Jump to content
MAINOS

Väitös: Sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyy selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta


Hoitajat.net
 Share

Suunnittelemattomasti sairaalan ulkopuolella syntyneiden lasten varhainen kuolleisuus on merkittävästi suurempaa sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Kuvituskuva: Envato

LL Katja Ovaskainen tutki väitöskirjassaan sairaalan ulkopuolella tapahtuvien synnytysten yleisyyttä sekä lasten ja äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä ja näihin liittyviä riskitekijöitä. Tutkimuksessa ilmeni, että sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyi selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta ja kuolleisuudessa ennenaikaisesti syntyneet lapset olivat yliedustettuina.

Sairaalan ulkopuoliset synnytykset voidaan jakaa suunnittelemattomiin ja suunniteltuihin. Tiedetään, että sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin liittyy selvästi suurempi vastasyntyneen kuolleisuus ja sairastavuus sairaalassa syntyneisiin lapsiin verrattuna. Vastasyntyneen lämpimänä pitäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat hoitotoimenpiteet ovat haastavia kenttäolosuhteissa. Lisäksi sairaalan ulkopuolinen synnytys on harvinainen tapahtuma, josta ensihoitohenkilökunnalla on harvoin kertynyt laajaa kokemusta.

Suunnitellut kotisynnytykset poikkeavat täysin jo lähtöasetelmaltaan suunnittelemattomista sairaalan ulkopuolisista synnytyksistä. Tilanteen vaatiessa äiti joudutaan siirtämään kotoa sairaalaan synnyttämään.

Valtakunnallisessa rekisteritutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1996-2013 sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti ja suunnitellusti syntyneet lapset ja heidän äitinsä. Verrokkeina toimivat tuona aikana sairaalassa syntyneet lapset äiteineen. Rekisteritietojen avulla selvitettiin sairaalan ulkopuolisten synnytysten esiintyvyyttä, esiintyvyyden muutoksia, sekä lasten ja äitien sairastavuutta ja kuolleisuutta eri ryhmissä ja näihin liittyviä riskitekijöitä.

Sairaalan ulkopuoliset synnytykset lisääntyivät merkittävästi tutkimusjakson aikana. Tutkimuksessa ilmeni, että sairaalan ulkopuolisiin suunnittelemattomiin synnytyksiin liittyi selvästi enemmän vastasyntyneiden kuolleisuutta ja kuolleisuudessa ennenaikaisesti syntyneet lapset olivat yliedustettuina. Suunnitelluissa kotisynnytyksissä vastasyntyneiden vakavat haittatapahtumat olivat harvinaisia, mutta niitä esiintyi myös niin kutsutuissa matalan riskin synnytyksissä.

Äitien riskit eivät korostuneet sairaalan ulkopuolisissa synnytyksissä. Kouluikään mennessä sairaalan ulkopuolella syntyneillä vaikutti olevan pienempi riski allergioihin tai astmaan sekä infektioihin sairaalassa syntyneisiin verrattuna.

– Suunnittelemattomiin sairaalan ulkopuolisiin synnytyksiin ja etenkin matkalla sairaalaan tapahtuviin synnytyksiin liittyvää sairastavuutta ja kuolleisuutta tulisi tutkia lisää ja pohtia miten niitä voitaisiin vähentää, Ovaskainen sanoo.

– Samoin tulisi tutkia suunniteltuihin kotisynnytyksiin liittyviä sairaalasiirtoja sekä pohtia sitä, miten synnytyssairaaloiden tiloja ja käytäntöjä voitaisiin kehittää niin, että sairaalasta saataisiin myös kotisynnytystä suunnittelevien mielestä paras paikka synnyttää.

Katja Ovaskainen työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1976-2

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

Meillä Diakissa on lasten kliinisen hoitotyön opetuksessa mukana myös opetusta hätäsynnytyksestä, ja siellä kerrotaan tarkasti miten sairaanhoitajan tulee toimia eri tilanteissa, mutta itse olen sitä mieltä että pyrkisin saamaan synnyttävän äidin mahdollisimman nopeasti yksikköön, jossa on tämän erikoisalan parhaat asiantuntijat.

