Jump to content
MAINOS
  • Väitös: Sote-alan väkivaltaa mahdollista hallita paremmin – Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat


    Hoitajat.net
     Share

    Kuvituskuva: Envato

    Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.

    Väkivallan uhan hallinnassa on suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla suuria eroja. Sote-alalla on työpaikkoja, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa hallitaan hyvin. Toisaalta noin 40 %:ssa työpaikoista väkivallan uhan ei koeta työntekijöiden mielestä olevan hallinnassa. 

    – Kun yli kolmasosa sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista jää ilmoittamatta, ja ilmoituksista vain vajaa puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin työpaikoilla, Pulkkinen sanoo.

    Lähihoitajat ja perushoitajat kokevat, ettei väkivallan uhka ole hallinnassa

    Pulkkisen tutkimuksessa lähihoitaja ja perushoitaja kokivat ammattiryhmistä eniten väkivaltaa tai sen uhkaa. Heistä myös suurempi osa koki, etteivät väkivalta ja sen uhka ole työpaikalla hallinnassa. 

    – Kun tarkastelimme ammattiryhmien välisen eron rinnalla työpaikkakohtaisia eroja, totesimme, että eniten väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin kehitysvammahuollossa ja vanhusten laitoshoidossa, Pulkkinen kertoo. Väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa ensihoidossa, vanhusten laitoshoidossa ja kehitysvammahuollossa.

    Myös työpaikan riskienarvioinnilla oli merkitystä väkivallan uhan kokemukseen. Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi oli tehtynä, työntekijät kokivat vähemmän uhkatilanteita. 

    Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat

    Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi toisistaan. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin, että väkivaltatilanteisiin liittyvät riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalle on laadittu ja väkivalta työpaikalla on hallinnassa. 

    – Työntekijät kokivat, että väkivallan uhka olisi paremmin hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat työntekijöiden ilmoituksiin ja väkivallan uhkaan asian vaatimalla vakavuudella, Pulkkinen toteaa.

    Työntekijät toivoivat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista. 

    Useita käytännön toimia tehtävissä

    – Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen sanoo. 

    Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkatilanteen kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä.

    – Työntekijöillä oli pääsääntöisesti avunhälytysmahdollisuus, mutta työpaikkakohtaisia eroja esiintyi. Kotihoidossa lähes puolelta työntekijöistä puuttui avunhälytysmahdollisuus. Lisäksi olemassa olevan hälytysjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa, ja mukana pidettävien hälyttimien tulee olla työntekijällä myös käytössä, Pulkkinen toteaa.

    Riittävä henkilöstöresursointi työn turvallisuuden perusedellytyksenä nousi selvästi tutkimuksessa esille samoin kuin koulutustarve. 

    – Työntekijät kaipaavat koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista laajasti koko Suomessa, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös esimerkiksi muistisairaiden kohtaamiseen, Pulkkinen summaa. 

    Työsuojeluviranomaisen rooli ja annettavan viranomaisohjeistuksen velvoittavuus vaikuttavat olevan työpaikoilla epäselviä, sillä vain 42 % tarkastuksista johti toimiin työpaikalla. Väkivallan uhan hallinnan kokonaisuus on moninainen, ja tämän tutkimuksen perusteella tulisi pohtia, miten työsuojeluvalvonta voisi olla vaikuttavampaa.  

    TtM Johanna M. Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.5.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. 

     Share

    MAINOS

    User Feedback

    Recommended Comments

    On ollut itse asiassa järkyttävää kokea,että esim.ympärivuorokautisessa vanhusten hoidossa ei sillä tasolla kuin hoitajat kokevat,tai ovat kokeneet ,esim.potkut,nykyisin lyömiset,sylkemiset,puristelut,pureminen,sylkemiset ja näin.Mitään ei todellakaan tapahdu Hoitajan näkökulmasta. Nyt kaikki raportoidaan,jos laitat laidan ylös ihmiselle,joka häiritsee muita yöllä,se on tarkkaan kirjattava,jos laitat ihmiselle Haalaarin yöksi ,joka ulostaa ruokasaliin muutoin,tai jos laitat vaipan,jotta Hän ei pissaa koko Hoitopaikkaa haisevaksi,se on kirjattava ja laitettava ylös. No mitä puhutaan sitten Omaisille,ei ainakaan sitä Totuutta,mitä oikeasti nähdään ja mitä meidät Hoitajat laitetaan tällä Systeemillä tekemään.Mitä Ihmettä nyt Tehdään.Sekä hoitajat,että Hoidettavat ovat väärässä paikassa ja Väärään aikaan. Missä on Inhimillyys ja Ihmisrakkaus.

