Jump to content
MAINOS

Väitös: Puhelimessa tehtävä hoidon tarpeen arviointi vähentää ensihoidon kiireettömiä tehtäviä ja voi tuoda säästöjä ensihoitopalvelun järjestämiseen


Hoitajat.net
 Share

Puhelimessa tehty hoidon tarpeen arviointi (PHTA) vähensi ensihoidon kiireettömiä tehtäviä peräti kolmanneksella, ja myös potilaat olivat tyytyväisiä saamaansa palveluun. Kiireettömien tehtävien vähentyessä ensihoidon resursseja voitaisiinkin kohdistaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tiedot selviävät Oulun yliopistossa väittelevän TtM Petri Roivaisen väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla puhelimessa tehtävään hoidon tarpeen arviointiin ohjattujen kiireettömien ensihoidon potilaiden hoidon tarpeita, palveluiden käyttöä ja potilastyytyväisyyttä sekä ensihoidon ja PHTA:n resurssien käyttöä ja kustannusten jakaantumista.

Puhelimessa tehtävää hoidon tarpeen arviointia ensihoidon kiireettömille potilaille ei ole Suomessa ennen kokeiltu, eikä tutkimustietoa sen vaikutuksista tehtävämääriin, resursseihin, kustannuksiin tai potilastyytyväisyyteen ole ollut saatavilla.

Tutkimukseen liittyvä pilotti toteutettiin Kainuun sairaanhoitopiirissä maalis-huhtikuun aikana vuonna 2018. Siihen osallistui 765 kiireetöntä ensihoidon potilasta, jotka hätäkeskukseen soiton ja riskinarvioinnin jälkeen ohjattiin ensihoidon sijaan sairaanhoitajan puhelimitse tekemään hoidon tarpeen arviointiin.

Yleisimmät hätäkeskukseen soiton syyt olivat epäselvät oireet ja heikentynyt yleistila, tuki- ja liikuntaelinten oireet, kaatumiset sekä mielenterveysongelmat ja päihteiden väärinkäyttö.

Tutkimuksen mukaan ensihoidon kiireettömien potilaiden hoidon tarpeet voidaan arvioida hyvin puhelimessa. Lähes viidenneksellä kiireettömistä potilaista tilanne hoitui puhelimessa annetulla ohjauksella ja neuvonnalla, kun taas vajaa viidennes potilaista voitiin ohjata muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Loput potilaista (63 %) hoidettiin tavanomaisen ensihoidon toimesta, ja heistäkin vain noin puolet tarvitsi ensihoidon kuljetusta jatkohoitoon.

Ensihoidon ja päivystysten tehtävämäärien nousu kiireettömien asioiden vuoksi on kansainvälisesti tunnistettu ilmiö kaikkialla hyvinvointiyhteiskunnissa. Kansainvälisissä tutkimuksissa puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arvioinnin on osoitettu vähentävän päivystyksen ja ensihoidon työmäärää.

Suomalaiset hätäkeskuspäivystäjät eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, eivätkä he siten voi tehdä hoidon tarpeen arviointia puhelimitse. Suomessakin on saatu osittain käynnistettyä 116117-päivystysapu, joka pyrkii vastaamaan kansalaisten akuutteihin tarpeisiin puhelinohjauksella ja -neuvonnalla. Palvelu ei ole kuitenkaan kaikkialla Suomessa käytössä, eikä sitä ole saatu integroitua hätäkeskuksen toimintaan.

Väitöstutkimuksen mukaan PHTA:n integroiminen 116117-päivystyapuun, hätäkeskuksen toimintaan ja ensihoitopalveluun voi lisätä potilastyytyväisyyttä, tuottaa säästöjä ja hillitä ensihoitopalvelun nousevia kustannuksia. Säästöjen lisäksi ensihoidon ja päivystysten työmäärä voi pienentyä, jolloin resursseja voidaan kohdentaa paremmin hätätilapotilaiden hoitoon. Tutkimuksen mukaan PHTA-palvelua olisi mahdollista hyödyntää ainakin osittain jo nykyisisillä palvelurakenteilla.

 Share

MAINOS

User Feedback

Recommended Comments

There are no comments to display.



Create an account or sign in to comment

You need to be a member in order to leave a comment

Create an account

Sign up for a new account in our community. It's easy!

Register a new account

Sign in

Already have an account? Sign in here.

