Jump to content
MAINOS

Väitös: Sote-alan väkivaltaa mahdollista hallita paremmin – Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat


Kuvituskuva: Envato

Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.

Väkivallan uhan hallinnassa on suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla suuria eroja. Sote-alalla on työpaikkoja, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa hallitaan hyvin. Toisaalta noin 40 %:ssa työpaikoista väkivallan uhan ei koeta työntekijöiden mielestä olevan hallinnassa. 

– Kun yli kolmasosa sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista jää ilmoittamatta, ja ilmoituksista vain vajaa puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin työpaikoilla, Pulkkinen sanoo.

Lähihoitajat ja perushoitajat kokevat, ettei väkivallan uhka ole hallinnassa

Pulkkisen tutkimuksessa lähihoitaja ja perushoitaja kokivat ammattiryhmistä eniten väkivaltaa tai sen uhkaa. Heistä myös suurempi osa koki, etteivät väkivalta ja sen uhka ole työpaikalla hallinnassa. 

– Kun tarkastelimme ammattiryhmien välisen eron rinnalla työpaikkakohtaisia eroja, totesimme, että eniten väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin kehitysvammahuollossa ja vanhusten laitoshoidossa, Pulkkinen kertoo. Väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa ensihoidossa, vanhusten laitoshoidossa ja kehitysvammahuollossa.

Myös työpaikan riskienarvioinnilla oli merkitystä väkivallan uhan kokemukseen. Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi oli tehtynä, työntekijät kokivat vähemmän uhkatilanteita. 

Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi toisistaan. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin, että väkivaltatilanteisiin liittyvät riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalle on laadittu ja väkivalta työpaikalla on hallinnassa. 

– Työntekijät kokivat, että väkivallan uhka olisi paremmin hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat työntekijöiden ilmoituksiin ja väkivallan uhkaan asian vaatimalla vakavuudella, Pulkkinen toteaa.

Työntekijät toivoivat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista. 

Useita käytännön toimia tehtävissä

– Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen sanoo. 

Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkatilanteen kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä.

– Työntekijöillä oli pääsääntöisesti avunhälytysmahdollisuus, mutta työpaikkakohtaisia eroja esiintyi. Kotihoidossa lähes puolelta työntekijöistä puuttui avunhälytysmahdollisuus. Lisäksi olemassa olevan hälytysjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa, ja mukana pidettävien hälyttimien tulee olla työntekijällä myös käytössä, Pulkkinen toteaa.

Riittävä henkilöstöresursointi työn turvallisuuden perusedellytyksenä nousi selvästi tutkimuksessa esille samoin kuin koulutustarve. 

– Työntekijät kaipaavat koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista laajasti koko Suomessa, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös esimerkiksi muistisairaiden kohtaamiseen, Pulkkinen summaa. 

Työsuojeluviranomaisen rooli ja annettavan viranomaisohjeistuksen velvoittavuus vaikuttavat olevan työpaikoilla epäselviä, sillä vain 42 % tarkastuksista johti toimiin työpaikalla. Väkivallan uhan hallinnan kokonaisuus on moninainen, ja tämän tutkimuksen perusteella tulisi pohtia, miten työsuojeluvalvonta voisi olla vaikuttavampaa.  

TtM Johanna M. Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.5.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. 

