiarkeaan; nikkaroida, leipoa, tehdä puutarhatöitä jne. Harmittaa asukkaan arjen yksitoikkoisuus. On hetkiä, jolloin em. voi muistorikkaana toteuttaa ❤️ mutta tuurilla tilaisuus ja hoitajien lukumäärä kohtaa... Olisipa aikaa 💞

Link to comment
Share on other sites

Guest Hoitsuopiskelija

Posted

Kyllä huomasin harkassa, että useinkaan ei asukkaiden liikuttaminen ja aktivointi ole hoitajien ajasta vaan viitseliäisyydestä kiinni. Se on vaan niin paljon helpompaa työntää se Martta pyörätuolilla ruokailemaan, kuin kävelyttää paikanpäälle. Tai pyyhkäistä itse ne Heikin kasvot kuin antaa vastaavasti pesukinnas Heikin käteen, että pesaisehan itse. Kiire on hyvin usein tekemällä tehty.

Link to comment
Share on other sites

5 tuntia sitten, Vieras: Hoitsuopiskelija kirjoitti:

Kyllä huomasin harkassa, että useinkaan ei asukkaiden liikuttaminen ja aktivointi ole hoitajien ajasta vaan viitseliäisyydestä kiinni. Se on vaan niin paljon helpompaa työntää se Martta pyörätuolilla ruokailemaan, kuin kävelyttää paikanpäälle. Tai pyyhkäistä itse ne Heikin kasvot kuin antaa vastaavasti pesukinnas Heikin käteen, että pesaisehan itse. Kiire on hyvin usein tekemällä tehty.

Hyvä, että joku on rehellinen näissäkin asioissa, uskon kyllä tuohon "laiskuuteen", että on helpompaa työntää pyörätuolissa syömään, sitä näkee omaisenakin niin paljon. Tsempatkaa hoitsut, haluatteko itse taantua aikanaan vuoden sisällä?

Ymmärtääkseni Ruotsissa nämä asiat ovat toisin ja siellä on eri meno!

Link to comment
Share on other sites

7 tuntia sitten, Vieras: Tinttarellia kirjoitti:

Mielellään edesauttaisi asukkaita jatkamaan touhukasta kotiarkeaan; nikkaroida, leipoa, tehdä puutarhatöitä jne. Harmittaa asukkaan arjen yksitoikkoisuus. On hetkiä, jolloin em. voi muistorikkaana toteuttaa ❤️ mutta tuurilla tilaisuus ja hoitajien lukumäärä kohtaa... Olisipa aikaa 💞

Sitä aikaa ja asioiden organisointia täytyy vaatia työnantajalta! Tai sitten vaikka järjestää "omaispäiviä", jossa heille ja asukille on järkätty yhteistä liikunnallista ohjelmaa.

Link to comment
Share on other sites

Guest Itsekin jo iäkäs

Posted

Jos palvelutaloon pääsee vasta erittäin huonossa kunnossa ei kai voi odottaa että tapahtuisi  joku ihmeparannus. Olisi aika mielenkiintoista jotenkin verrata miten ko ihmiselle kävisi yksinään kotona olemalla.  

Link to comment
Share on other sites

Eräs kokenut geriatri kertoi, että ympärivuorokautiseen hoivaan sijoitetun odotettu elinikä on alle vuosi. Tämän kun omaisetkin joskus ymmärtäisivät, eivätkä odottaisi ihmeparantumista, suunta ei todellakaan ole ylöspäin.