Sign In Now

  • Lisää ajankohtaisia

    • Lounais-Suomen poliisi sai torstai-iltana hälytystehtävän Porissa, kun uhkaavasti käyttäytynyt henkilö aiheutti vaaratilanteen. Ensihoitajan henkeä uhannut tilanne pakotti poliisin käyttämään ampuma-asetta.
      Poliisi hälytettiin Pihlavan kaupunginosassa sijaitsevaan osoitteeseen puoli yhdentoista aikaan. Paikalle saapuessaan poliisi näki ensihoitajia kohtaan uhkaavasti käyttäytyvän henkilön, joka jatkoi vaarallista toimintaansa astalon kanssa poliisin läsnäolosta huolimatta.
      Kerrostalon pihamaalla tapahtunut tilanne eskaloitui siihen pisteeseen, että poliisi joutui turvautumaan ampuma-aseeseen. Uhkaavasti käyttäytynyt henkilö loukkaantui ja sai välitöntä ensiapua paikan päällä. Tilanteesta ei aiheutunut vaaraa sivullisille.
      Loukkaantunut henkilö otettiin kiinni ja kuljetettiin sairaalaan jatkohoitoa varten. Vammojen lievyyden vuoksi hänet siirrettiin myöhemmin poliisivankilaan. Tapausta tutkitaan virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena ja laittomana uhkauksena.
      Lue lisää...
    • Aikuiskoulutustuen hakijoiden määrä kasvoi alkuvuonna 2024 noin puolitoistakertaiseksi verrattuna edellisvuoteen. Työllisyysrahaston mukaan suurin kasvu näkyy sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opinnoissa, joissa hakijamäärä kasvoi 48 %.
      Kasvun taustalla on Petteri Orpon hallituksen suunnitelma lakkauttaa aikuiskoulutustuki elokuussa 2024. Tämä on saanut monet hakemaan tukea vielä kun se on mahdollista. Tukea kesäopinnoille on myönnetty kesäkuulle 54 % ja heinäkuulle 80 % enemmän kuin vuotta aiemmin.
      Useamman vuoden ajan aikuiskoulutustukea on haettu eniten sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin.
      – Sote-alan hakijamäärien kasvu on ymmärrettävää, koska alalla on jo pitkään hyödynnetty aikuiskoulutustukea ylivoimaisesti eniten. Sote-alalla ei voi työskennellä ilman tutkintoa ja aikuiskoulutustukea hyödyntävät eniten nimenomaan tutkinto-opiskelijat. Lyhytkestoisia opintoja tehdään useimmiten työn ohessa, kun taas tutkinto-opiskelu edelleen edellyttää vähintään hetkellistä opintovapaata ja täysiaikaista opiskelua, Työllisyysrahaston asiakkuusjohtaja Tuulikki Saari kertoo. 
      Lue lisää...
    • Lääkäriliiton valtuuskunta päätti pitää liiton kannan eutanasiaan ennallaan. Lääkäriliitto vastustaa edelleen eutanasian laillistamista sekä sitä, että lääkärit velvoitettaisiin toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on jouduttaa potilaan kuolemaa.
      Lääkäriliiton mukaan eutanasian salliminen merkitsisi merkittävää arvomuutosta ja toisi mukanaan ennakoimattomia seurauksia. Liiton näkemyksen mukaan lääkäreiden tehtävä on suojella elämää ja hoitaa kärsimystä nykyisen lääketieteen keinoin. Lääkäriliiton kanta pohjautuu laajaan tiedonkeruuseen ja keskusteluun, mukaan lukien yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa toteutettu kyselytutkimus, johon vastasi noin 9000 lääkäriä.
      Tutkimus osoitti, että vaikka eutanasiaa kannattavien lääkäreiden määrä on kasvanut, enemmistö ei ole valmis toteuttamaan eutanasiaa itse. Palliatiivisen hoidon erityispätevyyden omaavat lääkärit suhtautuvat eutanasiaan kriittisemmin kuin muut.
      Lääkäriliitto katsoo, ettei Suomen terveydenhuoltojärjestelmä ole valmis eutanasian laillistamiseen, ja korostaa, että keskustelun tulee perustua yhteisesti ymmärrettyyn terminologiaan ja riittävään tietoon elämän loppuvaiheen hoitomahdollisuuksista.
      Lue lisää...