    Link to comment
    Share on other sites



    Create an account or sign in to comment

    You need to be a member in order to leave a comment

    Create an account

    Sign up for a new account in our community. It's easy!

    Register a new account

    Sign in

    Already have an account? Sign in here.

    Sign In Now

  • Similar Content

    • Tehy ja SuPer ovat antaneet lakkovaroituksen koskien Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymää. Yhden vuorokauden mittainen työnseisaus toteutetaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) perjantaina 2.9.2022 klo 00.01 – 23.59 välisenä aikana.
      Tehy ja SuPer julistivat samalla Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kohdistuvan hakukiellon ja tilapäisen siirron kiellon, jotka astuvat voimaan heti ja jatkuvat työtaistelun päättymiseen saakka.
      Hakukiellon ja siirtokiellon aikana kukaan Tehyn tai SuPerin jäsen ei voi hakea tai ottaa vastaan lakkokohteessa eli Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin keskussairaalan tehostetun hoidon yksikössä (teho-osasto ja valvonta) avoinna olevaa työtä eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään em. lakkokohteeseen kohdistuvaa työtä.
      Järjestöjen mukaan neuvotteluihin pitää saada nyt vauhtia. Sote-kriisi on sylissä ja ratkaisun on löydyttävä.
      – Hoitajajärjestöjen lukuisia varoituksia hoitajapulasta ja sen seurauksista ei ole haluttu kuulla vaan päättäjien ja työnantajien ratkaisu on ollut ajaa suoraan päin jäävuorta, kritisoivat Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen ja SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola järjestöjen tiedotteessa.
      Lue lisää...
    • Tehyn, SuPerin ja ERTOn neuvotteleman Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n työehtosopimuksen neuvottelut ovat takunneet pitkään. Neuvottelujen vauhdittamiseksi järjestöt julistavat YTHS:ää koskevan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon, joka alkoi tänään 16.8. klo 12.00 ja päättyy 16.9.2022 klo 12.00.
      Järjestöjen keskeinen tavoite neuvotteluissa on palkkausjärjestelmän uudistaminen, joka ottaisi palkkauksessa paremmin huomioon tehtävien vaativuuden sekä turvaisi nykyistä paremmin sen, että samasta työstä maksetaan samaa palkkaa. YTHS:n palkkataso on jäänyt jälkeen sekä kuntasektorista että yksityissektorista. 
      Lisäksi YTHS:n toiminta laajeni merkittävästi vuoden 2021 alusta, mutta henkilökunnan määrä ei ole kasvanut vastaavasti. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta eikä säätiö pysty riittävästi kilpailemaan työvoimasta, mikä on lisännyt vakituisen henkilöstön kuormitusta entisestään. 
      Lue lisää...
    • Tuoreen tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollossa toteutettu yksilöllinen liikuntaneuvonta tarjoaa merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Liikuntaneuvontaa saaneilla esimerkiksi pitkäaikaisverensokeri laski ja heistä suurempi osa saavutti LDL-kolesterolin tavoitetason verrokkeihin nähden. Asiasta kertoo Itä-Suomen yliopisto.
      Säännöllinen liikuntaharjoittelu, terveellinen ruokavalio ja lääkehoito ovat tyypin 2 diabeteksen hoidon kulmakiviä. Lisäämällä päivittäistä liikkumista saavutetaan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa: sokerin käyttö lihaskudoksessa tehostuu, hoitotasapaino paranee ja painonhallinta helpottuu. Lisäksi fyysinen aktiivisuus vaikuttaa myönteisesti veren rasva-arvoihin, verenpaineeseen ja rasvan jakaantumiseen kehossa.