Link to comment
Share on other sites



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Attendo aloittaa muutosneuvottelut osassa Pirkanmaan ja Satakunnan ikäihmisten hoivakoteja. Neuvottelut koskevat noin 400 työntekijää ja jopa 145 työntekijää voi saada potkut.
      Yhtiön mukaan hidastunut ikäihmisten sijoittaminen hoivapalveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa henkilöstön määrää on tarkistettava. Attendo pyrkii tarjoamaan työntekijöille mahdollisuuksia siirtyä muihin lähialueen hoivakoteihin, mikäli vähennystarve toteutuu.
      Aiemmin yhtiö on ilmoittanut neuvotteluista myös Säkylässä ja Harjavallassa, joissa pohditaan kahden hoivakodin sulkemista asiakasmäärän vähyyden vuoksi.
      Lue lisää...
    • Tehy pitää Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan ilmoitusta hoitajien irtisanomisesta järkyttävänä. Tehyn mukaan irtisanomiset uhkaavat paikallisten asukkaiden potilasturvallisuutta.
      Irtisanomisuhan alle joutuu yt-menettelyssä 168 Eloisan työntekijää, esimerkiksi lähihoitajia ja sairaanhoitajia. Lisäksi eläkepoistumien ja tehtävien täyttämättä jättämisen kautta muutoksia tapahtuu 100 tehtävään. Tehtäviä aiotaan vähentää sekä ikääntyneiden palveluista että terveyspalveluista, Tehy kertoo tiedotteessaan.
      – Irtisanomiset, joiden kerrotaan kohdistuvan ennen kaikkea hoitajiin, ovat tyrmistyttäviä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
      Millariikka Rytkönen pitää vähennysten kohdistamista puhtaasti hoitajiin paitsi irvokkaana, myös kylmäverisenä. Samat hoitajat, jotka nostettiin sankareiksi korona-aikana ja jotka vaaransivat oman terveytensä hoitaakseen muita, työnnetään nyt pihalle taloudellisten säästöjen takia.
      Tehyn mukaan henkilöstö joutuu henkilökohtaisessa elämässään todella vaikeaan tilanteeseen työnantajan lyhytnäköisyyden päätöksen takia.
      – Suomessa sosiaali- ja terveydenhuolto yskii jo ennestään. Näillä toimenpiteillä hoitojonot vain kasvavat, sanoo Rytkönen.
      Tehy on samaa mieltä Eloisan johdon kanssa siitä, että hyvinvointialueiden rahoitusmalli ei ole oikeudenmukainen eikä toimiva.
      – Silti säästöjen kohdentaminen hoitotyötä tekeviin on pelottavaa. Herää kysymys, millainen vaikutus tällä suunnitelmalla toteutuessaan on perusoikeuksien toteutumiseen ja potilasturvallisuuteen, sanoo Rytkönen.
      – Mikäli työnantajan suunnitelma toteutetaan, Tehy tulee valvomaan jäsentensä etua ja selvittämään, onko prosessissa menetelty kaikilta osin oikein, Rytkönen kertoo.

