Jump to content
MAINOS

Väitös: Sote-alan väkivaltaa mahdollista hallita paremmin – Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat


Kuvituskuva: Envato

Suuri osa työpaikalla sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin. Useita käytännön toimia olisi kuitenkin tehtävissä väkivallan uhan hallinnan parantamiseksi, toteaa TtM Johanna Pulkkinen, joka tutki Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan väkivallan uhan hallintaa sote-alan työssä Suomessa.

Väkivallan uhan hallinnassa on suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työpaikoilla suuria eroja. Sote-alalla on työpaikkoja, joissa väkivaltaa ja sen uhkaa hallitaan hyvin. Toisaalta noin 40 %:ssa työpaikoista väkivallan uhan ei koeta työntekijöiden mielestä olevan hallinnassa. 

– Kun yli kolmasosa sattuneista väkivalta- ja uhkatilanteista jää ilmoittamatta, ja ilmoituksista vain vajaa puolet johtaa toimenpiteisiin, voidaan todeta, että Suomessa suuri osa sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuvista väkivalta- ja uhkatilanteista ei johda konkreettisiin turvallisuutta parantaviin toimenpiteisiin työpaikoilla, Pulkkinen sanoo.

Lähihoitajat ja perushoitajat kokevat, ettei väkivallan uhka ole hallinnassa

Pulkkisen tutkimuksessa lähihoitaja ja perushoitaja kokivat ammattiryhmistä eniten väkivaltaa tai sen uhkaa. Heistä myös suurempi osa koki, etteivät väkivalta ja sen uhka ole työpaikalla hallinnassa. 

– Kun tarkastelimme ammattiryhmien välisen eron rinnalla työpaikkakohtaisia eroja, totesimme, että eniten väkivaltaa ja sen uhkaa koettiin kehitysvammahuollossa ja vanhusten laitoshoidossa, Pulkkinen kertoo. Väkivallan uhan koetaan olevan heikoiten hallinnassa ensihoidossa, vanhusten laitoshoidossa ja kehitysvammahuollossa.

Myös työpaikan riskienarvioinnilla oli merkitystä väkivallan uhan kokemukseen. Niillä työpaikoilla, joilla riskienarviointi oli tehtynä, työntekijät kokivat vähemmän uhkatilanteita. 

Esimiesten ja työntekijöiden näkemykset eroavat

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja esimiesten kokemukset väkivallan uhan hallinnasta erosivat merkitsevästi toisistaan. Esimiehet ajattelevat selvästi työntekijäasemassa olevia useammin, että väkivaltatilanteisiin liittyvät riskit on arvioitu, menettelytapaohjeet uhkatilanteiden varalle on laadittu ja väkivalta työpaikalla on hallinnassa. 

– Työntekijät kokivat, että väkivallan uhka olisi paremmin hallinnassa, jos esimiehet suhtautuisivat työntekijöiden ilmoituksiin ja väkivallan uhkaan asian vaatimalla vakavuudella, Pulkkinen toteaa.

Työntekijät toivoivat esimiehiltä konkreettista puuttumista, tilanteen tosissaan ottamista sekä syyttelyn ja vähättelyn lopettamista. 

Useita käytännön toimia tehtävissä

– Tiedotuksella, koulutuksella, toimivalla hälytysjärjestelmällä, riittävällä henkilöstöresursoinnilla ja ohjeistuksilla väkivallan uhka työpaikoilla voitaisiin saada paremmin hallintaan, Pulkkinen sanoo. 

Uhkatilanteiden raportointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota ensihoidossa, suun terveydenhuollossa ja lasten päivähoidossa, joissa yli puolet uhkatilanteen kokeneista jätti ilmoituksen tekemättä.

– Työntekijöillä oli pääsääntöisesti avunhälytysmahdollisuus, mutta työpaikkakohtaisia eroja esiintyi. Kotihoidossa lähes puolelta työntekijöistä puuttui avunhälytysmahdollisuus. Lisäksi olemassa olevan hälytysjärjestelmän toimivuus tulee varmistaa, ja mukana pidettävien hälyttimien tulee olla työntekijällä myös käytössä, Pulkkinen toteaa.

Riittävä henkilöstöresursointi työn turvallisuuden perusedellytyksenä nousi selvästi tutkimuksessa esille samoin kuin koulutustarve. 

– Työntekijät kaipaavat koulutusta väkivalta- ja uhkatilanteista laajasti koko Suomessa, kaikilla työpaikoilla ja kaikissa ammattiryhmissä. Koulutusta kaivataan paitsi väkivaltatilanteissa toimimiseen ja niiden ennaltaehkäisyyn, myös esimerkiksi muistisairaiden kohtaamiseen, Pulkkinen summaa. 

Työsuojeluviranomaisen rooli ja annettavan viranomaisohjeistuksen velvoittavuus vaikuttavat olevan työpaikoilla epäselviä, sillä vain 42 % tarkastuksista johti toimiin työpaikalla. Väkivallan uhan hallinnan kokonaisuus on moninainen, ja tämän tutkimuksen perusteella tulisi pohtia, miten työsuojeluvalvonta voisi olla vaikuttavampaa.  