Link to comment
Share on other sites

Meillä 7 vanhusta per 1 hoitaja. Aika vaikea kävelyttää ja viihdyttää asiakkaita, ei ole aikaa eikä voimia. Ylimääräinen suihkuttaminen olisi paljon parempi, jos olisi aika.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Lohjan sairaalassa ei ole synnytystoimintaa ja yöaikaista leikkaustoimintaa 17.6.–8.9.2024, HUS tiedottaa. Yhteispäivystys toimii sairaalassa läpi kesän.
      HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi on tehnyt päätöksen Lohjan sairaalan toimintojen muutoksesta tulevana kesänä.
      – Kesän suunnittelussa on nähtävissä suuria haasteita saada riittävästi lääkäreitä Lohjan sairaalan päivystysrinkeihin. Potilasturvallisuuden takaamiseksi päädyin siihen, että on tarpeen suunnitelmallisesti rajoittaa toimintoja Lohjan sairaalassa kesän ajan, kertoo Mäkijärvi. 
      Tauon aikana synnyttäjät ohjataan Naistenklinikalle sekä Espoon ja Hyvinkään sairaaloihin. Tänä aikana noin 300 synnytystä siirtyy HUSin muihin synnytyssairaaloihin. Kaikille työntekijöille tarjotaan työtä muualta HUSista.
      – Tilanne on hyvin valitettava, mutta toiminnanmuutos on potilasturvallisuuden vuoksi välttämätön. Synnytystoiminta edellyttää synnytysyksikön henkilökunnan lisäksi ympärivuorokautista leikkaussalivalmiutta ja lastenlääkäripalveluita. Tätä kokonaisuutta emme pysty Lohjan sairaalassa varmuudella takaamaan ensi kesänä, sanoo Mäkijärvi.  
      Lue lisää...
    • Hoitajaliitot SuPer ja Tehy ovat julistaneet lakot varhaiskasvatuksessa ympäri Suomea. Lakko alkaa tiistaina 13.2.2024 klo 00:01 ja päättyy keskiviikkona 14.2.2024 klo 23:59. Viranhaltijat on rajattu työtaistelun ulkopuolelle.
      Lakkoon menevät Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Joensuun, Porin, Rovaniemen, Kauniaisten ja Vaasan kaupunkien sekä Mustasaaren kunnan kaikkien varhaiskasvatuksen yksiköiden hoitajat sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
      Poliittisella lakolla vastustetaan hallitusohjelman työelämää koskevia heikennyksiä.
      – Hallituksen suunnitelma sementoida hoitajien palkkakuoppa lainsäädäntöön on ennennäkemättömän törkeä. Se ei käy meille, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen liiton tiedotteessa.
      – Nyt tulisi etsiä yhteinen tahtotila ja neuvotella aidosti. Työmarkkinamalliin tulee löytää ratkaisu, jonka avulla jatkossakin alakohtaisia epäkohtia voidaan korjata myös palkkauksen avulla. Muutoin koulutetun henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa ja varhaiskasvatuksessa heikkenee yhä edelleen. Näiden sektoreiden työntekijät ovat avainasemassa tuottamassa keskeisiä lakisääteisiä palveluita. He mahdollistavat myös muiden suomalaisten työssäkäynnin ja yhteiskunnan toiminnan, muistuttaa SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola tiedotteessa.

      Lisätietoja liittojen lakkosivuilla:

      Tehy: https://www.tehy.fi/eikäy
      SuPer: https://www.superliitto.fi/viestinta/super-ei-hallitusohjelmalle/
      Lue lisää...
    • Vanhuspalvelulain mukaiseen henkilöstömitoitukseen yltää jo 95 prosenttia ympärivuorokautisen hoivan toimintayksiköistä. Tieto käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) seurannasta, joka tehtiin lokakuussa 2023.
      Seurantahetkellä lakisääteinen henkilöstömitoitus oli 0,65 välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää asiakasta kohti. Myös 0,7 mitoitukseen yltäneiden toimintayksiköiden osuus on jatkanut kasvuaan.
      Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa oli THL:n seurantatietojen mukaan lokakuussa 2023 keskimäärin 51 900 asiakasta 1 786 toimintayksikössä. Määrä nousi hieman toukokuun seurannasta, jolloin oli keskimäärin 51 500 asiakasta 1 798 toimintayksikössä.
      – Vanhuspalvelulain mukainen henkilöstön vähimmäismitoitus nousi huhtikuussa 2023 0,65 työntekijään asiakasta kohden, ja tilanne näyttää lokakuun seurantatietojen osalta hyvältä. Yksiköihin on seurantatiedosta päätellen saatu palkattua lisää henkilöstöä, ja kokonaisuudessaan henkilöstömäärä on noussut 1 200 työntekijällä. Asiakasmäärissä seurannan mukaan on vakaa tilanne, sanoo THL:n johtava tutkija Hanna Alastalo.
      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      THL seuraa lakisääteisen henkilöstömitoituksen toteutumista puolivuosittain erilliskyselyllä. Seurannassa yksiköt tallentavat itse työtuntitietonsa ja asiakasmäärän THL:n tietokantaan. Yksiköt vastaavat annettujen tietojen oikeellisuudesta. THL laskee tallennetuista työaikatiedoista mitoituksen vanhuspalvelulain edellyttämällä tavalla kaikille toimintayksiköille. 

      Ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköiden henkilöstömitoitus vuosina 2020–2023. Lakisääteinen henkilöstömitoituksen nousu on tapahtunut asteittain. Vuonna 2020 se oli 0,5 ja vuonna 2021 vähintään 0,55 ja vuonna 2022 vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohden. Vuoden 2023 huhtikuusta lähtien mitoitus oli 0,65 työntekijää asiakasta kohti.
      Lue lisää...
    • Keski-Suomen hyvinvointialueen sisäisessä selvityksessä on käynyt ilmi tietoturvaloukkaus, jossa yksittäinen työntekijä on tarkastellut potilastietoja perusteetta ajalla 13.4.2022 – 31.8.2023. Loukkaus koskee lähes 150 hyvinvointialueen asiakasta.
      Selvityksen mukaan työntekijä on katsonut työhönsä liittyvien tietojen lisäksi perusteettomasti myös muita tietoja potilastietojärjestelmästä. Tietojen katselu on kohdistunut yleisiin henkilötietoihin (nimi, syntymäaika, henkilötunnus) ja terveystietoihin. Perusteeton käsittely on kohdistunut henkilöihin, joihin työntekijällä ei ole ollut tietojen katselun hetkellä hoitosuhdetta eikä muuta työtehtäviin liittyvää velvollisuutta.
      - Henkilöstömme on koulutettu ja ohjeistettu asianmukaisilla toimintaohjeilla tietoturva- ja tietosuoja-asioissa. Työntekijöiden käyttöoikeudet tietojärjestelmiin myönnetään siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä edellyttävät. Tässä tapauksessa epäillään, että työntekijä ei ole noudattanut organisaation ohjeita ja on käyttänyt hänelle annettuja käyttöoikeuksia väärin, Keski-Suomen hyvinvointialue toteaa tiedotteessaan.
      Hyvinvointialueelle ei ole tullut tietoa siitä, että perusteettomasti käsiteltyjä henkilötietoja olisi luovutettu eteenpäin tai käytetty muilla tavoin väärin.
      Työntekijän työsuhde on päättynyt, eikä hänellä näin ole enää pääsyä hyvinvointialueen henkilörekistereihin tai tietojärjestelmiin.
      Keski-Suomen hyvinvointialue on tehnyt tietoturvaloukkauksesta ilmoituksen tietosuojavaltuutetulle ja tutkintapyynnön poliisille. Tapauksen käsittely etenee poliisin johdolla, eikä vaadi loukkauksen kohteilta välttämättömiä toimenpiteitä. Hyvinvointialue informoi kirjeitse loukkauksen kohteena olevia henkilöitä lähipäivien aikana.
      Lisää aiheesta Tehyn lehdessä: Saako potilastietoja lukea mielenkiinnosta?
      Lue lisää...
    • Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) antoi tammikuussa HUS-yhtymälle huomautuksen siitä, että lasten sydänkirurgisiin leikkauksiin pääsy ei ole toteutunut lainmukaisesti. AVIn mukaan lasten tehohoidon palvelut tulee järjestää niin, että ne vastaavat alueellista ja kansallista lasten tehohoidon palveluntarvetta.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto alkoi 2022 tammikussa selvittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Uuden lastensairaalan teho-osaston alueellisen ja kansallisen palvelutason riittävyyttä. Valvonnan aikana vuoden 2022 toukokuussa aluehallintovirasto sai useita epäkohtailmoituksia potilasturvallisuuden vaarantumisesta Uuden lastensairaalan teho-osastolla puutteellisten henkilöstöresurssien vuoksi.