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

maarithannele

Posted

On ollut itse asiassa järkyttävää kokea,että esim.ympärivuorokautisessa vanhusten hoidossa ei sillä tasolla kuin hoitajat kokevat,tai ovat kokeneet ,esim.potkut,nykyisin lyömiset,sylkemiset,puristelut,pureminen,sylkemiset ja näin.Mitään ei todellakaan tapahdu Hoitajan näkökulmasta. Nyt kaikki raportoidaan,jos laitat laidan ylös ihmiselle,joka häiritsee muita yöllä,se on tarkkaan kirjattava,jos laitat ihmiselle Haalaarin yöksi ,joka ulostaa ruokasaliin muutoin,tai jos laitat vaipan,jotta Hän ei pissaa koko Hoitopaikkaa haisevaksi,se on kirjattava ja laitettava ylös. No mitä puhutaan sitten Omaisille,ei ainakaan sitä Totuutta,mitä oikeasti nähdään ja mitä meidät Hoitajat laitetaan tällä Systeemillä tekemään.Mitä Ihmettä nyt Tehdään.Sekä hoitajat,että Hoidettavat ovat väärässä paikassa ja Väärään aikaan. Missä on Inhimillyys ja Ihmisrakkaus.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammatinharjoittamisoikeuksia poistettiin viime vuonna huomattavasti enemmän kuin vuonna 2023. Valviran mukaan ammattioikeutensa menetti 132 henkilöä, kun edellisvuonna luku oli 91. Eniten oikeuksia menetettiin lähihoitajilta (68), sairaanhoitajilta (33) ja lääkäreiltä (11).
      Ammattioikeuksien poistamisen ja rajoittamisen syitä olivat erityisesti päihdeongelmat, terveydentilaan liittyvät syyt sekä ammattitaidon puutteet. Asiakas- ja potilasturvallisuus ovat päätösten keskiössä.
      Ammattioikeuksien palautushakemuksia käsiteltiin lähes ennallaan – 129 hyväksyttiin vuonna 2024. Valvira ehdottaa, että tietyt palautushakemukset siirrettäisiin suoraan viraston päätettäviksi käsittelyn nopeuttamiseksi.
      Sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö voi menettää oikeutensa harjoittaa ammattiaan tai hänen oikeuksiaan voidaan rajoittaa, jos se on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi perusteltua. Tavoitteena on estää asiakkaiden ja potilaiden hoidon vaarantuminen.
      Lue lisää...
    • Puhdin teettämä kysely kertoo, että 30-50-vuotiaista suomalaisista 56% ei ole mitannut kolesteroliarvojaan viimeisen kahden vuoden sisään. Alle 30-vuotiaista 62% ei ole mitannut kolesterolia koskaan tai ei osaa sanoa, onko arvoa mitattu. Vastaavasti puolet 30-50-vuotiaista ja yli puolet alle 30-vuotiaista ei ole mitannut verensokeriaan kahden vuoden sisään. Sen sijaan vanhemmista ikäryhmistä noin 80% on tarkistanut kolesterolin ja verensokerin viimeisen kahden vuoden aikana.
      Tiedätkö oman ferritiini- ja d-vitamiini-arvon? Mittaa nyt ilman lääkärin lähetettä!*
      Terveyden omaseuranta lisääntymässä
      Ihmisten kiinnostus oman hyvinvoinnin ja terveyden mittaamisen eri välinein on lisääntymässä. Tämä näkyy myös Puhdissa, joka tuo laboratoriokokeet helposti saataville.
      - Puolen vuoden aikana Puhdin kautta* omat arvonsa on tarkastanut jo 5000 ihmistä. Asiakkaista 90% sanoo varmasti suosittelevansa palvelua ystävilleen, kertoo Puhdin toimitusjohtaja Tero Era.
      Terveyden seuranta alkaa aivan liian myöhään
      - Nykylääketiede pärjää erinomaisesti akuuttien vakavien sairauksien hoidossa, mutta pitkäaikais- ja elämäntapasairauksien kohdalla tulokset ovat selvästi heikommat. Näiden sairauksien määrä on räjähtänyt ja olemme jo nyt pahoissa vaikeuksissa. Tilanne pahenee entisestään ylipainon lisääntymisen ja väestön ikääntymisen myötä. Ainut kestävä ratkaisu on näiden sairauksien ennaltaehkäisy ajoissa, eLääkäri.fi-palvelun perustaja ja Puhdin* asiantuntijalääkäri Kimmo Salminen toteaa.
      - Ylipainon kertyminen ja tämän myötä alttius sydän- ja verisuonitaudeille ja diabetekselle alkaa usein jo nuoruudessa. On tärkeä saada ihmiset itse kiinnostumaan oman terveytensä hoitamisesta riittävän aikaisin. Omien arvojen seuranta ja niissä tapahtuvat muutokset voivat motivoida kestävän elämäntapamuutoksen tekemiseen. Testeistä voi myös löytyä selitys koettuihin oireisiin kuten väsymykseen, Salminen jatkaa.