TtM Johanna M. Pulkkinen esittää väitöskirjansa ”Väkivallan uhan hallinta Suomessa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työssä” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 21.5.2021 klo 12. Väitöstilaisuutta voi seurata etänä. 

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

maarithannele

Posted

On ollut itse asiassa järkyttävää kokea,että esim.ympärivuorokautisessa vanhusten hoidossa ei sillä tasolla kuin hoitajat kokevat,tai ovat kokeneet ,esim.potkut,nykyisin lyömiset,sylkemiset,puristelut,pureminen,sylkemiset ja näin.Mitään ei todellakaan tapahdu Hoitajan näkökulmasta. Nyt kaikki raportoidaan,jos laitat laidan ylös ihmiselle,joka häiritsee muita yöllä,se on tarkkaan kirjattava,jos laitat ihmiselle Haalaarin yöksi ,joka ulostaa ruokasaliin muutoin,tai jos laitat vaipan,jotta Hän ei pissaa koko Hoitopaikkaa haisevaksi,se on kirjattava ja laitettava ylös. No mitä puhutaan sitten Omaisille,ei ainakaan sitä Totuutta,mitä oikeasti nähdään ja mitä meidät Hoitajat laitetaan tällä Systeemillä tekemään.Mitä Ihmettä nyt Tehdään.Sekä hoitajat,että Hoidettavat ovat väärässä paikassa ja Väärään aikaan. Missä on Inhimillyys ja Ihmisrakkaus.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Kesä 2025 tuo jälleen lisäkuormaa sote-ammattilaisille. Hyvinvointialueiden käynnissä olevat yt-neuvottelut ja ankarat säästötoimet näkyvät käytännössä siinä, että sijaisia ei palkata entiseen malliin. Tämä lisää vakituisen henkilöstön työtaakkaa ja herättää huolta jaksamisesta.
      Tehyn selvityksen mukaan 53 prosenttia hyvinvointialueiden luottamushenkilöistä arvioi, että toimintaa supistetaan tai suljetaan tänä kesänä yhtä paljon kuin viime vuonna. Useimmiten julkisen sektorin yksiköitä suljetaan 2–4 viikon ajaksi. Vaikka tilanne ei ole heikentynyt kesään 2024 verrattuna, sijaisten rekrytointia rajoitetaan nyt entistä tietoisemmin.
      – Yt-neuvotteluiden aiheuttama epävarmuus ja sijaisrekrytointien rajoittaminen lisäävät työn kuormittavuutta ja heikentävät potilasturvallisuutta. Olen todella huolissani hoitajien jaksamisesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Henkilöstöpula jatkuu – erityisesti sairaanhoitajista ja lähihoitajista
      Vaikka rekrytointien hidastuminen on hetkellisesti helpottanut pulaa koulutetusta henkilöstöstä, hoitajia ei ole riittävästi. Työntekijöitä kuormittavat toistuvat työvuoromuutokset, alimitoitus ja puutteellinen perehdytys. Halukkuus joustaa työvuoroissa on vähentynyt.
      Tehyn työelämäasiantuntija Tiina Cederberg painottaa, että tilanne vaatii erityistä huomiota:
      – Palvelujen laadun, potilasturvallisuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin turvaaminen edellyttää toimia.
      Varhaiskasvatus ja yksityinen sektori: kesä tuo lisähaasteita
      Yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla kesän ennakoidaan sujuvan pitkälti kuten viime vuonna, vaikka sijaisten saatavuus on paikoin haastavaa. Varhaiskasvatuksessa toimintaa keskitetään ja henkilöstöä siirretään yksiköiden välillä.
      – Varhaiskasvatuksessa on kiinnitettävä kesäkuukausina erityistä huomiota työntekijöiden työhyvinvointiin, sillä kiertäminen ja uudet lapsiryhmät kuormittavat työntekijöitä, Rytkönen muistuttaa.
      Lomat pääosin turvattu
      Positiivista on, että suurin osa työntekijöistä pystyy pitämään kesälomansa tavanomaiseen tapaan, joillain aloilla jopa viime kesää enemmän.
      Kesäajan 2025 selvitykseen vastasi 140 tehyläistä luottamusedustajaa, joista 46 edusti hyvinvointialueita, 60 yksityistä sote-alaa ja 34 varhaiskasvatusta. 
      Lue lisää...
    • Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi voimakkaasti Helsingin poliisin päätöstä olla aloittamatta esitutkintaa virkamiesten toiminnasta suojelu- ja hätätyölain valmistelussa.
      Helsingin poliisi tiedotti torstaina 22. toukokuuta, ettei se aloita esitutkintaa työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistä Tehyn tekemän tutkintapyynnön pohjalta. Poliisin mukaan asiassa ei ole syytä epäillä virkarikosta tai muuta rikosta.
      Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo olevansa todella surullinen poliisin päätöksestä. Poliisin päätös tarkoittaa, ettei virkamiehillä olisi mitään vastuuta, eikä näiden tarvitsisi noudattaa lakeja tai sääntelyä.