      Lisätietoja YT-neuvotteluista: Eloisan yt-neuvotteluista mittavat vaikutukset palveluihin ja henkilöstöön
      Lue lisää...
    • Päivystyksellistä tukea kotihoitoon ja asumisyksiköihin saa nyt myös Pohjanmaan hyvinvointialueen pohjoisissa osissa, kun liikkuva sairaala aloitti siellä toimintansa.
      Kokeneet sairaanhoitajat työskentelevät liikkuvassa sairaalassa joka päivä ainakin loppuvuoden ajan. Kokemusten perusteella tarkastellaan, millaisiin aikoihin on tarvetta viedä päivystyksen osaamista asumispalveluyksiköihin ja kotihoitoon.
      – Liikkuva sairaala on ammattilaistemme käytössä oleva tuki eli alueen asukkaat eivät itse voi soittaa sairaanhoitajaa apuun. Liikkuvan sairaalan koordinaattori tekee myös puhelimitse hoidon tarpeen arviointia ja aina ei välttämättä ole tarvetta lähteä kohteeseen, kertoo akuuttisairaalan päivystyksellisten palvelujen ylihoitaja Saija Seppelin tiedotteessa.
      Liikkuvan sairaalan toiminta alkoi kokeiluna viime syksynä ilta- ja yöaikaan Vaasa-Mustasaari alueella. Sittemmin toiminta laajeni myös Laihialle ja on nykyisellään tällä alueella ympärivuorokautista viikon jokaisena päivänä.
      – Pietarsaaressa liikkuvan sairaalan hoitajat sekä koordinoivat sairaanhoitajat tukevat paitsi kotihoitoa ja asumispalveluita, myös Malmin vuodeosastoja aivan kuten liikkuva sairaala Vaasassa tukee yleislääketieteen osastoja, kertoo projektipäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtaja Vesa Aro.
      Tästä on kyse:
      Kotihoidossa ja asumispalveluissa työskentelevät hoitajat voivat soittaa liikkuvan sairaalan kokeneelle sairaanhoitajalle. Puhelun perusteella sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvioinnin ja ajaa tarvittaessa potilaan luokse antamaan päivystystason hoitoa. Tällöin ei välttämättä tarvita ambulanssia eikä potilaan tarvitse käydä yhteispäivystyksessä. Liikkuvan sairaalan sairaanhoitajalla on mahdollisuus esimerkiksi verikokeiden ottamiseen asiakkaan luona. Palvelu ei kuitenkaan korvaa ensihoitoa. Hätätilapotilaista kotihoito ja asumispalvelut jatkossakin soittavat suoraan hätänumeroon. Liikkuva sairaala voi antaa asiakkaille sellaista hoitoa, joka muuten vaatisi käynnin päivystyksessä. Tällaisia ovat esimerkiksi suonensisäinen antibioottihoito ja haavojen liimaus. Hoito suunnitellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä, etäyhteyden avulla, joko asiakkaan oman vastaavan lääkärin tai yhteispäivystyksen lääkärin kanssa. Kotona annettavaa hoitoa voi jatkossa antaa kotisairaalan hoitaja. Liikkuva sairaala tukee erityisesti ikäihmisten kotona asumista, antaa päivystyksellistä hoidon tukea ammattilaisille, sekä osaltaan vähentää yhteispäivystyksen kuormitusta.
      Lue lisää...
    • Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan omavalvonnassa on havaittu vakava tietoturvaloukkaus. Psykiatriapalvelujen sairaanhoitaja on vuoden 2021 loppupuolella kirjautunut Apotti-järjestelmään ja tarkastellut noin 170 helsinkiläisen perustietoja ilman perusteltua syytä.
      Sairaanhoitaja näki asiakkaiden nimen, henkilötunnuksen, osoitteen, sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron. Asiasta on ilmoitettu asianosaisille, ja tietoturvaloukkaus on käsitelty Helsingin kaupungin tietoturvaprosessien mukaisesti. Työntekijä ei enää työskentele kaupungin palveluksessa.
      Kaupunki on tehnyt ilmoituksen tietosuojavaltuutetun toimistoon ja tiedottanut asiasta myös asianosaisia.
       
      Lue lisää...
    • Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ryöpyttää Suomen hallitusta ja sen avainministeita koventuvasta kielenkäytöstä ja otteista hyvinvointialueita vastaan.  Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kritisoi erityisesti valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) syyttelyä hyvinvointialueiden talousongelmista.
      Tehyn mukaan Suomessa päättäjät ovat aieeminkin puhuneet hyvinvointialueista ”rahareikänä” ja ”kulueränä”, mutta nyt niitä pidetään jo ”ongelmakohtana”, jota sanaa valtiovarainministeri Riikka Purra käytti puhuessaan tiistaina budjettiriihen avaustiedotustilaisuudessa. Myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (rkp.) on hiljan arvostellut hyvinvointialueita liiallisesta kuluttamisesta ja syyttänyt niitä ”moraalikadosta”.
      – Ongelma ja moraalikato ovat päinvastoin nimenomaan poliittisessa päätöksenteossa. Kun valtionvarainministerin ainoa työkalu on vasara, kaikki ongelmat näyttävät naulalta. Riikka Purran maailmassa ei ole mitään arvoa sillä, mitä hyvinvointialueet yhteiskuntaan ja asukkailleen tuottavat, sanoo puheenjohtaja Millariikka Rytkönen Tehyn tiedotteessa.
      Tehy vaatii hallitukselta todellisuudentajua ja työrauhaa hyvinvointialueille, jotta ne voivat jatkaa tärkeää työtään.
      – On erikoista, että hallitus kehtaa syyttää hyvinvointialueita itse aiheuttamastaan rahoitusvajeesta. Näyttää, että päättäjiltä on todellisuudentaju kadonnut ja hallitus runnoo säästöpäätöksiä ummistaen silmänsä hyvinvointialueiden todellisuudelta. Alueilla on tehty todella paljon töitä huutavassa raha- ja henkilöstöpulassa pitkään, ja ne ansaitsevat hetken työrauhaa, sanoo Rytkönen.
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...