      Etelä-Suomen aluehallintovirastoon saapui myös lokakuussa 2022 HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan teho-osaston toimintaa koskeva omavalvontailmoitus. Sen mukaan hoitajavajeen seurauksena HUS-yhtymän Uuden lastensairaalan tehohoidon kapasiteetti ei riitä kattamaan akuutin tehohoidon tarvetta ja hoitamaan sydänleikkauksia yhtäaikaisesti lain edellyttämällä tavalla.
      Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki huhtikuussa 2023 Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolle ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin.
      HUS on ryhtynyt toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi – hoitoon pääsy ei edelleenkään toteudu
      HUS-yhtymä on saanut lasten sydänkirurgian leikkausjonoa purettua painottamalla leikkauksia niihin potilaisiin, joiden oletettu tehohoidon tarve on lyhyt. Jonon purkautumista on vuonna 2023 lisäksi edistänyt muun muassa muun lasten tehohoidon vähäinen tarve, vähäinen syntyvyys sekä muut satunnaisvaihtelutekijät. Tehohoidon saatavuuden hetkellisestä parantumisesta ja leikkausmäärän kasvamisesta huolimatta toukokuussa 2023 hoitojonossa on ollut 69 sydänleikkausta odottavaa lasta, joista 19 (27 %) on odottanut leikkausta yli kuusi kuukautta.
      Sydänsairaat lapset ovat erittäin haavoittuvassa asemassa oleva potilasryhmä. AVIN mukaan jonon purkamisen painottaminen ei saa johtaa siihen, että jonossa olevien pidempää tehohoitojaksoa tai oletettavasti ECMO-hoitoa vaativien potilaiden leikkausajankohta siirtyy ja jonotusaika pitenee. ECMO-hoidossa huonosti happeutunut veri pumpataan mekaanisesti kehon ulkopuolella olevan ECMO-laitteiston läpi ja johdetaan hyvin happeutettuna takaisin potilaan verenkiertoon.
      Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on olemassa riski siihen, että yli kuusi kuukautta leikkausta jonottavien potilaiden määrä kasvaa, jos muu lasten tehohoidon tarve palaa tavanomaiselle tasolle. Lisäksi aiempaa vastaavaa mahdollisuutta leikattavien potilaiden painottamiselle ei enää ole.
      HUS-yhtymän antaman selvityksen perusteella Uuden lastensairaalan lasten teho-osastolla on tehty kehittämistoimia tarkastamalla, tehostamalla ja sujuvoittamalla sekä lasten teho-osaston että tehovalvonnan hoitopolkua. Lisäksi potilaita on ohjattu pienissä määrin HUS-yhtymän aikuisten teho-osastoille.
      Lasten tehohoitopaikkoja on ollut käytettävissä liian vähän
      HUS-yhtymän toimenpiteet ovat aluehallintoviraston näkemyksen mukaan oikean suuntaisia. Lasten teho-osastolla ei kuitenkaan ole valvontajakson aikana ollut riittävästi osaavaa hoitohenkilökuntaa, jotta alueellinen ja kansallinen lasten tehohoidon palveluntarpeen mukainen kapasiteetti olisi täyttynyt. Lasten teho-osaston hoitajista on puuttunut 25 %, eikä hoitajatilanne ole tehdyistä toimista huolimatta parantunut olennaisesti.
      HUS-yhtymä on määritellyt lasten alueellisen ja kansallisen tehohoidon tarpeeksi 12 tehohoitopaikkaa Uudessa lastensairaalassa. Aluehallintoviraston valvontajaksolla tehohoitopaikkoja on ollut ajankohdasta riippuen käytettävissä 6–9.
      Aluehallintoviraston päätöksen mukaan HUS-yhtymän on suunniteltava ja toteutettava terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin potilaiden tarve edellyttää.
      Lisätietoja: ESAVI/3275/2022, ESAVI/39663/2022
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...