      – Jos asia olisi, kuten poliisi arvioi, olisin huolissani lainvalmistelua ohjaavasta sääntelystä Suomessa. Jos asia on kuten poliisi väittää, meidän pitää käydä laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten estetään täysin epäasiallinen lainvalmistelu ja luisuminen Unkarin tielle. On syytä kysyä, tunteeko poliisi Suomen lainsäädäntöä, Rytkönen sanoo järjestön tiedotteessa.
      Rytkönen kuvaa päätöstä suureksi pettymykseksi Tehyn jäsenille, joita epäasiallisesti valmisteltu ja työtaisteluja murtava lakimuutos koskee. Tehyn tekemään rikosilmoitukseen yhtyi yli 10 000 jäsentä.
      – Mikä on hoitajien oikeusturva tässä niin sanotussa oikeusvaltiossa, Rytkönen kysyy.
      Tällä päätöksellä suomalainen yhteiskunta näytti jälleen karvansa hoitajille ja osoitti, miten huonosti hoitajia kohdellaan. Rytkönen sanoo olevansa todella pettynyt, että suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu tällaista.
      – Nyt EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja KT:n entinen toimitusjohtaja Markku Jalonen saivat juuri sen läpi, mitä he halusivat. Tämä on suomalaista saunanlaudepolitiikkaa, ja hoitajat ovat kärsijöitä, Rytkönen sanoo.
      Tehy katsoo, että lainvalmistelussa ei ole noudatettu lakiin perustuvaa kolmikantaista valmistelua ja aikoo ryhtyä jatkotoimiin, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen.
      Lue lisää...
    • Tehy on täydentänyt rikosilmoitustaan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) virkamiesten epäillyistä virkarikoksista liittyen suojelutyön lainvalmisteluun. Mukaan on liittynyt 10 564 tehyläistä, jotka vaativat tutkintaa ns. pakkotyölain valmistelun virheistä.
      – Tehyläiset ovat sankoin joukoin todenneet, että lainvalmistelu ei ole edennyt normaalisti ja sen virheistä vastuussa olevat on selvitettävä, sanoo Tehyn lakiasiainjohtaja Kari Tiainen liiton tiedotteessa.
      Tehyn mukaan TEMin lainvalmistelu on sisältänyt vakavia puutteita, kuten hätätyötä koskevien säännösehdotusten lisäämisen lausuntokierroksen jälkeen ilman asianmukaista kuulemista. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on nostanut esiin vastaavia ongelmia.
      TEM julkaisi 8. huhtikuuta tiedotteen, jossa se väitti lainvalmistelun edenneen normaalisti. Tehyn mukaan tiedote on täynnä asiavirheitä ja harhaanjohtavia väitteitä. Poliisi on ilmoittanut aloittaneensa asiassa esiselvityksen.
      Lue lisää...
    • Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksiin sisältyvän harjoittelun palkallisuutta ryhdytään selvittämään osana uuden työryhmän tehtävää. Asiasta kertoo Tehy verkkosivuillaan.
      Työryhmä tarkastelee harjoitteluun liittyviä nykyisiä korvauskäytäntöjä, erityisesti tilanteissa, joissa opiskelijat eivät ole työsuhteessa harjoittelunsa aikana.
      Selvityksessä pureudutaan myös pakollisten harjoittelujaksojen määrään ja sisältöön eri tutkintojen osalta. Tarkastelun kohteena ovat lisäksi mahdolliset meneillään olevat tutkinto- ja koulutusuudistukset, jotka voivat vaikuttaa harjoittelun rakenteeseen ja toteutukseen.
      Työryhmässä selvitetään myös, kuinka suuri osa harjoittelusta suoritetaan työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
      Työn tuloksena syntyvä muistio valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii taustamateriaalina sote-alan palkkaustyöryhmän työskentelylle.
      Lue lisää...
    • Oululainen Kaija Rahkola on saanut Vuoden Lastenhoitajan tunnustuspalkinnon 45 vuoden mittaisesta työstään lasten ja perheiden parissa. Rahkola on tehnyt uransa aikana vaikuttavaa työtä niin päiväkodeissa, sairaalassa kuin perhetyössä – aina suurella sydämellä ja lämmöllä.
      Erityisesti hänet tunnetaan tuestaan tukea tarvitseville perheille, joissa on esimerkiksi neuropsykiatrisia haasteita tai puutteellisia tukiverkostoja. Rahkola on myös ohjannut vertaistuellisia ryhmiä ja toiminut aktiivisesti ammatillisten yhdistysten luottamustehtävissä.
      – Olen tehnyt työtä sydämellä ja lämmöllä 45 vuotta. Tämä tunnustus on suurin kiitos, jonka voin työstäni saada, Rahkola sanoo.
      Palkinnon myöntää Lastenhoitoalan Ammattilaiset ry. Lisätietoja.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...