      Vain harva mitannut koskaan D-vitamiinitasonsa
      Vain 35% suomalaisista on joskus mitannut D-vitamiinitasonsa. Mediassakin paljon esillä olleen ferritiinin on puolestaan mitannut lähes yhtä moni nainen kuin kolesterolin viimeisen 12 kuukauden aikana. Rautavarastoista kertovan ferritiinin sanoo mitanneensa 31% naisista ja kolesterolin 35% viimeisen 12 kuukauden sisään. On kuitenkin huomattava, että yli 40% naisista ei ole koskaan mitannut ferritiiniä tai ei ainakaan osaa sanoa, onko mitannut sitä.
      - D-vitamiinin puutos on varsin yleistä Suomen pohjoisen sijainnin vuoksi ja taso olisi hyvä mitata ainakin kerran pimeään vuodenaikaan. Raudan riittävä saanti vaikuttaa jaksamiseen ja yleisvointiin. Kuukautisvuodon aiheuttaman raudan menetyksen vuoksi raudanpuute on verrattain yleistä nuorilla naisilla.  Erityisesti kasvissyöjien ja vegaanien tulisi kiinnittää huomiota riittävään raudan- ja D-vitamiinin saantiin, lääkäri Kimmo Salminen toteaa.
      Tutustu Puhdin verikokeisiin tästä*
      * Tutkimuksen tiedot kerättiin tutkimustoimisto IROn paneelissa nettikyselynä ja siihen vastasi 1000 täysi-ikäistä suomalaista 17.-25.6.2019. Tutkimuksen virhemarginaali on maksimissaan +/- 3 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen teetti Puhti*.
      Lue lisää...
    • Hoitajana tiedät, kuinka tärkeää on huolehtia muiden terveydestä. Mutta miten hyvin huolehdit omasta hyvinvoinnistasi? Työ, joka vaatii fyysistä jaksamista ja henkistä resilienssiä, korostaa itsestä huolehtimisen merkitystä. Kehonkoostumusmittaus voi olla yllättävän hyödyllinen työkalu hyvinvointisi tukemisessa – tässä syitä, miksi se kannattaa ottaa osaksi omaa terveyden seurantaa.
      Kokonaisvaltainen kuva terveydestä
      Kehonkoostumusmittaus* tarjoaa tarkempaa tietoa kuin pelkkä paino tai BMI. Se kertoo kehon rasva- ja lihasmassasta, sisäelinrasvan määrästä ja jopa kehon nestetasapainosta. Tämä auttaa ymmärtämään paremmin, missä kunnossa kehosi on – erityisen tärkeää hoitoalalla, jossa työ voi olla fyysisesti kuormittavaa.
      Motivaatiota muutoksiin
      Jos haluat tehdä elintapamuutoksia, esimerkiksi lisätä liikuntaa tai parantaa ruokavaliota, kehonkoostumusmittaus antaa konkreettisia lähtötietoja ja näyttää muutosten vaikutukset. On motivoivaa nähdä, miten lihasmassa kasvaa tai rasvaprosentti pienenee!
      Fyysisen jaksamisen tukeminen
      Hoitajan työ voi olla fyysisesti raskasta – erityisesti vuorotyössä tai osastoilla, joissa nostellaan ja liikutellaan potilaita. Lihasmassan seuranta auttaa arvioimaan, oletko riittävän hyvässä fyysisessä kunnossa työsi vaatimuksiin nähden.
      Ennaltaehkäisyä pitkälle tulevaisuuteen
      Kehonkoostumustiedot voivat auttaa ehkäisemään tulevia terveysongelmia, kuten metabolista oireyhtymää tai osteoporoosia. Hyvä lihas- ja luumassa nyt tarkoittaa parempaa toimintakykyä ja vähemmän sairauksia myöhemmin.
      Tee itsestäsi prioriteetti
      Hoitajat ovat tottuneet huolehtimaan muista, mutta muista myös pitää itsestäsi huolta. Kehonkoostumusmittaus on helppo ja tehokas tapa seurata omaa terveyttäsi ja saada tietoa, jonka avulla voit tehdä parempia valintoja omassa arjessasi.
      Miten kehonkoostumusmittaukseen pääsee?
      Kehonkoostumusmittauksia tarjoavat monet kuntosalit, työterveyshuollot ja hyvinvointikeskukset. Jos etsit mahdollisimman helppoa ja nopeaa tapaa kehonkoostumusmittaukseen, Bodymajan itsepalveluna toimivat mittauspisteet* kauppakeskuksissa ovat kätevä vaihtoehto. Voit tulla milloin tahansa, ilman ajanvarausta, ja suorittaa mittauksen helposti ja vaivattomasti, ilman ihmiskontakteja. Mittaus kestää vain muutaman minuutin ja käynnin jälkeen saat tulokset välittömästi käyttöösi. Valmistautumisohjeisiin kannattaa tutustua* ennakkoon.
      1. Tilaa mittaus verkkokaupasta*.
      2. Käy itsepalvelupisteessä* ilman ajanvarausta, juuri silloin kun sinulle parhaiten sopii.
      3. Tulokset saat heti verkkopalveluun. Raportti on selkeä ja kertoo ovatko arvosi viitteiden sisällä.