      Yksilöllinen liikuntaneuvonta ei ole perinteisesti sisältynyt samalla tavalla terveydenhuollon toimintaan kuin ravitsemusneuvonta. Suomalaisten hoitosuositusten mukaan elintapaneuvonnan tulisi kuitenkin olla keskeinen osa kroonista sairautta sairastavien potilaiden hoitoa. Siun sote osallistui vuosina 2017–2018 STM:n kärkihankerahoituksella toteutettuun Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti (VESOTE) -hankkeeseen ja toteutti liikuntaneuvontakokeilun tyypin 2 diabetesta sairastaville osana perusterveydenhuollon palveluvalikkoa.
      Kokeilun tuloksia tarkasteltiin nyt julkaistussa tutkimuksessa. Liikuntaneuvontaa saaneiden, tyypin 2 diabetesta sairastavien asiakkaiden terveydentilan mittareita, kuten pitkäaikaista verensokeria, veren rasva-arvoja, painoa ja painoindeksiä verrattiin potilasrekisteristä poimittuihin verrokkeihin. Tutkimus tehtiin Pohjois-Karjalassa vuosina 2016–2018 perusterveydenhuollon asiakkaille. Tutkimusjoukko käsitti kaikkiaan 1803 iältään 19–87-vuotiasta potilasta, joilla oli todettu tyypin 2 diabetes. Yksilöllistä liikuntaneuvontaa sai 521 asiakasta. Neuvonnan vaikutusten arvioimiseksi kerättiin potilastietojärjestelmä Mediatrista rekisteripohjaisia tietoja sekä neuvontaan osallistuneilta että potilailta, jotka eivät osallistuneet neuvontaan.
      Liikuntaneuvontaa toteutettiin viidellä Siun soten terveysasemalla. Neuvontaa antoivat tehtävään koulutetut fysioterapeutit, jotka toimivat osana diabetesta sairastavien potilaiden moniammatillista hoitotiimiä. Asiakkaat ohjautuivat liikuntaneuvontaan muun muassa diabeteshoitajien, fysioterapeuttien ja lääkäreiden vastaanotoilta. Liikuntaneuvontaan ohjattiin erityisesti potilaita, jotka liikkuivat hyvin vähän. Kaikki tutkimusjoukkoon kuuluvat henkilöt saivat liikuntaneuvontaa ainakin yhden kerran joko vastaanottokäynnillä tai puhelimitse.
      Liikuntaneuvontaan osallistuneilla pitkäaikaisverensokeria kuvaavat HbA1c-tasot laskivat, kun taas verrokkiryhmässä ne nousivat. Lisäksi niiden osallistujien osuus, jotka saavuttivat LDL-kolesterolin tavoitetason intervention lopussa, oli suurempi interventioryhmässä. Liikuntaneuvontaan osallistuneilla havaittiin myös vähäistä painonpudotusta, mutta ero verrokkiryhmään ei ollut merkittävä.
      – Tämän tutkimuksen perusteella voidaan päätellä perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvonnan tarjoavan merkittäviä hyötyjä tyypin 2 diabeteksen hoidossa, vaikka liikuntaharjoittelun määrän kasvu on vaatimatonta. Pienilläkin investoinneilla voidaan edistää sekä hoidon- että elämänlaatua tyypin 2 diabetesta sairastavilla, toteaa projektitutkija Tuula Martiskainen Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä. Tutkimusartikkeli on osa Martiskaisen valmistelemaa väitöskirjaa.
      Martiskaisen mukaan Suomessa perusterveydenhuollossa on toteutettu varsin vähän toimeenpanotutkimusta, jossa pyrittäisiin arvioimaan uudenlaisten toimintamallien tai palvelumuotojen vaikuttavuutta käytännössä. Tämä tutkimus toteutettiin arkivaikuttavuus-asetelmalla eli osana perusterveydenhuollon normaalia toimintaa. Tulokset tarjoavat arvokasta lisätietoa liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta ja toteutustutkimuksesta perusterveydenhuollossa sekä siitä, miten sähköisiä potilastietojärjestelmiä voidaan käyttää tutkimustietojen lähteenä.
      Lue lisää...
    • Parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna. Vastaavasti hyvä tai keskimääräinen kestävyyskunto oli yhteydessä parempaan työkykyyn. Tämä selvisi UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteisen tutkimushankkeen poikkileikkaustutkimuksessa, jossa selvitettiin liikkumisen ja kunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      UKK-instituutin ja Nokian kaupungin yhteiseen tutkimushankkeeseen osallistui 185 tuki- ja liikuntaelinoireista kärsivää Nokian kaupungin työtekijää. Ennen varsinaisen tutkimuksen alkua poikkileikkaustutkimuksella selvitettiin liikkumisen ja kestävyyskunnon yhteyttä sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun.
      Tutkittavien kestävyyskunto arvioitiin 6 minuutin kävelytestillä ja viikoittaisen liikkumisen määrä mitattiin liikemittarilla. Sairauspoissaolotiedot kerättiin tutkittavien suostumuksella työnantajan rekisteristä edeltäneen kuuden kuukauden ajalta. Työkyky ja elämänlaatutiedot kerättiin kyselylomakkeella. Analyysissa huomioitiin ikä, sukupuoli ja koulutus.
      Hyvä kunto säästää rahaa
      Poikkileikkaustutkimuksen mukaan parhaaseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluvilla työntekijöillä oli kolme kertaa vähemmän sairauspoissaoloja huonompaan kolmannekseen verrattuna.
      – Euroiksi muutettuna sairauspoissaolojen mediaanikustannus oli parhaaseen kuntokolmannekseen kuuluvilla 67 % pienempi huonompaan kolmannekseen verrattuna, kertoo UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.
      Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan kuntatyöntekijälle kertyy keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää vuodessa.
      – Sairauspoissaolojen vähentämisellä saavutettaisiin kustannussäästöä sekä yrityksille että yhteiskunnalle. Työntekijöiden kannustaminen liikkumisen lisäämiseen ja kestävyyskunnon kohottamiseen on yksi käyttökelpoinen keino pienentää sairauspoissaolojen riskiä, Kolu täydentää.
      Hyvä kestävyyskunto yhteydessä parempaan työkykyyn ja elämänlaatuun
      Tutkimuksen mukaan parhaaseen tai keskimmäiseen kestävyyskunnon kolmannekseen kuuluminen oli yhteydessä myös parempaan koettuun työkykyyn.
      – Hyvän kestävyyskunnon ja työkyvyn välinen yhteys on ymmärrettävä, koska kestävyyskunto on merkittävä osa fyysistä työkykyä, joka edesauttaa työssäjaksamista ja työn rasituksesta palautumista, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.
      Lisäksi hyvä kestävyyskunto ja runsas reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä olivat yhteydessä parempaan fyysiseen elämänlaatuun.
      Lue lisää...
    • Poliisille on tehty useita eri rikosilmoituksia Helsingin kaupungin palkanmaksuihin liittyvistä ongelmista. Helsingin poliisilaitos tekee tapahtumista esiselvityksen sen arvioimiseksi, onko asiassa syytä epäillä jotain rikosta. 
      – Rikosilmoituksissa on nimetty joitain yksittäisiä kaupungin viranhaltijoita. Tilanne on kaikkien kannalta valitettava. Helsingin poliisilaitos ei voi vaikuttaa palkanmaksuhäiriöiden korjaantumiseen tai menettelyyn ylipäänsä, vaan poliisin tehtäväksi jää ainoastaan arvioida onko häiriöiden taustalla syytä epäillä jotain rangaistavaa tekoa tai laiminlyöntiä, toteaa rikostarkastaja Teemu Jokinen Poliisin tiedotteessa. 
      Muun muassa hoitajajärjestö Tehy on pyytänyt poliisia selvittämään, kenen viranhaltijan vastuulla olevista laiminlyönneistä palkanmaksun virheellisyydet johtuvat.
      Poliisi tiedotttaa asiasta seuraavan kerran esiselvityksen valmistuttua. 
      Lue lisää...
    MAINOS
×
×
  • Create New...