    • Diakonia-ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sairaanhoitajien tutkimuksen mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista kansalaisista ja sairaanhoitajista kannattaa eutanasian laillistamista. Kyselyssä ilmeni, että 76 % kansalaisista ja 62 % sairaanhoitajista tukee eutanasian laillistamista.
      Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yleistä mielipidettä ja erityisesti sairaanhoitajien näkemyksiä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle julkisessa keskustelussa. Sairaanhoitajien suhtautuminen eutanasiaan on tärkeä huomioida, sillä he ovat keskeisessä asemassa potilaiden hoidossa ja saattohoidossa.
      Tutkimuksessa korostettiin tarvetta laajalle yhteiskunnalliselle keskustelulle, joka huomioi eri näkökulmat ja ammattiryhmät. Vaikka eutanasian laillistamiselle löytyy laajaa kannatusta, aihe herättää myös eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, jotka vaativat perusteellista pohdintaa.
      Lopulliset tulokset julkaistaan vuosina 2024–2025, ja niiden odotetaan tuovan lisää tietoa ja näkökulmia tärkeään aiheeseen.
      Lisätietoja löytyy täältä.
      Lue lisää...
    • Suomen Sairaanhoitajat ry myönsi Vuoden työyhteisö -tunnustuksen 2024 Pihlajalinnan Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoille. Tunnustuksen arvo on 5000 euroa.
      Vuoden työyhteisö -tunnustuksen lisäksi jaettiin viisi 1000 euron Hyvä työyhteisö -erityismainintaa. Tunnustuksia haki yhteensä sata hoitotyön työyhteisöä. Rahalliset palkinnot jaettiin Kansainvälisen sairaanhoitajan päivän juhlistamiseksi 12.5. ja sairaanhoitajan työn arvostuksen lisäämiseksi.
      Suomen Sairaanhoitajien toiminnanjohtaja Anne Pauna kertoo, että Pihlajalinnan leikkausyksiköiden hakemuksesta välittyi vahva sairaanhoitajan ammatin arvostus. Pihlajalinnan yksiköissä ollaan aidosti ylpeitä omasta ja kollegan työstä, ja valitsijaraati vaikuttui erityisesti kollegiaalisuuden merkityksen korostumisesta.
      – Työyhteisömme kulttuuriin kuuluu toisten auttaminen, hyvän tuulen tuominen työpaikalle ja kollegiaalinen käyttäytyminen.
      Pikku-Huopalahden ja Tilkan leikkausosastoilla päätöksentekoon voi vaikuttaa matalalla kynnyksellä, ja lähiesihenkilöt tunnistavat ja arvostavat henkilöstön osaamista, antaen aikaa kehitystyölle.
      – Me olemme tiimi, joka toimii yhteisen päämäärän hyväksi.
      Hakemuksessa nostettiin monessa kohdassa esille työn tekemisen edellytysten tärkeys. Tämä viesti on tärkeä kaikille hoitotyön työyhteisöille, toteaa valitsijaraadin jäsen ja Suomen Sairaanhoitajien asiantuntija Anne Pienimaa. Hyvinvoivassa työyhteisössä tasapuolinen kohtelu ja selkeä yhteinen tavoite, kuten asiakkaiden hyvä hoito, luovat vahvan pohjan työskentelylle.
      Viisi Hyvä työyhteisö -tunnustusta
      Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen Syöpätautien ja hematologian poliklinikka: ”Kaikki oikeasti tykkää omasta työstään. Jo se tekee ilmapiiristä positiivisen.”
      Kuusiolinna Terveyden kotisairaala Etelä-Pohjanmaa: ”Joustamme vastavuoroisesti, mikä edistää työhyvinvointia ja mahdollistaa vaativan työn ja kunkin työntekijän elämäntilanteen huomioimisen.”
      Lapin hyvinvointialueen kouluterveydenhuollon psykiatriset sairaanhoitajat, Rovaniemi: ”Me ollaan hyviä siksi, että täydennämme toisiamme ja jokainen meistä on pala isompaa koneistoa.”
      Tays Sydänsairaalan toimenpideosasto, Tampere: "Hoitajista näkee, että heillä on hyvä olla.”
      Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Turun Keskustan terveysasema:  "Arvostamme toinen toisiamme ja pyydämme tukea ja varmistusta päätöksiin.”
      Sitaatit on poimittu hakemuksista. 
      Lue lisää...
×
×
  • Create New...