      Tutustu tarkemmin osoitteessa https://bodymaja.fi* – ja astu askeleen lähemmäs hyvinvoivaa arkea.
      Lähde mittaukseen, kokeile ja ota ensiaskel kohti parempaa hyvinvointia – niin jaksat paremmin sekä työssä että vapaa-ajalla!
      Lue lisää...
    • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin laaja jäsenkysely paljastaa huolen vieraskielisten työntekijöiden riittämättömästä ammatillisesta kielitaidosta sosiaali- ja terveysalalla. Kyselyyn vastanneista 70 % kertoi työpaikallaan olevan vieraskielisiä työntekijöitä, ja lähes puolet vastaajista kertoo, että vieraskieliset työkaverit on rekrytoitu ulkomailta.
      SuPerin mukaan työnantajien tulisi jo rekrytointivaiheessa varmistaa, että työntekijöiden kielitaito on riittävä asiakas- ja potilasturvallisuuden takaamiseksi. Selvitys osoittaa, että heikko kielitaito lisää vaaratilanteita ja potilasvahinkoja sekä heikentää kaikkien osapuolten oikeusturvaa.
      – Riittävä ammatillinen kielitaito on ehdoton edellytys asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta, ja sen puute voi johtaa vakaviin seurauksiin, SuPerin puheenjohtaja Päivi Inberg painottaa järjestön tiedotteessa.
      Selvityksen mukaan monilla työpaikoilla ei ole riittävästi huomiotu, kuinka paljon aikaa ja resursseja vaatii vieraskielisen työntekijän perehdyttäminen ja tukeminen suomen tai ruotsin kielen taitoisen hoitohenkilökunnan avulla. SuPer peräänkuuluttaa myös tukea monikulttuurisen työyhteisön kehittämiseen, kuten avoimempaa keskustelukulttuuria, selkosuomen opetusta ja selkeitä pelisääntöjä.
      – On tärkeää kitkeä pois vastakkainasettelu ja rasismi työpaikoilta. Työnantajien on luotava avoin keskustelukulttuuri, jossa asioista voidaan keskustella perusteellisesti ja kaikkien työntekijöiden näkemykset otetaan huomioon. Vieraskielisten työntekijöiden asemaa on parannettava, jotta he haluavat jäädä Suomeen pysyvästi ja tuntevat olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi, Inberg sanoo.
      Kyselyyn vastasi 3 255 SuPerin jäsentä syyskuussa 2024.
      SuPerin selvitys: Työperäinen maahanmuutto ja kielitaito – jäsenten kokemuksia
      Lue lisää...
    • Tehy varoittaa, että Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoitajiin kohdistetut yt-neuvottelut vaarantavat vakavasti työntekijöiden työhyvinvoinnin sekä alueen potilasturvallisuuden. Leikkaukset johtaisivat jopa 30 henkilötyövuoden vähennyksiin ensihoidon henkilöstössä sekä useiden ensihoitoyksiköiden poistamista valmiudesta.
      Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin päätöksen mukaan Vantaan Ruskeasannan ja Tuusulan Jokelan ensihoitoyksiköt poistetaan 1.3.2025 alkaen valmiudesta. Lisäksi tällä hetkellä Peijaksessa vuorokauden ympäri toimiva ensihoitoyksikkö ollaan muuttamassa vain aikavälin klo 9-21 valmiuteen. Myös kolmas, tällä hetkellä vuorokauden ympäri toimiva ensihoitoyksikkö Järvenpäässä olisi ympäri vuorokauden valmiudessa vain viikonloppuisin, maanantaista torstaisin vain päiväsaikaan.
      Tehyn mukaan Husin ensihoidon säästöt tuntuvat myös Länsi-Uudellamaalla, kun nyt Inkooseen sijoitettu yöaikainen ensihoitovalmius on päättymässä sekä Tammisaaren ja Lohjan toinen ensihoitoyksikkö on siirtymässä päivystämään päiväajaksi Inkooseen ja Ventelään.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi Husin päätöksiä voimakkaasti. Hänen mukaansa työntekijöiden kuormitus kasvaa leikkausten myötä, mikä uhkaa heidän jaksamistaan ja työhyvinvointiaan. Rytkönen korostaa, että säästötoimet heikentävät myös potilaiden mahdollisuutta saada ajoissa apua hätätilanteissa.
      – Yöajan ensihoidon leikkaus on radikaali toimenpide. Jatkossa kansalaisten tulee ilmeisesti sairastua vakavasti vain virka-aikaan. Ministeri Kaisa Juuso on tokaissut, että ”ainahan voi soittaa satakaksitoista”, mutta nyt myös ministerin pitää ottaa vastuu sanoistaan, jotta avun todella saa paikalle, Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen toteaa järjestön tiedotteessa.
      Husilla on ensihoidon järjestämisvastuu, mutta Husin rahoitus toimintaan tulee hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta. Millariikka Rytkönen pitää erikoisena kansalaisten terveydellä leikkimisenä kuviota, jossa Suomen valtiovalta pitää hyvinvointialueet jatkuvassa rahoitusvajeessa, ja Hus sekä hyvinvointialueet pallottelevat vastuuta toisilleen.
      Lisää aiheesta: Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensihoidossa käynnistetään sopeutustoimet
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...